Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

”Meillä on 15 vuoden jälkeen navettatöissä edelleen mukavaa yhdessä”, Anna Kurkinen ja Olli-Pekka Lumiaho hymyilevät. Huttua keitetään korkeintaan ruoanlaittovuoroista. Kuva: Markku Pulkkinen

Tarkalla suunnittelulla hyvää tulokseen

Yypänahon maitotilalla kustannukset on laskettu aina tarkkaan. Kun tuottavuuskin on huipussaan, ei tuottajahinnan notkahdus vie yrittäjiltä yöunia.

Tilan yrittäjät, Anna Kurkinen (39) ja Olli-Pekka Lumiaho (40), tutkailevat pirtin lämmössä Yypänahon tuoreimpia kannattavuuskirjanpidon lukuja ProAgria Oulun talousneuvojan Hanne Hurskaisen kanssa. Numerot näyttävät hyviltä, sillä useimmissa kohdissa tila on parhaan kymmenyksen joukossa. Miten näin hyvään kannattavuuteen on vuosien saatossa päästy? Olisiko siinä muillekin oppia?

Kiinteät kulut minimissä

”Olemme laajentaneet navettaa viimeksi kymmenen vuotta sitten, jolloin rakensimme myös uudet laakasiilot. Navetan vanhempi puolikas on vuodelta 1975. Sama automaattiruokkijakin on toiminut jo 25 vuotta. Kun navetat ovat vanhoja reuhkoja, ovat kiinteät kulutkin pienet”, Lumiaho veistelee.

”Navettareuhkat” ovat pientä liioittelua, sillä sekä parsinavetta että hiehojen kylmäpihatto ovat edelleen toimivassa kunnossa. Sen osoittaa keskituotoskin: yli 12 000 kiloa lehmää kohti vuodessa. 60 lypsylehmää ja nuoret vasikat mahtuvat vielä juuri reilun 600 neliön navettaan. Eläinmäärää ei voi kuitenkaan enää lisätä.

Kymmenen viime vuoden aikana navetassa on tehty joitain tarpeellisia korjauksia, muun muassa vanhan osan parsikalusteet on uusittu. Tulevana keväänä lasi-ikkunat korvataan nostopaneeli-ikkunoilla. Niiden avulla saadaan parannettua navetan ilmanvaihtoa. Ikkunaremontin kustannusarvio on 6 500 euroa.

Peltopuolella kiinteitä kuluja alentavat muun muassa yhteinen säilörehun korjuuketju Olli-Pekan serkun Markku Lumiahon kanssa sekä puintien, olkien paalauksen ja osittain myös lannanlevityksen ulkoistus. Kylvöt tilalla tehdään pääosin omin konein. Viljan kuivaus hoituu paikallisen maamiesseuran omistamissa kuivureissa.

Säilörehun laadulla on niin keskeinen vaikutus maidontuotantoon, että rehuketjun pidämme itsellämme.

"Viime vuonna uusimme tarkkuussilppurin. Omilla koneilla korjuuseen pääsee silloin, kun rehu on parhaimmillaan. Urakoitsijaa voisi joutua odottelemaan ja etenkin alkukesän korjuu pitää tehdä juuri oikeaan aikaan”, Kurkinen perustelee.

Kaikkien kiinteiden kulujen osuus reilun 400 000 euron vuosiliikevaihdosta on noin 11 prosenttia. Se on todella pieni, sillä ProAgrian ylläpitämässä 178 maitotilan taloustietopankissa kiinteiden kustannusten osuus on keskimäärin 16 prosenttia.

Tuotos huipussaan

Yypänahon tilan holstein-karjan tuotos on huippuluokkaa. Vuonna 2013 maitoa herui 12 200 kiloa lehmää kohti. Valkuaispitoisuus oli 4,3 ja rasvapitoisuus 3,6 prosenttia. Soluluku on pysynyt alle sadan tuhannen. Poikimakertoja kertyy keskimäärin 3,3. Keskituotoksen nostaminen ei ole enää tilalla tavoitteena.

