Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Nina ja Vesa Lapatto suunnittelevat ja seuraavat 200 lypsävän ruokintaa yhteistyössä ProAgrian ruokinnan ohjauksen asiantuntijan Sari Jussilan (oik.) kanssa. KarjaKompassin päivälaskelmasta seurataan erityisesti tunnuslukua maitotuotto miinus rehukustannus. Kuva: Jaakko Martikainen

Suunnittele, seuraa, korjaa, analysoi

KarjaKompassin päivälaskelmasta maitotuoton ja rehukustannusten erotus sekä ostorehukustannukset ovat Lapaton tilalla tarkassa seurannassa. Maitotilalla
 ei tehdä päätöksiä ilman yksityiskohtaisia laskelmia ja tunnuslukuja.

Talouden tsekkilistat ovat Nina ja Vesa Lapatolle tuttuja. He ovat johtaneet 200 lypsävän maitotilaansa Savitaipaleella tiukan ammattimaisella otteella vuodesta 2002. Tätä ennen molemmille on kertynyt työtaustaa muun muassa ProAgrian neuvonnasta, joten laskelmat ja tunnuslukujen tarkkailu on heille tuttua.

”Laskelmia tehdään, usein jopa moninkertaisesti eri tahojen toimesta: varmuus on valttia”, Vesa Lapatto toteaa. ”Niitä lasketaan sekä ProAgrian ja pankin asiantuntemusta apuna käyttäen että itse.”

Maitolitran tuottamisen kokonaiskustannuksista noin kolmannes kertyy omien rehujen tuottamisesta ja ostorehujen hankinnasta. Miten tehokkaasti eläimensä ruokkii – sillä on tilan talouden kannalta merkitystä.

KarjaKompassi-ohjelman päivälaskelmasta Lapatot seuraavat erityisesti tunnuslukuja maitotuotto miinus rehukustannus sekä maitolitraa kohden laskettava ostorehukustannus. Kuva: Jaakko Martikainen

Lapatot käyttävät ProAgrian KarjaKompassi-ohjelman päivälaskelmaa ruokinnan suunnittelun ja seurannan apuvälineenä. Päivälaskelmasta tarkkaillaan erityisesti tunnuslukua maitotuotto miinus rehukustannus, joka lasketaan eläintä ja päivää kohden. Toinen tarkkailtava luku on maitolitraa kohden laskettu ostorehukustannus.

Tilalla kaikki ruokinnassa käytettävä vilja ostetaan ja säilörehun tuotantokustannus on tiedossa, joten päivälaskelman tiedot pitävät hyvin paikkansa.

Tänä vuonna Lapatoille on ehditty tehdä viisi päivälaskelmaa. ProAgrian ruokinnan ohjauksen ja maidontuotannon asiantuntija Sari Jussila tekee laskelmat, joiden pohjatiedot hän yrittäjiltä saa.

”Päivälaskelma kuvaa ruokinnan taloudellisuutta reaaliajassa. Ruokinnan tarkalla seurannalla ja nopeilla korjaavilla toimenpiteillä olemme pyrkineet parantamaan maidon hinnan laskusta aiheutunutta haastavaa taloustilannetta”, Nina ja Vesa Lapatto toteavat.

On tilalla tässä onnistuttukin:

”Maitotuotto miinus rehukustannus oli keväällä 2014 noin 12,4 euroa eläintä kohden päivässä, heikoimmillaan kävimme 9,5 eurossa viime talvena. Nyt maitotuotto miinus rehukustannus on 9,8 euroa, vaikka maidon hinta ei ole noussut”, he kertovat.

Lapatot seuraavat tarkasti myös ostorehukustannuksia ja kilpailuttavat joka kerta rehutoimittajan. Leike ja rypsi hankitaan rekkalasteittain. Rypsiä he ostavat mon
ta rekkakuormaa kerrallaan, jos on odotuksia hintojen noususta. Mäski on ainoa ostorehu, joka tulee aina samas
ta paikasta.

”Hintojen ennakointi ei tosin ole ihan helppoa”, isäntä naurahtaa. ”Tällä hetkellä ostorehukustannuksemme on noin seitsemän senttiä maitolitraa kohden.”

Ruokinnan ongelmiin tartuttava heti

Seosrehuruokinta on Lapatoiden mukaan helppoa, jos käytössä on hyvä säilörehu. Leike on todettu seosrehussa välttämättömäksi komponentiksi. Kuva: Jaakko Martikainen

Lapattojen 200 lehmää lypsetään kahden lypsäjän voimin 2 x 12 -paikkaisella takalypsyasemalla. Lehmät ruokitaan seosrehulla, joka on heidän mukaansa ainoa ruokintavaihtoehto tässä tilakokoluokassa. Isäntäparin lisäksi tilalla työskentelee kaksi vakituista työntekijää ja yksi keikkatyöntekijä.

