Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Johtamisvalmennettavat Rokualla koulutustilaisuudesta 19.4.2018. Ryhmän keskellä kouluttajat Mikko Väntänen ja Antti Lintala. Kuva Anu Artjoki

Suositut talous- ja johtamiskoulutukset

Suomen yrittäjäopisto ja Valioryhmä ovat kouluttaneet 820 valiolaista maitotilayrittäjää johtamaan maitotilaansa tehokkaammin

"Palavaa halua oppia talousasioista ja parantaa oman tilan kannattavuutta. Näkemystä ja halua kehittää tilansa toimintaa. Kokemusta yrittäjyydestä ja halua verkostoitua."

Näin kuvailee Suomen Yrittäjäopiston yritystoiminnan kouluttaja Mikko Väntänen maitotilayrittäjien
joukkoa, joka on kouluttautunut
viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomen Yrittäjäopiston maatilayrittäjän liiketoimintavalmennuksessa tai maatilan johtamisvalmennuksessa – tai suorittanut jopa molemmat tutkinnot.

”Noin puolet yrittäjistä on suorittanut ennen maatilan johtamisvalmennusta maatilayrittäjän ammattitutkinnon”, Mikko Väntänen kertoo.

 

Maatilayrittäjän liiketoimintavalmennuksessa luodaan oman tilan kehityssuunnitelma, johon hahmo-tetaan esimerkiksi tilan strategia eli askeleet, joilla tavoitevisioon päästään. Omaa johtajuutta vahvistetaan, sillä maatilayrittäminen vaatii yhä enemmän kokonaisuuksien hallintaa ja ennakointia. Valmennuksessa opitaan tulkitsemaan tilalle tehtyjä raportteja, niiden tunnuslukuja ja miten tunnuslukuja parannetaan. Maatilayrittäjän liiketoimintavalmennus kestää syksystä kevääseen.

”Toinen puoli yrittäjistä tulee suoraan johtamisvalmennukseen, mutta heillä onkin yleensä jo pitkä kokemus yrittäjyydestä”, Väntänen lisää.

 

Maatilan johtamisvalmennus kestää kaksi talvikautta eli syksystä sitä seuraavan vuoden kevääseen. Valmennuksessa maatilayritykselle tehdään kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma, arvioidaan eri kehittämismahdollisuuksia ja laaditaan strategia eli aikataulutetut toimenpiteet, miten asetetut tavoitteet saavutetaan. Myös strategiaa tukevat laskelmat tehdään sekä kehitetään omaa johtajuutta.

Koulutusten tavoitteena on kehittää omaa maitotilaa kokonaisuutena mutta osa-alueittain: osaamisen, prosessien ja talouden kehittämisen, verkostojen ja työyhteisöjen johtamisen sekä maatilayrityksen asiakkuuksien kehittämisen teemoilla.

Prosessien kehittämisen kautta opiskellaan myös Lean-filosofiaa, jossa maitotilan prosesseja kehitetään tehokkaammiksi, poistetaan hukkaa ja yksinkertaistetaan toimintaa.

Johtamisvalmennuksen opintoja voi syventää, jolloin johtamisvalmennuksessa valittujen kahden tilan osa-alueen kehittämisen lisäksi valitaan kaksi lisää. ”Eli ne asiat, joihin tilalla halutaan konkreettisesti
panostaa”, Väntänen täsmentää.

Näitä teemoja käsitellään eri lähiopetusjaksoilla, joilla on vetäjinä oman kouluttajan lisäksi eri sidosryhmien edustajia.


Syntyvien verkostojen ja ryhmien vertaistuki on ratkaisevan tärkeää ja hyödyllistä – kollegoilta oppii. Koulutusryhmät tapaavat kerran kuussa lähijaksoilla, mutta yhteyttä pidetään tällä välin esimerkiksi sisäisten WhatsApp-ryhmien välityksellä.

Liiketoimintavalmennuksessa maatilayrittäjän ammattitutkinnon suorittaneita valiolaisia maatilayrittäjiä on noin 650 ja maatilan johtamisvalmennuksessa yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneita noin 170.

"Missiona on kouluttaa kaikki valioryhmän maitotilayrittäjät", Mikko Väntänen kertoo.

Molemmat koulutukset ovat maitotilayrittäjille todella edullisia.

Oppisopimuksella koko koulutuksen hinnaksi tulee alle 100 euroa, valtion osuusrahallakin koulutuksen kustannus jää alle 500 euroon.

