Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Yrittäjä Juha Salin tuottaa Valio luomumaitoa Virroilla Salinin Tila Oy:n osaomistajana. Tilan lypsykarjanavetan toiminnasta vastaa Anu Fräntilä. Kuva: Raila Aaltonen

Salinin Tila käänsi kurssin lihasta maitoon

Salinin Tila Oy:n lihakarjakasvattamon mitoituksessa huomioitiin aikanaan sellainenkin mahdollisuus, että tuotantosuunta joskus muuttuu. Nyt suurnavetassa on tuotettu luomumaitoa Valiolle jo vuoden päivät.

Joillakin yrittäjillä on kyky ajatella pitkäjänteisesti. Kun Juha Salin vuosikymmen sitten investoi suuren mittakaavan naudanlihantuotantoon yhdessä veljensä kanssa, ei tuotantosuuntaa naulittu peruuttamattomasti kohdalleen. Ison harppauksen jälkeen yhtymällä oli emolehmiä ja loppukasvatettavia teurasnautoja yhteensä tuhatkunta päätä. Pellot oli siirretty luomuun vuonna 2001.

Toimintaympäristö muuttui odotettuakin nopeammin. Kun tukipolitiikka ja lihan hinnan heikkeneminen veivät kannattavuuden pakkaselle, veljekset joutuivat ottamaan esiin varasuunnitelmansa vuonna 2016. Talouslaskelmat näyttivät vihreää luomumaidon tuotannolle. Samaan aikaan Honkolan kartanon lypsykarja tuli myyntiin.

Salinit pistivät rohkeasti muutosvaihteen päälle.

Päätöstä helpotti ratkaiseva rekrytointi: navetan käynnistämiseen palkattiin Anu Fräntilä, veljesten tuttu vuosien takaa.

Vuoden 2017 alusta Honkolassa alettiin tuottaa maitoa Salinin Tila Oy:n lukuun. Heinäkuussa navetan muutostyöt olivat valmiit ja lehmät tuotiin Urjalasta Ikkalan kylään Virroille. Lehmien mukana seurasi Honkolasta kolme karjanhoitajaa.

Lypsäviä tuli kerralla 160, ja kolme robottia pistettiin käyntiin 25. heinäkuuta. Lisäksi käyttöön otettiin robotti, joka lypsää erillismaitoja. Nyt tilalla lypsää seitsemän VMS:ää ja tavoitteena on 3,5 miljoonan maitolitran tuotanto jo ensi vuonna.


Ei peruutusvaihdetta

Elämä osoitti arvaamattomuutensa, kun Jukka Salin viime syksynä menehtyi tapaturmaisesti. Valtava muutosprosessi oli silloin jo meneillään, eikä peruutusvaihdetta ollut. Juha Salin omistaa edelleen puolet yhtiöstä, mutta vastaa sen liiketoiminnasta nyt yksin. Puoliso on töissä tilan ulkopuolella.

Lypsynavetan toiminnasta vastaa Fräntilä. Vakituisia työntekijöitä hänellä on alaisinaan kuusi. Viljely- ja konepuoli sekä 120 emolehmän navetta Keuruulla työllistää lisäksi kolme miestä ympäri vuoden. Myös kausityövoimaa käytetään.

Viikkotyöjärjestys on välttämätön apu lypsykarjanavetan töiden suunnittelussa. KLIKKAA KUVA SUUREMMAKSI

Yritys on kasvattanut peltoalaansa pienestä alusta 650 hehtaariin ostamalla ja vuokraamalla. Heikkojakin lohkoja on kunnostettu tuottaviksi. 500 hehtaarilta korjataan nurmirehu, 150 hehtaaria on laitumena. Näiden lisäksi yhtiöllä on 200 hehtaaria perinnebiotooppeja, kuten metsälaitumia.

Lietteen ajo on ulkoistettu ja rehunurmet niittää yhteistyökumppani vaihtotyönä. Muutoin peltotyöt tehdään omin miehin ja konein. Appeessa tarvittavat rypsin, viljan ja härkäpavun tila ostaa yhteistyökumppaneilta.


Rehu ratkaisee katteen

Juha Salinin mukaan luomulehmien ruokinnassa keskeistä on korkealaatuinen säilörehu. Väkirehuprosentti saa olla enintään 40. Siksi laadun lisäksi on huolehdittava määrästä, eli pidettävä satotasot korkealla. Väkirehun hinta on korkea ja nurmirehun osto ei ole vaihtoehto.

