Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Kuva: Tiina Peltonen

Säilörehussa haasteellinen kesä

Kulunut kuiva kesä on ollut karkearehusadossa monilla tiloilla vaikea tai jopa katastrofaalinen. Ei paljon lohduta, että Euroopassa tilanne saattaa olla vielä pahempi.

Ilmastonmuutoksen myötä sääilmiöiden ääripäiden on ennustettu voimistuvan. Varsinkin syyssateiden uskotaan lisääntyvän tulevina vuosina.

Ainoa keino hallita vaihtelevia säitä on karkearehutuotannon monipuolistaminen ja riittävän puskurivaraston ylläpito. Väkirehua voidaan tarvittaessa ostaa, mutta säilörehun siirrettävyys on rajallista.

 

Valio Artturi® -analyysien perusteella tämän kesän ensimmäinen sato on D-arvoltaan keskimäärin yli 700 g/kg ka ja kuiva-ainepitoisuus yli 400 g/kg. Vastaavasti kuitupitoisuudet ovat matalia. Ruokinnalliselta arvoltaan rehut ovat olleet niittoaikaan todella hyviä.

Laatu ei kuitenkaan pysty korvaamaan puuttuvaa satomäärää. Liian pieneksi jäävää varastoa ei voi hapanpötsiriskin vuoksi korvata väkirehumäärää lisäämällä.

Toisen niiton rehujen keskimääräinen sulavuus raaka-aineanalyysien perusteella on ollut hieman keskimääräistä matalampi.

Ensimmäisen ja toisen sadon sekoittaminen on järkevä tapa hyödyntää ensimmäisen sadon korkeaa D-arvoa.

 

 

Tänä kesänä tehtyjen rehujen jälkilämpenemisriski on poikkeuksellisen suuri, sillä rehut on monesti saatu korjuuseen tavoitetta kuivempina. Tällöin kahden säilön pitäminen auki yhtä aikaa voi olla huono ratkaisu.

Tässä tapauksessa on uskallettava muuttaa ruokinnan väki-rehuosuutta totuttua reippaammin: hyvin sulavan ensimmäisen sadon rehun kanssa vähemmän väkirehua pötsiterveyden varmistamiseksi ja huonommin sulavan kakkossadon rehun kanssa enemmän väkirehua.

 

Korkean väkirehuosuuden ruokinnassa rehuanalyysit ja ruokinnansuunnittelu ovat avainasemassa. Tärkkelyspitoisen viljan sijaan väkirehukomponentteina kannatta käyttää kuitupitoista leikettä tai ohrarehua, jos sellaista on saatavilla. Rehutehtailla on myynnissä myös muita myllyteollisuuden sivutuotteita sisältäviä kuitupitoisia rehuja.

Mahdollisen säilörehun varastovajeen täydennykseksi ruokintaan voi lisätä olkea tai kokoviljasäilörehua korkean väkirehuprosentin vastapainoksi. Satovajaustilanteessa talvikauden varastot täytyy mitata poikkeuksellisen tarkasti kuiva-ainepitoisuus huomioiden.

 

Suomeen on suunniteltu tuotavaksi myös karkearehusta pelletöityä lisärehua. Tuote on suunnattu lähinnä hevosille, mutta sitä on mahdollista käyttää myös lypsykarjalle. Pelletöity lisärehu voi tulla kyseeseen, jos oma rehu ei riitä ja väkirehua ei voi enää lisätä ruokintaan.

Lämmin kesä mahdollistaa kolmannen sadon korjuun useimmilla maitotiloilla.

Syksyllä niitetty nurmi on tyypillisesti kuitupitoisuudeltaan matala ja D-arvoltaan korkea.

Myöhään syksyllä korjattu rehu jää helposti kuiva-ainepitoisuudeltaan matalaksi. Syysrehu ei aina ole niin hyvää rehua lypsylehmille kuin mitä rehuanalyysit antavat odottaa, koska rehua syödään muita niittoja vähemmän. Parhaimmillaan kolmas niitto voi olla toisen niiton veroista.

Kokonaisuuden kannalta syysniitto kannattaa ohjata nuorkarjalle tai mahdollisesti ajankohtaan, jolloin karjassa on vähiten vastapoikineita lehmiä.