Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Soijaton maidontuotantoketju paremman elämän puolesta

Valioryhmän maidontuotantoketju muuttuu täysin soijattomaksi maaliskuussa, kun rehusoijan käytöstä luovutaan. edelläkävijänä Otamme tärkeän askeleen kohti ympäristöystävällisempää elintarviketuotantoa.

Maidontuotantoketjun soijattomuus on erinomainen lisäarvotekijä ja kilpailuetu. Joulukuussa 2017 tekemämme vastuullisuuskyselyn* mukaan 56 prosenttia kuluttajista pitää tärkeänä, että lehmiä ruokitaan pääasiassa nurmella ja että tavoitteena on soijaton lehmien ruokinta.

Vastuullisuusasiat vaikuttavatkin yhä vahvemmin sekä kuluttajien ostopäätöksiin että asiakkaidemme kaupalliseen päätöksentekoon.

Vastuullisuus on tärkeä ostokriteeri etenkin niille kuluttajille, jotka ostavat säännöllisesti Valion tuotteita: 69 prosenttia näistä kuluttajista kertoi vastuullisuuden vaikuttavan lähes aina siihen, että poimii ostoskoriinsa Valion tuotteen.

”Kuluttajat arvostavat sitä, että pysymme vastuullisuusasioissa kehityksen kärjessä – he ratkaisevat lopulta maitotilayrittäjien menestyksen. Edelläkävijyys vaatii jatkuvaa kehitystyötä”, linjaa Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto.

 

Soijan käyttöön liittyy monia ongelmia. Rehusoijaa viljellään eniten Yhdysvalloissa, Brasiliassa ja Argentiinassa ja jonkin verran myös Kanadassa sekä Kaakkois- ja Etelä-Euroopassa. Etelä-Amerikassa sademetsää ja savannia raivataan pelloksi soijanviljelyä varten ja viljelytoimet ovat erityisesti ympäristönäkökulmasta esimerkiksi WWF:n mukaan kestämättömiä.

Raivaaminen köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta ja lisää kasvihuonekaasupäästöjä.

Yksipuolinen soijanviljely köyhdyttää maaperää ja aiheuttaa eroosiota. Orgaanisen aineksen määrä maaperässä hupenee.

Soijanviljelyssä käytetään myös suuria määriä torjunta-aineita, erityisesti haitallista parakvattia. Kestämätön torjunta-aineiden käyttö aiheuttaa ihmisille terveyshaittoja ja tuhoaa ympäristöä. Soijanviljelyn lisääminen on heikentänyt Etelä-Amerikassa paikallisten alkuperäiskansojen elinoloja ja toimeentulon mahdollisuuksia. Soijantuotantoon on liitetty myös ihmisoikeus-rikkomuksia.

”Valioryhmälle vastuullisuus on käytännön tekoja. Soijan poistaminen rehuketjusta on yksi konkreettinen teko paremman elämän puolesta. Kokonaan soijattomia maitoketjuja ei ole tullut maailmalla itselleni vastaan, joten olemme tässä asiassa kärjessä”, Vesa Kaunisto jatkaa.

 

Soija on sopivaa ravintoa myös ihmisille, joten on kyseenalaista, että sitä käytetään eläinten rehuna. Euroopassa soijaa käytetään yleisesti maissisäilörehuruokinnan täydennykseen.

Soijasta luopuminen pienentää rehuketjun GMO-riskiä, koska soija on maailman yleisin geenimuunneltu rehukasvi. Noin 90 prosenttia tuotetusta soijasta on geenimuunneltua.

Suomen julkisten hankintojen vastuullisuusopas suosittelee vähentämään soijan käyttöä kotieläintuotannossa. Soijaton maidontuotantoketju voi olla kilpailuetu myös Suomessa julkisten hankintojen kilpailutuksissa Motivan mukaan.

”Soijattomuutta on kuitenkin vielä niin vähän, ettei sitä ole voitu kirjata kilpailutuksissa vaatimukseksi”, Kaunisto selventää.

 

Valioryhmässä luovutaan soijan rehukäytöstä maaliskuun alusta, mutta vuoden siirtymäajalla yrittäjät voivat käyttää loppuun mahdollisesti varastoissa olevat soijapitoiset rehut. Soijasta luopuminen on osa Valion laajaa vastuullisuusohjelmaa, jonka yksi tavoite on dokumentoida jo käytössä olevat hyvät tuotantotavat.

”Soijaa ei juuri käytetä enää Suomessa lypsävien rehuissa, ja siten meillä on luontevat edellytykset luopua siitä myös nuorkarjan rehuissa. Hyvää yhteistyötä rehuteollisuuden kanssa jatketaan nuorkarjan rehuissa”, Kaunisto toteaa.