”Jos korsirehu loppuu talvella, on eläimiä vähennettävä. Kuluvan kesän ensimmäisessä niitossa kuiva-ainesato jäi puoleen tavanomaisesta. Toinen sato näyttää nyt normaalilta. Pientä puskuria tuo yhteistyö toisten luomutilojen kanssa”, Salin sanoo.

Viime vuonna märkyys vaivasi nurmia ja rehuntekoa, ja paaleihin korjatun rehun laatu vaihteli. Appeesta oli vaikea saada riittävän tasalaatuista. Korjausliikkeenä Salin suunnittelee siirtymistä paalauksesta siilorehuun ensi vuonna.

Tavoitteena on kohtuullinen tuotanto järkevällä ruokinnalla.

"30 kilon päivätuotos on lehmille täysin mahdollinen”, hän arvioi.

Tämä tarkoittaisi noin 9 500 kilon keskituotosta, mihin Honkolassa jo päästiinkin.

Ja vaikka Salin vähättelee lypsykarjaosaamistaan, hän luettelee helposti kolme peruskiveä, joille karjan hyvinvointi ruokinnan lisäksi rakentuu.

Ne ovat laiduntaminen, syväkuivikeparsi ja ennaltaehkäisevä terveydenhoito.
 


Iso, mutta harkittu investointi

Salinin tilan lypsykarja tuottaa luomumaitoa Valiolle. Heinäkuussa tuli kuluneeksi vuosi tilan lypsyrobottien käyttöönotosta. KLIKKAA KUVA SUUREMMAKSI

Lihanautakasvattamon muuttaminen 350 lehmäpaikan lypsynavetaksi ja muiden tarvittavien tuotantorakennusten rakentaminen oli yli kahden miljoonan investointi. Entinen lantala muutettiin umpilehmien navetaksi ja tehtiin nuorkarjanavetta, jonka toisessa päässä on uusi lantala. Navetan kupeeseen nousi maitohuone ja kauemmaksi tehtiin lietealtaat sekä separointikeskus.

Karjan osto oli sekin iso menoerä. Heinäkuussa eläimiä oli 305, joista lypsyssä 255. Tavoitellusta määrästä puuttuu vielä 80-100 lypsävää.

Lisäys kasvatellaan tautiriskien minimoimiseksi omista vasikoista. Navettaan on pääsy vain eläinlääkäreillä ja sorkkahoitajalla. Jopa siementäminen pidetään omana työnä. Kun toimiluvan haltijoita löytyy tilalta kolme, siemennykset hoituvat vuoden jokaisena päivänä.

Kun vielä saadaan rakennettua rehusiilot ja tehtyä tarvittavat koneinvestoinnit rehuketjuun, alkavat tuotannon puitteet olla kunnossa.

Rehu-urakoitsijan käyttö on vaihtoehto, jonka Salin aikoo myös laskea tarkoin.


Luomu tuo lisäarvoa

Salinin Tilalla juhlittiin 21. heinäkuuta lypsyrobottien käyttöönoton 1-vuotispäivää. Tilaisuudessa kävi noin 1 200-1 400 vierailijaa. Kuva: Petri Uusitalo KLIKKAA KUVA SUUREMMAKSI

Kaksi vuotta sitten Salinit arvioivat luomumaitotuotteiden markkinanäkymät niin hyviksi, että tuotantosuunnan vaihtoa ryhdyttiin punnitsemaan tosissaan. Kumppaniksi he valitsivat Valion. Kiinnostuneita ostajia oli useita, mutta Valio teki juuri silloin uusia tuotantosopimuksia luomumaidosta.

Yrittäjinä jouduimme ottamaan isoja riskejä, siksi pidimme tärkeänä varmaa yhteistyökumppania.


Osuuskunta Länsi-Maito hakee nyt tilalta maidon ja toimittaa jalostettavaksi Riihimäelle. Juha Salin on huomannut, että Valiolta tulee jatkuvasti uusia tuotteita luomukategoriaan ja homma kehittyy kotimaassa markkinalähtöisesti. Hän uskoo vientimarkkinoitakin löytyvän luomumaitotuotteille.

”Kotimaasta kyllä saa maitoa, jos Valio lähtee luomutuotteillaan ulkomaille”, hän sanoo.

”Maitotuotteissa hinnanero tavanomaiseen on pienempi kuin lihatuotteissa, mikä tekee ne kuluttajille houkuttelevammiksi. Naudanlihalle luomu ei tuota riittävää lisäarvoa.”
 

Teksti ja kuvat: Raila Aaltonen