”Lypsyasemaan päädyimme robottilypsyn sijaan sekä kustannusten että säännöllisten työaikojen vuoksi. Lypsäviä on myös helpompi lisätä, jos peltopinta-ala kasvaisi. Eläimet tulevat nyt tarkkailtua pakostakin kaksi kertaa päivässä”, Nina Lapatto sanoo.

Lypsävien tuotoksia hän seuraa päivittäin navetalla olevasta viikon seurantalistasta. Maitomäärän laskuun reagoidaan nopeasti, koska viikon tai kahden kuluttua pudotusta on enää vaikea korjata. Jos ongelmaan päästään heti kiinni, se säästää euroja.

”Lypsyasemalta tulee ensimmäiseksi kommentti, jos lehmät tiputtavat maitoaan. Silloin mietimme, mikä seosrehussa on voinut mennä vikaan. Jos selkeää syytä ei löydy, laitan ProAgriaan viestin”, Vesa Lapatto kertoo. ”Asiantuntija katsoo edelleen Valmasta analyysituloksiamme ja pohtii, mikä ruokinnassa voi olla vikana.”

Lehmien ruokintasuunnitelmaa on päivitetty syyskuun alkuun mennessä tänä vuonna 10 kertaa. Viime vuonna seosrehun resepti päivitettiin 11 kertaa. Jos säilörehun laatu pysyy tasaisena, voi resepti pysyä samana kuukausiakin.

Raaka-ainenäytteet suunnittelun perusta

Säilörehun laatu on merkittävässä roolissa seosrehuruokinnassa: siihen Lapatot satsaavat. Mitä heikompaa säilörehu on, sitä kalliimmaksi sen täydentäminen tulee.

Valioryhmän Osuuskunta Tuottajain Maidon tuotantoneuvoja Kaija Laitinen (vas.), ProAgrian Sari Jussila sekä maitotilayrittäjät Nina ja Vesa Lapatto tekevät yhteistyötä, jonka tavoitteena on Lapatoiden tilan mahdollisimman hyvä tulos. Kuva: Jaakko Martikainen

”Seosrehuruokinta on helppoa, kun säilörehun laatu pysyy tasaisena. Viime vuoden ykkössato oli äärettömän märkää ja sen kanssa taistelimme alkuvuoteen saakka”, he kertovat. ”Tänä vuonna sadon määrä on erinomainen ja laatukin muutoin hyvä, mutta kuiva-ainetta olisi saanut olla enemmän. Sateet haittasivat korjuuta ja kuivumista.”

Kolmossato on syyskuun alussa vielä korjaamatta, mutta odotukset ovat senkin suhteen hyvät.

Lapatot ottavat rehusta raaka-ainenäytteet laakasiiloilla rehuntekovaiheessa joka päivä. Ruokintaa suunnitellaan jo näiden näytteiden perusteella. Syöttövaiheessa seurantanäytteitä otetaan sitä mukaa, kun siilon rintaus etenee. Jos maitomäärissä ei tapahdu muutoksia ja rehun laatu säilyy tasaisena, seurantanäytteitä ei välttämättä oteta niin paljoa.

D-arvotavoite säilörehun raaka-ainenäytteille on yli 700 g/kg ka.

”Jos tämä alittuu, ollaan rehunteossa pahasti myöhässä. NDF-kuidun tavoitearvo on 500–600 g/kg ka ja valkuaisen yleensä yli 150 g/kg ka”, Vesa Lapatto sanoo.

Tilan rehunkorjuukalustona ovat 7-metrinen niittomurskainyhdistelmä mattoperällä ja hinattava tarkkuussilppuri. Kärryjä vaihdellaan ja lainataan naapuritilojen kanssa. Emolehmiä pitävä naapuri on apuna ajamassa rehua siiloon. Vastaavasti Lapatot auttavat naapuritilaa rehunteossa.

Suuret kuiva-ainesadot vaativat ravinteita

Tilalla on vuokramaineen 120 hehtaaria nurmea, lisäksi yhteistyöalaa on noin 40 hehtaaria. Tilan maat vaihtelevat hietamoreenista hiesuun, myös turvemaita löytyy.

”Hikevät maat sopivat hyvin nurmelle”, Vesa Lapatto sanoo. ”Nurmiseoksessa on puolet timoteita ja toinen puoli nurminataa. Ostamme suuremman satsin valitsemiamme lajikkeita sisältäviä nurmiseoksia suoraan siemenviljelijältä yhdessä veljeni ja naapurin kanssa.”