Uutena koulutuksena ensi helmikuussa alkaa maatilayrityksen lähiesimiestyön pilottikoulutus Seinäjoella. Valmennus on kehitetty erityisesti maitotilayrittäjille, jotka toimivat esimiehinä ja haluavat
kehittää omia taitojaan esimiestyössä sekä oman henkilöstön tai sidosryhmien ja verkostojen johtamisessa. Valmennus kestää vuoden ja sen aikana suoritetaan lähiesimiestyön ammattitutkinto.

 

MAITOTILAYRITTÄJÄT KERTOVAT

Maitotilayrittäjät Jarno Tihinen ja Joni Pitkänen Muhokselta sekä Arto Vesteri Pudasjärveltä opiskelevat SYO:n maatilan johtamisvalmennuksessa Oulun ryhmässä. Ryhmä valmistuu keväällä 2018.

Jarno Tihinen, Muhos, 55 lehmää

Miksi lähdit mukaan?

Haluan lisätä omaa ammattitaito erityisesti talousasioissa. Itsensä kouluttaminen on tärkeää, ja edellisistä opinnoista on jo hetki aikaa.

Mitä koulutuksessa on tehty?

Olemme harjoitelleet budjetointia ja tehneet oman maatilan kehittämissuunnitelman, jossa on määritetty muun muassa tulevaisuuden visio ja strategia eli stepit, mitä seuraten tilaa kehitetään. Lisäksi on tehty
lukuisia laskemia omaan tilaan liittyen. On tullut selväksi, että tilalla on oltava kunnon johtaja; tila ei kehity itsestään.

Mistä olet erityisesti hyötynyt?

Tilamme haasteet ovat ajankäytön hallinta, tilan kehittäminen ja talous. Budjetin ja kassavirta-laskelman laadinta on tuonut erityisen hyödyn – on selvinnyt mihin eurot tilalla menevät. Verkostoituminen ja vertaistuen saaminen on myös arvokas asia.

Aiotko hyödyntää koulutukseen kuuluvaa tila-kohtaista ohjausta?

Käytän sitä talousneuvontaan ja tilan kehittämisen suunnitteluun.

 

Joni Pitkänen, Muhos, 28 lehmää

Miksi lähdit mukaan?

Talouspuoli kiinnostaa minua. Koulutuksen aikana on syttynyt palava halu ja kiinnostus oppia, miten maitotilan tehokkuutta voisi parantaa. Kassavirran seuranta ja budjetointi ovat olleet aiemmin lähes hepreaa.

Mikä on ollut kiinnostavinta?

Olemme tilan kehittämissuunnitelmassa työstäneet strategian, eli millaisin askelin visiota kohti edetään. Aiomme rakentaa uuden navetan, ja sitä on nyt huolella suunniteltu. Olen myös alkanut hahmottaa, millainen yrittäjätyyppi olen.

Mistä olet erityisesti hyötynyt?

Olen oppinut, että vain jos investointi vie visiota kohti, siihen kannattaa satsata. Olen käyttänyt koulutuksessa saamiani työkaluja kuten käyttökateriskilaskelmaa, tilan navettainvestoinnin tarkasteluun.

Suositteletko SYO:n koulutuksia muille?

Ehdottomasti! Olemme kaikki samalla alalla, joten saamme toisistamme vertaistukea. Odotan aina malttamattomasti seuraavia lähijaksoja.

 

Arto Vesteri, Pudasjärvi, 80 lehmää

Miksi lähdit mukaan?

Maidontuotanto on muuttunut puhtaaksi yritystoiminnaksi. Omaa osaamistaan on kehitettävä ja erityisesti talousosaamiseen haettava oppia tilan ulkopuolelta.

Mistä olet hyötynyt?

Tein tilamme kehittämissuunnitelman, kun suoritin yrittäjän ammattitutkintoa. Johtamisvalmennuksessa siihen on uppouduttu syvällisemmin ja päivitetty se. Olen saanut ymmärrystä, mitä eri tunnusluvut tarkoittavat.

Mitä haasteita koulutus on tarjonnut?

Joihinkin asioihin on vaikea tarttua ilman, että ammattilainen perehdyttää asiaan. Esimerkiksi oman yrittäjäprofiilin ja -ominaisuuksien määrittelyn tarkoitus ei heti auennut, mutta koulutuksen edetessä huomasi niiden tarkoituksen.

Millaisia tapaamiset ovat olleet?

Ryhmä on tiivis, tulemme hyvin toimeen ja vetäjä on aidosti innostunut sekä asiantunteva.
Heittelemme ilmaan ongelmia ja vastaukset löytyvät ryhmän kokemuksesta ja ammattitaidosta. Jatkamme keskustelua WhatsApp-ryhmässämme.