Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Tohtorikoulutettava Miia Kontturi on aiemmin toiminut kunnaneläinlääkärinä ja kliinisenä opettajana Helsingin yliopistossa, Reijo Junni työskentelee Kokkolassa terveydenhuoltoeläinlääkärinä. Kuva: Anu Artjoki

Tarttuvien sorkkasairauksien tutkimushanke loppumetreillä

Suomessa on esiintynyt viime vuosina sorkkavälin ajotulehdusepidemioita etenkin uusissa tai äskettäin laajentaneissa lypsykarjapihatoissa. Epidemioihin on liittynyt myös muita tarttuvia sorkkasairauksia, kuten sorkkavälin ihotulehdusta ja sorkka-alueen ihotulehdusta (DD).

Valiolla järjestettiin 27. lokakuuta 2015 Tarttuvat sorkkasairaudet -tutkimushankkeen loppuseminaari. Tänä vuonna päättyvän Helsingin Yliopiston ja Eviran yhteisen hankkeen taustalla ovat edellä mainitut epidemiat, joita ennen tarttuvat sorkkasairaudet ovat olleet Suomessa lähinnä yksittäisten tilojen riesa. Muualla maail-massa nämä taudit ja etenkin DD ovat jo kauan olleet iso ongelma lypsykarjataloudessa. Ne aiheuttavat tappioita ontumisen, maidontuotannon laskun ja lääkityskustannusten vuoksi. Vaikka maailmalla tarttuvia sorkkasairauksia on tutkittu paljon, on vielä paljon sellaista, mitä niistä ei tiedetä. Ennen tätä tutkimushanketta Suomessa ei ole tehty tieteellistä tutkimusta tarttuvista sorkkasairauksista.

Tutkimushanke sai vuonna 2012 Maa- ja metsätalousministeriöltä tutkimus- ja kehittämismäärärahaa kolmeksi vuodeksi. Lisäksi hanketta on tukenut Valio. Hanke on keskittynyt pääasiassa uusiin lypsykarjapihatoihin, joissa lehmälukumäärä on yli 50 lehmää. Tätä kirjoitettaessa osa tutkimusmateriaalista on vielä analysoimatta ja tulokset siten keskeneräisiä.

Näytteenottokäynnit ajotulehdustiloille

Tutkimushanke keskittyi pääasiassa sorkkavälin ajotulehdukseen ja ajotulehdusepidemioihin. Tässä kuvassa ajotulehdusta sairastavan lehmän jalka on nostettu ylös sorkkahoitotelineessä. Sorkka on selvästi turvonnut, punoittava ja siinä on havaittavissa syvälle ulottuva haava sorkkapuoliskojen kantaosien välissä. Kuva: Reijo Junni

Hankkeen nimissä tehtiin yli kaksikymmentä tilakäyntiä vuosina 2012–2014 eri puolilla Suomea. Suurin osa käynneistä tehtiin tiloille, joilla oli vastikään puhjennut ajotulehdusepidemia. Käynnin tekivät yksi tai useampi hankkeen eläinlääkäreistä apunaan eläinlääketieteen opiskelijoita, sorkkahoitajia ja tilan hoitava eläinlääkäri. Hoitava eläinlääkäri vastasi eläinten lääkitsemisestä ja epidemian jatkohoidoista muiden keskittyessä näyt-teenottoon.

Käyntipäivät olivat kiireisiä ja ne kestivät usein aamuvarhaisesta iltamyöhään. Aluksi kartoitettiin epidemiati-lanne. Näytteenottolehmät otettiin vuorotellen sorkkahoitotelineeseen, niiden jalat nostettiin ylös ja näytteitä otettiin tutkimuksia varten etenkin ajotulehduslehmistä, mutta myös DD-lehmistä ja terveistä eläimistä. Tiloilta ja näytteenottolehmistä kerättiin runsaasti taustatietoja tutkimusta varten. Tiloille annettiin myös neuvoja ja ohjeita, jotta epidemia saataisiin mahdollisimman pikaisesti hallintaan.

Kaikki bakteriologiset näytteet tutkittiin Helsingissä Evirassa ja verinäytteet Helsingin yliopiston laboratoriossa. Bakteriologisista näytteistä kasvoi ajotulehdusta aiheuttavaa Fusobacterium necrophorum -bakteeria. Lisäksi todettiin myös DD:tä aiheuttavia Treponema-bakteereja ja muita tarttuviin sorkkasairauksiin liitettyjä bakteereita.

Osa näytteistä on lähetetty jatkotutkimuksiin Tanskaan. Vaikka suurin osa näytteistä on jo analysoitu, ei kaikkien löydösten merkitys ole vielä selvillä. Näyttää kuitenkin todennäköiseltä, että rutiininomainen bakteriologinen näytteenotto ei ole järkevää yksittäistä eläintä hoidettaessa. Diagnoosi kannattaa jatkossakin tehdä kliinisten eli näkyvien oireiden perusteella. Hankkeen kattavalla näytteenotolla on kuitenkin suuri merkitys tutkimusmielessä ja Suomen tautitilanteen kartoittamisessa.

