Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilehti

Järkiperusteiden rinnalle nousee tunteisiin vetoava viestintä, Elli Siltala sanoo. ”Ruuanlaiton helpottaminen, herkuttelu, mielihyvä, jakaminen ystävien kanssa… sieltä löytyvät Valion seuraavat uutuudet.” Kuva Nina Dodd

Smart data auttaa kasvun tielle

Kasvaminen muuttuvilla markkinoilla vaatii notkeutta ja rohkeutta. Valio kehittää täysin uutta smart data -ohjaustyökalua, jonka avulla kaikki talon eri toiminnoissa kerättävä tieto pystytään yhdistämään ja hyödyntämään älykkäästi.

Tehokasta tietomassojen keräämistä ja niiden älykästä hyödyntämistä kutsutaan nimellä smart data. Tiedon hyödyntämisestä Valiolla vastaava johtaja Elli Siltala näkee asiassa valtavan kehittymismahdollisuuden.

”Olemme rakentamassa ohjausjärjestelmää smart dataa varten. Meillä syntyy paljon tietoa mm. myynnistä ja markkinoinnista, joka on ollut hajallaan ja vaikeasti yhdisteltävissä. Nyt luodaan yhtenäistä alustaa, jonne kaikki tieto saadaan talteen ja käsiteltäväksi. Työhön tarvitaan ihan uudenlaista osaamista.”

Siltalan johtamassa tiimissä työskentelee nyt myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten rinnalla yhdeksän datan käsittelyyn ja hyötykäyttöön keskittyvää asiantuntijaa. Tiedonkäyttöä on pystytty jo nyt tehostamaan.

”Aiemmin päiviä vaatinut tiedon haku ja käsittely vie koneelta muutaman minuutin, ja ihmisten työpanos voidaan käyttää tehtäviin, joissa tarvitaan ajattelua ja luovuutta”, Siltala avaa. ”Se on jännittävää, ja myös vähän pelottavaa, kuten muutos aina on.”

Ohjausjärjestelmä sai nimekseen Optimus.

Monet äidit ja isät osaavat liittää sen Transformers-sarjaan, jonka hahmot muuttuvat hetkessä kulkuneuvoista roboteiksi.

”Meidänkin Optimus on hyvän puolella ja se pystyy muuntautumaan moneksi. Se on datapankki, joka osaa myös ehdottaa toimenpiteitä”, Siltala kertoo.

Maitotiloillakin syntyy valtava määrä dataa eri toiminnoista. Uudella järjestelmällä pystytään todennäköisesti myöhemmin helpottamaan myös maidontuottajien arkea.

Isot trendit ovat pysyviä

Vaikka markkinat ovat muutoksessa, ruokaan vaikuttavat isot trendit ovat pysyviä: maku, hyvinvointi, käyttömukavuus ja järkevä hinta.

”Ne ovat ihmisillä aina mielessä. Markkinointiin ja tuotteiston kehittämiseen vaikuttaa sirpaloituminen, eli se, että ne merkitsevät eri asioita eri ihmisille. Yhdellä uutuudella tai yhdellä toimenpiteellä ei enää niin helposti saada aikaan isoa vaikutusta.”

Siltalan mielestä on kuvaavaa, että vaikka viime vuonna puhuttiin esimerkiksi kasvissyönnistä ja luonnollisuuden vaatimuksesta valtavasti, niin luvut osoittavat lihan syönnin ja valmisruokien myynnin kasvaneen. Kasvisruokavaliota noudattaa viisi prosenttia väestöstä ja vegaaneja on edelleen noin prosentti.

”Se mistä kohkataan, on eri asia kuin se mitä ostetaan. Tarvitaan mittaamista, jolla erotetaan esimerkiksi somehälystä ne asiat, joilla on merkitystä ja joihin meidän tulee tarttua”, sanoo Siltala.

Käyttömukavuutta arvostetaan, siksi valmisruokia ja puolivalmisteita käytetään.

Kypsät pääruoan raaka-aineet, kuten Mifu ja Härkis olivat viime vuoden ilmiö.