Holstein-rodun hyviksi puoliksi Kurkinen luettelee hyvän rakenteen, tuotoksen ja rauhallisuuden. Vielä viisi vuotta sitten karjasta puolet oli ayrshirejä.

Kurkinen on siementänyt tilan lehmät itse kymmenen vuoden ajan. Tilalta myydään vuosittain kymmenisen vasikkaa tai hiehoa muille tiloille. Sonnivasikat myydään pois saman tien.

”Olen ollut kotitilaltani lähtien kiinnostunut jalostuksesta. Se on minulle sekä intohimo että harrastus”, Kurkinen hymyilee.

Rehusta ei tingitä

Hyvän karja-aineksen lisäksi toinen syy korkeaan tuotokseen on ruokinta.

Olli-Pekka Lumiaho tarjoilee säilörehun pienkuormaajalla kaksi kertaa päivässä.

Periaatteenamme on, että 300 grammalla väkirehua pitää saada kilo maitoa.

"Kilpailuttamalla ostorehujen hinnassa pystyy myös säästämään. Säilörehualaa pitää olla sen verran, että oma rehu varmasti riittää”, Lumiaho kertoo.

Säilörehu jaetaan keskellä navettaa sijaitsevalle ruokintapöydälle pienkuormaajalla kaksi kertaa päivässä. Automaattinen kiskoruokkija jakaa väkirehun. Väkirehu sisältää ostettua puolitiivistettä ja omalla valssimyllyllä litistettyä ohraa. Vasikoille tarjoillaan täysrehua ja rypsitiivistettä käsipelillä.

Rehun kulutusta yrittäjät seuraavat tarkasti. Tuotosseurantaa tehdään yhdessä ProAgrian kanssa juuri siitä syystä, että ruokinnalla saadaan optimoitua maitomäärä.

Lehmät lypsetään parsissa kymmenellä Milk Master -yksiköllä. Navettatyöt vievät kahdelta ihmiseltä kuutisen tuntia päivässä.

Viljana vain ohraa

Peltoviljely pyritään hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti, jotta työtunteja säästyy eläinten hoitoon. Viljelyssä on yhteensä 130 hehtaaria, joista 80 hehtaaria on omaa peltoa. Säilörehualaa on tänä vuonna 50–60 hehtaaria ja laidunta noin 35 hehtaaria. Loppu peltoalasta kylvetään ohralle.

Lumiahon mielestä maitotilallisen ei kannata kyttäillä sopivia puintikelejä, koska oma työpanos on tilan talouden kannalta arvokkaampi navetassa. Siksi puinnit on ulkoistettu. Samalla tavalla Lumiaho suhtautuu metsätöihin: parempi teettää ne ammattilaisilla ja säästää oma työpanos muualle.

Säilörehunurmet korjataan kahteen kertaan ja sillä menetelmällä on päästy reilusti yli 5 000 rehuyksikön hehtaarisatoon.

Työtä ja kuluja lisää hieman Kurkisen entisen kotitilan 40 hehtaarin peltojen viljeleminen, sillä ne sijaitsevat 70 kilometrin päässä Siikalatvalla. ”Kaukopelloilla” kasvaa etupäässä ohraa, jotta maantieajoa kertyisi mahdollisimman vähän.

Molemmilla yrittäjillä on agrologin koulutus Koivikon maatalousopistosta Muhokselta. Siellä he myös tapasivat. Molemmat ovat myös työskennelleet ProAgrian maitotilaneuvojina, mikä on antanut hyvää pohjaa tarkkaan taloudenpitoon.

Muuttuvat kulutkin kurissa

Lumiaholle on kertynyt 13 yrittäjyysvuotensa aikana selvä näppituntuma tilan talouden hoitoon ja suunnitteluun. Jos tulossa oleva vuosi näyttää normaalilta eikä isompia investointeja ole suunnitteilla, hän ei laadi vuosibudjettia.