Lapatot pyrkivät tekemään kolme nurmisatoa lukuun ottamatta niitä lohkoja, jotka kynnetään. Nurmikierrossa pyrkimys on kolmeen vuoteen. Säilörehunteon aikaan vuokralla on joissakin rehunteoissa vaakalaitteisto, joten säilörehukuormien paino tiedetään muutaman sadan kilon tarkkuudella.

”Nurmen kuiva-ainesatomme ovat olleet keskimäärin 6 800–8 500 kg ka hehtaarilta, viime vuonna keskiarvo oli 7 500 ka kg. Tämän suuruinen sato kuluttaa ravinteita runsaasti.”

”Fosforin ja kaliumin pitoisuudet ovat laskeneet pelloillamme viime vuosikymmeninä, siksi lähdimme tänä vuonna pois ympäristökorvauksen piiristä”, Vesa Lapatto kertoo.

Lietettä Lapatot ajavat osalle lohkoista jopa kolme kertaa kesässä, sen lisäksi annetaan typpeä. Aiemmin typpeä lannoitettiin hehtaarille 230–240 kiloa, nyt nitraattiasetuksen sallima maksimimäärä. Tarvittaessa tehdään rikkatorjunnat, koska varsinkin voikukka on ongelma. Nurmet täydennyskylvetään tarvittaessa.

Maidolle lisähintaa vehnästä

Lapatot ostavat seosrehussa käytettävän viljan kymmeneltä yhteistyötilalta ja se murskesäilötään tuubeihin. Vilja vastaanotetaan katetun rehuvaraston laakasiiloon. Kun viljaa on kertynyt noin sata tonnia, satsi jauhetaan ja säilötään.

Vehnän osuutta pyritään lisäämään ruokinnassa, koska se heijastuu suoraan maidon valkuaiseen ja tilityshintaan. Vehnän osuus käytettävästä viljasta on jopa 60 prosenttia, ohran 30 prosenttia ja loppu on kauraa.

”Jos vehnän osuus laskee 40 prosenttiin, maidon valkuainen tippuu. Maidon valkuaisella teemme tiliä; yksi valkuaiskymmenys lisää maidon litrahintaa 0,7 senttiä. Kaksi kymmenystä on jo 1,4 senttiä litraa kohden eli miljoonassa maitolitrassa tämä tarkoittaa 14 000 euroa.”

Viime talvi mentiin viljatuubeilla, joissa vehnää oli 56–58 prosenttia.

Työvoimakustannuksesta ei haluta tinkiä

Lapatot johtavat tilaansa tarkan taloudellisesti. Kun kalustoon tulee muutoksia, tehdään Talouswisu. Viimeksi se on tehty vuonna 2013. Tulosanalyysi tehdään kerran vuodessa. Lapaton tila kuuluu kannattavuuskirjanpitoon, ja tilan kirjanpito ja veroilmoitus tehdään itse.

”Enää voisimme kiristää työvoimakustannuksesta. Mikäli suunnittelu toimistossa jäisi vähemmälle, alkaisi se jossakin vaiheessa kuitenkin kostautua”, Nina Lapatto toteaa. ”Oma jaksaminen on niin tärkeä juttu, että työvoimasta emme ole valmiita luopumaan.”

Lapaton maitotila

• Savitaipale
• Yrittäjät Nina (46) ja Vesa (47) Lapatto, lapsista Juho (21) opiskelee SeAMK:ssa agrologiksi ja Joonas (18) ammattikoulussa lvi-asentajaksi
• Kaksi vakituista työntekijää ja yksi keikkatyöntekijä
• 200 lypsävää + nuorkarja, 2 x 12 -paikkainen takalypsyasema
• Keskituotos 9 800 kg/v., 3,6 % valkuaista, 4,2 % rasvaa
• Nurmiala vuokramaineen 120 ha + yhteistyöalaa 40 ha. Vilja ostetaan.
• Liikevaihto 1,2 milj. e

Lapatoiden ohjeet taloudelliseen ruokintaan

  1. Varmista laadukas ja riittävä säilörehu
    - ​Ota aina raaka-ainenäytteet säilörehusta
  2. Käytä KarjaKompassin päivälaskelmaa
    - Maitotuotto miinus rehukustannus --> mahdollisimman suuri
    - Ostorehukustannus --> mahdollisimman pieni
  3. Reagoi heti maitomäärän laskuun
  4. Käytä ruokinnan asiantuntijoita apunasi
  5. Lisää vehnän määrää ruokinnassa --> lisää valkuaista maitoon
  6. Kilpailuta aina ostorehutoimittaja
  7. Puntaroi kaikki hankinnat ja hinta-laatusuhde
    - Osta ”hanttitavara” Valmakaupasta