”Lihan kritiikkiä vastaan ei kannata taistella. Kuluttaja tekee valinnan, ja meidän tehtävä on palvella kuluttajaa tarjoamalla vaihtoehtoja. Mifu on noussut vaihtoehtoisista ruuan pääraaka-aineista kärkeen.”

Uutuuksissa ajoitus ratkaisee

Siltalan tiimi analysoi trendejä valppaasti ja jatkuvasti. Maailmalta tulevaa, valmiiksi pureskeltua trenditietoa yhdistetään sosiaalisen median kuunteluun, jossa havainnoidaan esimerkiksi keskusteluvirrassa nousevia uusia sanoja. Omia kuluttajatutkimuksia tehdään, kun alkaa olla hajua jostain uudesta, mahdollisesti kiinnostavasta tuotteesta.

”Jotkin asiat näkyvät keskusteluissa jo vuosia aiemmin. Kun lasten välipalojen sisältämää alettiin kritisoida, trendi ei heti näkynyt vähäsokeristen tuotteiden kysynnässä. Me kehitimme lapsille vähäsokerisen Play-välipalan oikeaan aikaan.”

Ideasta lanseeraukseen menee Valiolla tavallisesti noin vuosi.

Joskus tuote on valmis jo ennen kuin sille on kysyntää markkinoilla – silloin pitää vain odottaa, kunnes aika on sopiva. Näin toimittiin Mifun kanssa, Siltala kertoo.

”Jo viisi vuotta sitten näimme, että aterian pääraaka-aineisiin tulee vaihtoehtoja lihan rinnalle. Paistettava raejuusto olisi ollut valmis tuote jo silloin, mutta kuluttajatutkimukset osoittivat, että markkina ei ollut valmis. Kun Härkis ja nyhtökaura loivat yleisen kiinnostuksen vaihtoehtoisiin proteiinilähteisiin, Valio sai nopeasti tehtyä ison lanseerauksen.”

Kasvu tulee uusilta alueilta

Viime vuosi ei odotuksista huolimatta vielä tuonut Valiolle kasvua. Omistajat odottavat käännettä tänä vuonna, ja alkuvuosi onkin ollut lupaava. Food service - ja teollisuusmyynti ovat jo kirineet ohi viime vuoden vastaavan ajan myynnin.

”Perinteisillä tuotteilla ei kotimarkkinoilla pysty enää merkittävästi kasvamaan. Kasvu tulee uusista tuotekategorioista ja uusilta markkinoilta. Työ on hidasta, mutta vahvasti käynnissä”, vakuuttaa Elli Siltala.

”Meidän ydinosaamista on saumaton yhteistyö. Kun kuluttajatrendit on tunnistettu, tuotteet kehitetään, testataan ja lanseerataan nopeasti. Tällä reseptillä me pärjäämme Suomessa ja tytäryhtiömaissa. Kaukaisemmissa maissa kuluttajatuotteiden markkinointi on haasteellista, ja niissä rahtivalmistus voi olla yksi keino edetä.”

Viennin näkymistä puhuessaan Siltala ottaa esiin tuotannon vastuullisuuden niin tiloilla kuin teollisuudessa.

”Vastuullisuus on edelleen kasvava vaatimus sekä kuluttajien että ostavien asiakkaiden taholta. Eläinbisneksessä asialla on valtava merkitys. Aina ei riitä, että täytetään lain kirjain, meidän pitää tehdä asiat niin hyvin kuin mahdollista: vastuullisesti ja kestävästi sekä luonnon että eläinten ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta”, hän sanoo.

Vastuullisista toimintatavoista maitotiloilla on paljon hyvää kerrottavaa, mutta Siltalan mukaan kehitettävääkin on, ja myös työn alla olevista asioista on osattava viestiä. Sertifikaattien on oltava kunnossa.

”Asiakasvaatimukset viennissä ovat kovat, ja paperit ratkaisevat erityisesti kun mennään uusille markkinoille. Pitää pystyä osoittamaan, miten asiat meillä hoidetaan.”

Teksti Raila Aaltonen