Soijan käyttöä rajoitetaan valiolaisilla tiloilla asuvilla lypsyrotuisilla naudoilla sekä vasikoilla, jotka ovat osa maidontuotantoketjua. Samoin hiehokasvattamoissa asuvat valiolaiset eläimet tulee ruokkia ilman soijaa. Soijapitoisia rehuja voidaan kuitenkin käyttää tutkimuslaitoksissa rehututkimuksiin.

Valkuaiskasvien viljely voi Suomessa lisääntyä, kun soijan käyttö loppuu.

Palko- ja palkonurmikasvit rikastuttavat karjatilan viljelykiertoa, niillä on hyvä esikasvi-arvo ja usein myös maan rakennetta parantava vaikutus.

Myös pölyttäjähyönteiset hyötyvät monipuolisista viljelykasveista.

”Valkuaiskasvien viljely on kehittynyt Suomessa hyvin. Nurmen valkuainen on jo itsessään hyvälaatuista – hyvälaatuinen nurmirehu onkin tärkein lehmien valkuaisrehu”, Kaunisto sanoo.

Aikuiset märehtijät eivät käytä kovin hyvin täydennysvalkuaista hyväkseen. Tutkimukset osoittavat, että lypsylehmille rypsirouhe on soijaa parempi täydennysvalkuaisrehu nurmisäilörehuun perustuvassa ruokinnassa.

 

Yksi keino vähentää täydennysvalkuaisen tarvetta on apilan, virnojen ja palkoviljojen käyttö säilörehussa. Lisäksi lehmä saa valkuaista myös viljasta.

”Nurmentuotannossa useilla tiloilla on vielä runsaasti tehostettavaa ja erilaisia kehittämiskeinoja kaivataan. Tällä hetkellä parhaat tilat yltävät jo todella korkeisiin nurmisatoihin”, Kaunisto kannustaa. Hyvän valiolaisen maidontuotannon -ohjeisiin Hyvä ruokinta -kohtaan kirjataan maaliskuun alusta soijan rehukäytöstä luopuminen. Valio on tehnyt soijattomuuden eteen yhteistyötä jo useamman vuoden suomalaisten rehuvalmistajien kanssa.

”Hienoa, että rehuteollisuus on mukana ja näkee asian samalla tavalla kuin me”, Vesa Kaunisto kiittää.

Soijan lisäksi Kauniston mielestä tärkeä kilpailuvaltti on eläinten hyvinvointi ja suunnitelmallinen terveydenhuolto.

”Tavoitteemme on, että kaikki valiolaiset tilat kuuluvat suunnitelmallisen terveydenhuollon piiriin mahdollisimman pian. Nyt jo noin 90 prosenttia maidosta tulee tiloilta, joilla suunnitelmallinen eläintenterveydenhuolto on arkipäivää.”

Kaunisto muistuttaa, että eläinten ennakoiva terveydenhuolto tuo kustannussäästöä tilalle ja on myös maitotiloilla yksi tuotannon tehostamiskeino.

”Meillä on asiat hyvin, mutta edelleen on toki varaa parantaa – esimerkiksi antibioottien käyttöä tiloilla voidaan vähentää.”

 

Valioryhmässä vastuullisuutta on kehitetty jo pitkään. Yhtenä osoituksena onnistumisista on

Valion valinta vuonna 2017 Suomen vastuullisimmaksi brändiksi jo neljättä kertaa peräkkäin Sustainable Brand Index™ -tutkimuksessa, joka on pohjoismaiden laajin kansalaisten näkemyksiä yritysten vastuullisuudesta kartoittava tutkimus.

Viime vuoden tutkimuksessa kuluttajien silmissä Valion nostaa ykköseksi muun muassa suhtautuminen eläimiin ja hyvä suhde kuluttajiin.

* Vastuullisuuskysely 12/2017, Prior konsultointi Oy, N=1024 kuluttajaa

 

 

Näin varmistut, ettei rehussa ole soijaa

Valio on informoinut suomalaiset rehu-alan yritykset ja muut sidosryhmät soijan käytön rajoituksesta helmikuussa 2018. Maaliskuun alusta alkaa vuoden mittainen siirtymäaika, jolloin maitotilayrittäjät voivat käyttää mahdolliset jo tilatut tai varastossa olevat soijapitoiset rehut loppuun. Soijan käytöstä luopuminen 1.3.2018–28.2.2019 siirtymäajalla kirjataan Hyvän valiolaisen maidontuotannon -ohjeisiin Valmaan. Maitotilayrittäjät voivat selvittää rehujen soijapitoisuuden kysymällä rehu-toimittajalta ja tarkistamalla rehujen vakuustodistuksista. Yrittäjä varmistaa, että ne yhteistyökumppanit, joilta ostetaan tilan rehut, täyttävät kriteerit.