Tarttuvia sorkkasairauksia lähes kolmasosalla kyselyyn vastanneista

Akuutissa vaiheessa DD eli sorkka-alueen ihotulehdus on usein punertava, tarkkarajainen vaurio, joka on kosketusarka ja voi aiheuttaa ontumista. Akuutti vaurio paranee yleensä rupimuodostuksen kautta. Muutokset voivat olla hyvinkin erinäköisiä eri yksilöillä. Tyypillinen kohta DD-muutokselle on takajalan takaosassa. Hankkeen kyselytutkimukseen vastanneista tiloista yli 6 prosenttia ilmoitti havainneen omilla lehmillään ärtyneen punaisia muutoksia sorkan alueella. Kuva: Reijo Junni

Vaikka Suomessa on viime vuosina ongelmana olleet ajotulehdusepidemiat, niin muualla maailmassa tappioita aiheuttaa lähinnä DD. Hankkeen kyselytutkimuksessa keväällä 2013 kartoitettiinkin tarttuvien sorkkasairauksien, myös DD:n levinneisyyttä Suomessa.

Kyselyyn vastasi lähes 400 tilaa. Viidesosalla vastanneista tiloista oli ollut sorkkavälin ajotulehdusepidemia ja muiden tarttuvien sorkkasairauksien oireita oli havaittu lähes kolmasosalla tiloista. Yli 6 prosenttia tiloista ilmoitti havainneensa karjansa eläimillä ärhäkän punaisia, hieman mansikkaa muistuttavia vaurioita sorkka-alueella. Tällaiset vauriot ovat tyypillisiä DD:lle akuutissa vaiheessa. Sorkkasyyliä oli noin 11 prosentilla ja sork-kavälin liikakasvuja noin 30 prosentilla vastanneista tiloista. Sorkkasyyliä ja sorkkavälin liikakasvuja pidetään tarttuvien sorkkasairauksien kroonisina muutoksina.

Harkitse eläinten ostoja ja pidä ruokinta kunnossa

Hankkeessa pyrittiin myös selvittämään niitä riskitekijöitä, jotka altistavat ajotulehdusepidemialle nimen-omaan uusissa navetoissa tai äskettäin laajentaneilla tiloilla. Usealla epidemiatilalla oli ostoeläimiä. Ajotuleh-dusepidemia pystyttiin liittämään myös ruokintaongelmiin. Taustalla saattoi olla hyvin äkillinen ruokinnan muutos tai esimerkiksi pitkäaikainen huonolaatuisen säilörehun syöttö. Monella epidemiatilalla oli lisäksi lai-minlyöty säännöllinen, ennaltaehkäisevä sorkkahoito. Tällöin tilan lehmien sorkista saattoi löytyä lukuisia vakavia valkoviivan paiseita ja kantasyöpymiä tai sorkat olivat selvästi ylikasvaneet.

Hankkeen tutkimustilakäyntien pohjalta on koostettu ohjeet, joita voidaan hyödyntää epidemiatilanteessa. Ohjeita löytyy kaksi versiota, joista toinen on tarkoitettu eläinlääkäreille ja toinen yrittäjille. Molemmat ohjeet löytyvät Eläinten terveys ETT ry:n kotisivuilta marraskuun aikana. 

Bakteriologiset näytteet viljeltiin jo tilalla. Kuvassa hankkeen eläinlääkäri Reijo Junni Kälviältä.

Sivuilta löytyy myös uusi kuvasto tarttuvista sorkkasairauksista Suomessa. Kuvasto tehtiin hankkeen puitteissa ja sen kuvat on ottanut eläinlääkäri Reijo Junni.

Linkki tarttuvien sorkkasairauksien kuvastoon

Tarttuvat sorkkasairaudet -hanke kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita tiloja sekä tilojen hoitavia eläin-lääkäreitä ja sorkkahoitajia positiivisesta ja kiinnostuneesta suhtautumisesta koko hankkeeseen, sen kyselyihin sekä tilakäynteihin ja näytteenottoon. Henkilökohtaisesti kiitän vielä niitä 110 tilaa, jotka innokkaasti vastasivat lukuisiin kysymyksiini puhelinhaastatteluissa ja uhrasivat kallisarvoista aikaansa keskustelemalla kanssani jopa usean tunnin ajan. Samalla ilmaisen pahoitteluni eräälle emännälle Pohjanmaalla, jota vahingossa ja väkisin haastattelin kahteen kertaan.


Miten ylläpitää hyvää sorkka- ja jalkaterveyttä navetassa?

Teksti: Miia Kontturi

Tarttuvat sorkkasairaudet -hankkeessa työskentelivät:
Helsingin yliopistolta Timo Soveri (hankkeen johtaja), Heli Simojoki, Minna Kujala, Reijo Junni ja Miia Kontturi ja Evirasta Sinikka Pelkonen, Eija Seuna ja Erja Malinen.