Omassa päässä pitää tietysti olla selvät pasmat, miten vuosi mennään. Tulot ja menot sekä niiden ajoittuminen pysyvät vuodesta toiseen melko vakioina. Olemme molemmat onneksi luontaisesti säästäväisiä ja teemme vain suunniteltuja hankintoja. Tuottajahinnan alentumisen vuoksi tarkennamme ehkä vain hieman rehuostoja”, Lumiaho pohtii.

Talouden toteumaa Lumiaho seuraa yrityksen pankkitilin kautta sekä laatimalla välitilinpäätöksen syksyllä ja varsinaisen tilinpäätöksen alkuvuonna. Tilitoimistoa tai muuta ulkopuolista talousasiantuntemusta hän ei käytä. Alkuvuosina ProAgrian neuvoja oli mukana tilinpäätöksen teossa.

”Tuloksen pyrimme pitämään aika lailla vakiona vuodesta toiseen. Suurempaa verosuunnittelua ei silloin tarvitse harrastaa. Tasausvaraus yleensä riittää.”

Kannattavuuskirjanpidon kautta kertyy tärkeitä vertailulukuja päätöksenteon tueksi muun muassa omasta tuntipalkasta.

Tilan muuttuvat kulut olivat vuonna 2013 vain 45 prosenttia liikevaihdosta. Hanne Hurskaisen mukaan maitotilalle on hyvä saavutus, kun saa pidettyä muuttuvat kulut alle 60 prosentissa.

Lumiaho kuitenkin harmittelee, että muuttuvien kulujen osuus hiipii vuosi vuodelta ylöspäin. Muutama vuosi sitten ne olivat vielä alle 40 prosenttia liikevaihdosta.

Kun sekä kiinteät että muuttuvat kulut ovat kurissa, seuraa siitä automaattisesti parempi palkka omalle työlle. Kurkisen ja Lumiahon tuntipalkka on viime vuosina pyörinyt 30 euron tietämissä. He ovat siihen tyytyväisiä. Oman pääoman tuottoonkin yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä.

Omalta tilaltaan yrittäjät eivät tällä hetkellä löydä montaakaan kohdetta, josta voisi vielä säästää. Sähköenergiankin he kilpailuttavat suunnilleen vuoden välein. Tähän kannustaa se, että sähköyhtiön vaihtaminen on nykyään vaivatonta. Navetan ja omakotitalon lämpö tuotetaan oman metsän puulla, jonka urakoitsija hakettaa.

Uusi navetta kiikarissa

Tilan viimeisin navettalaajennus on tehty vuonna 2004. Navetan toinen puolikas on vuodelta 1975. Kokonaan uuden navetan suunnittelu on jo ajattelun asteella.

Kaikesta käy ilmi, että Yypänahon tilalla tehdään päätöksiä harkiten. Nyt harkinnassa on kokonaan uuden navetan rakentaminen.

”Alkuperäinen navetta tulee tänä vuonna 40 vuoden ikään, joten alkaa olla viimeinen hetki uuden rakentamiselle.

Tähtäimessä on kahden robotin navetta.

Olemme käyneet opintomatkoilla tutustumassa muiden ratkaisuihin. Lisäpeltojen saaminen toissa vuonna nytkäytti lopulta investointisuunnitelmamme eteenpäin”, Lumiaho kertoilee.

”Investoinnin teemme vain itsellemme, sillä molemmilla on työuraa edessä ainakin 25 vuotta ja pojat ovat vasta alakoululaisia”, Kurkinen säestää.

Aikaa itselle

Eläinten tai yrittäjien hyvinvoinnista ei Yypänahon tilalla suostuta tinkimään.

”Jos jompikumpi meistä ei pysty tekemään töitä, on tila vaikeuksissa. Siksi pidämmekin kaikki lomat ja ostamme myös maksullista lomitusta”, Kurkinen kertoo.

