Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Riitan aamulypsy icon

Riitan aamulypsy

Suomessa tarvitaan tuotantoon sidottua tukea

Maitomarkkinoiden alakulo on jatkunut tavallista pitempään. Kiina ostaa vähemmän, Venäjä rajat ovat Euroopalle kiinni ja alhainen öljyn hinta heikentää öljynviejämaiden talouksia ja ostokykyä. Eurooppa elää ilman maitokiintiöitä. Euroopan työkalupakissa on hyvin vähän todellisia keinoja, joilla tilannetta voitaisiin parantaa.

Euroopan komissio on nykyisen maitokriisin aikana aktivoinut osan markkinatuistaan. Yksityisen varastoinnin tukiohjelmat on avattu maitojauheelle, voille ja juustoille. Voin ja maitojauheen interventio-ostot ovat mahdollisia muutoinkin, mutta kiinnostus myydä rasvatonta maitojauhetta interventiovarastoon on herännyt, koska markkinahinta on laskenut interventiohinnan alapuolelle. Sen sijaan voin markkinahinta on pysynyt selvästi interventiohinnan yläpuolella eikä myyntejä ole tapahtunut.

Valio myi viime syksynä jonkin verran rasvatonta maitojauhetta interventiovarastoon heikon markkinahinnan vuoksi. Meillä on ollut mahdollisuus hyödyntää pienissä määrin myös juuston yksityisen varastoinnin tukea. Näillä tukimuodoilla ei juuri ole rahallista merkitystä Valiolle, mutta niiden hyödyntäminen Euroopassa saattaa hieman rauhoittaa markkinatilannetta. Sen sijaan joidenkin ylituotantomaiden vaatimus nostaa interventiohintoja ei ole kannatettava ajatus, sillä se houkuttelisi alhaisten tuotantokustannusten maita lisäämään tuotantoaan ja pahentamaan markkinoiden epätasapainoa.

Työkalupakkiin on tähän saakka kuulunut myös vientituki, mutta maitovalmisteilta se poistettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2007.

Vientituki palautettiin edellisen maitokriisin aikana 2009 noin vuoden mittaiseksi ajaksi. Sen jälkeen, vuoden 2010 alusta eli kuuteen vuoteen, ei maitotuotteille ole enää maksettu vientitukea. Nairobissa joulukuussa 2015 saavutettu WTO:n neuvottelutulos, missä sitoudutaan vientitukien poistamiseen, ei siten käytännössä vaikuta eurooppalaisten meijerien vientitoimintaan.

Vientitukien poistumisen jälkeen EU on halunnut entistä enemmän panostaa viennin ja kulutuksen edistämiseen promootiotuella. Yksittäinen yritys ei kuitenkaan voi sitä suoraan hakea, vaan varat ohjataan yhdistysten kautta. Promootiorahojen hyödyntäminen edellyttää aina yhteistyötä joko maan sisällä tai ulkomaisten yhteiskumppaneiden kanssa. Koska pääasiallisen viestin on oltava EU:n tasolta ja brändien näkyvyys toimenpiteissä on rajallista, on tällaisten tukien hyödyntäminen haastavaa.

EU:n maksama koulumaitotuki tulee jatkumaan koulumaito- ja hedelmäohjelmassa. Koulumaitotuki ei ole tukea Valiolle tai muille meijereille, vaan maidon loppukäyttäjälle. Suomessa koulumaitotuesta hyötyvät kunnat ja valtio, koska ne voivat ostaa päiväkoteihin, kouluihin ja oppilaitoksiin maitoa halvemmalla.

Kun maitomarkkinoilla on kriisi, eivät edellisen kaltaiset tukitoimenpiteet ole riittäviä. Silloin joudutaan turvautumaan kriisipaketteihin, joissa tukea ohjataan suoraan maitotilayrittäjille. EU:ssa etsitään myös muita ratkaisuja. EU:n työryhmissä pohditaan sopimuskäytäntöjä, rahoitusinstrumentteja, ruuan tarjontaketjun toimivuutta, futuurimarkkinoita ja markkinoiden läpinäkyvyyttä.

Konkreettisina asioina maitosektorille voidaan mainita esimerkiksi tuottajaorganisaatiot sekä tuottajan ja meijerin väliset sopimukset, mitkä eivät tuo lisäarvoa osuustoiminnalliseen meijeritoimintaan. Tarjontaketjun toimivuudessa puhutaan sopimuskäytännöistä, tuottajien neuvotteluvoiman lisäämisestä sekä tulonjaosta ketjusta, joista kahta viimeistä lienee hyvin hankala ohjata lainsäädännöllä.

Perusongelma maitomarkkinoilla on kysynnän ja tarjonnan välinen epätasapaino.

Olemassa olevat tukitoimenpiteet tai keskustelussa olevat keinot eivät ole riittäviä poistamaan perussyyn aiheuttamaa hinnanvaihtelua. Niillä voi korkeintaan olla vaikutusta syvimpien kuoppien jonkinlaiseen tasoittumiseen.

Valio ja valiolaiset maitotilayrittäjät ovat kyllä kilpailukykyisiä, mutta se mitä jatkossakin tarvitsemme, ovat luonnonoloista johtuvien olosuhteiden tasoittamista eurooppalaisiin kilpakumppaneihimme nähden. Keskustelu vuoden 2020 jälkeisestä maatalouspolitiikasta on jo alkanut. Suomalaiset maitotilayrittäjät tarvitsevat jatkossakin tuotantoon sidottua tukea.