Lomien pitämiseen kannustavat myös pojat: 7-vuotias Jaakko ja 8-vuotias Lauri. Ainakin kolme kertaa vuodessa perhe lähtee hieman pidemmälle lomalle tilalta pois. Lyhyempiä vapaita otetaan säännöllisesti, vähintään kerran kuukaudessa.

Kiireisempinä työsesonkeina lastenhoitoapu järjestyy yleensä näppärästi, sillä Olli-Pekan vanhemmat ovat hyväkuntoisia ja asuvat puolen kilometrin päässä.

Omaan hyvinvointiin ja sosiaaliturvaan pariskunta panostaa myös pitämällä MYEL-työtulon mahdollisimman korkealla.

Yrittäjäpari tuntuu olevan kuin samassa puusta veistetty. Ajatukset osuvat yksiin ja työnjako tilalla sujuu kuin itsestään.

”Meillä on keskenämme kivaa navettatöissä”, Kurkinen vahvistaa, eikä hymystä jää epäselväksi etteikö hän sitä myös tarkoita.

Kuva: Markku Pulkkinen

Yypänahon maitotila

Vihanti, Raahe
Yrittäjät Anna Kurkinen (39) ja Olli-Pekka Lumiaho (40), lapset Jaakko (7) ja Lauri (8)
60 holstein-lypsylehmää (holstein), 50 nuorta eläintä ja 4 navettakissaa
80 ha omaa peltoa, 50 ha vuokrattua peltoa ja sopimusalaa
Keskituotos 12 200 kg/v., 4,3 % valkuaista ja 3,6 % rasvaa
3,3 poikimakertaa/lehmä
Liikevaihto reilut 400 000 e, josta tukien osuus 23 %

 

Seuraa ja mittaa – älä hukkaa

1. Panosta säilörehuun ja analysoi se. Tavoitteena on D-arvo 680–720.

2. Analysoi karjasi, älä ruoki hukkaa
Keskituotos ja päivämaito kuvaavat karjan keskitasoa. Kuinka suuri ero on parhaiden ja heikoimpien lehmien välillä? Vievätkö heikommat eläimet tilaa ja resursseja tuottavilta yksilöiltä?

3. Kasvata uudistuskarjaa vain todelliseen tarpeeseen
30 lehmän karjassa, jossa poistoprosentti on 30, on poikivien hiehojen tarve on 9/vuosi. Kun karjasi hedelmällisyys ja käyttökestävyys on hyvä, et tarvitse kaikkia syntyviä lehmävasikoita uudistukseen. Ylimääräisistä hiehoista saat 170 kilon lihapainolla noin 500 euron teurastilin ja tukea 300 euroa.

4. Kilpailuta rehutoimittajasi
Ostorehukustannus vaihteli vuonna 2013 tilojen välillä 5 sentistä yli 15 senttiin maitolitraa kohti. Tiedätkö, mikä on kustannus omalla tilallasi?

5. Vältä turhia siemennyksiä
Mikä on karjasi tämän hetkinen tuotantokauden vaihe? Aiheuttavatko poikimaruuhkat ongelmia vasikkatiloissa ja työmäärissä? Kuinka monta turhaa siemennystä teet? 60 lehmän karjassa yksi turha siemennys maksaa noin 2 100 euroa vuodessa.

6. Hoida karjan terveyttä
Tiesithän, että yksi utaretulehdus voi maksaa jopa 1 750 euroa.

7. Seuraa yrityksesi taloutta säännöllisesti
Ajantasaisesti laadittu kirjanpito ja kassabudjetti tukevat talouden hallintaa. Tulosanalyysi antaa syvempää tietoa taloudellisesta tilanteesta sekä mahdollistaa vertailun oman yrityksen ja muiden saman tuotantosuunnan yritysten välillä.

8. Tahtotila ratkaisee
Suunnittele, laske, toteuta ja mittaa.

Lähde: Talousneuvoja Hanne Hurskainen, ProAgria Oulu.

 

Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen