Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Tiina ja Risto Linnainmaa pitävät lomittajien jatkuvaa koulutusta tärkeänä sekä robottitilalle että lomittajalle. Pienkuormain on hyvä työkalu. Vahingossa voidaan rikkoa valaisimia, kaapeleita, jatkojohtoja, sähkömootto-reita jopa keskuksia, koteloita ja vesijohtoja. Näissä yllättävissä tilanteissa on toimittava oikein, ettei synny hengenvaaraa itselle, toiselle työntekijälle eikä eläimille. Kuvat: Sirpa ja Veikko Tertsunen

Sähkö- ja työturvallisuuskoulutusta lomittajille

Uusi tekniikka ja sähkötoimiset laitteet ovat muuttaneet karjarakennukset teollisuusmaisiksi. Paras tapaturman torjuja on yhä yrittäjän ja lomittajan oma tilakohtainen työturvallisuusriskien ennalta hoksaaminen ja vaarojen poistaminen.

Viime syksynä Hämeenkyrössä sata maatalouslomittajaa ja hallinnon edustajaa kävi läpi monipuolistuvaa karjatilojen sähkötekniikkaa ja niiden riskejä. Turvakoulutuksen organisoi Agro-Elektro Oy. Kouluttajina olivat DI Sirpa Tertsunen, agronomi Veikko Tertsunen sekä sähkötarkastaja Leo Kallio ja teknikko Beng Ekholm. Koulutusmateriaalina oli maatalouslomittajille tehty sähköopas.

Työympäristössä avataan silmä

Koulutuksessa oli mukana lomitusyksiköiden pyynnöstä myös työturvallisuuteen liittyviä riskejä. Niitä ovat esimerkiksi koneistetut rehutornit ja -koneet, kiipeäminen, puuttuvat kaiteet, avoimet kaivot ja lietesäiliöt, kaasut, suojaamattomat lantakourut raappoineen ja tietysti traktorit ja kuormaimet.

Tiina ja Risto Linnainmaan robottipihatossa sekä Maija ja Jari Salosen isossa parsinavetassa oli mallinnettu liki sata "viallista laitetta", tilan omat rakennukset ja laitteet sekä runsas määrä erilaisia vaaratilanteita oppimisen avuksi. Koulutukseen osallistujat olivat Sastamalasta, Honkajoelta, Lempäälästä, Linnasta, Ypäjältä ja Sysmästä. Maatilakohteet haki Sastamalan lomitusyksikön päällikkö Raili Puro.

Tunnista viallinen sähkölaite – vältä vaara

"Riskikoulutuksessa on tavoitteena auttaa maatalouslomittajaa havaitsemaan ja ilmoittamaan turvariskeistä. Kun yrittäjä korjauttaa viat, lomittajan ja yrittäjäperheen yhteisestä työpaikasta tulee turvallisempi", Sirpa Tertsunen kertoo.

Tertsunen neuvoi lomittajille, miten toimia viallisen painepesurin kanssa ja miten jatkojohto tunnistetaan ehjäksi. Vikavirtasuojauksesta oli rakennettu laaja käytännönläheinen koulutusmalli nokialaisen Ann-Marie Rosenlewin nautakasvattamoon.

Teknikko Beng Ekholm (kesk.) neuvoi varavoiman oikeaa käyttöä. Opissa Toivo Sova, Mare Lepik, Leila Kirjavai-nen, Sara Kumpulainen ja Malle Kink Linnan lomitusyksiköstä.

Työturvallisuus koko ajan mukana koulutuksessa

Vialliset sähkölaitteet tuovat mukanaan kuolettavan tai vammauttavan sähköiskun vaaran. Rasteilla käydään läpi tapahtuneita työtapaturmia, kun sähkömoottorilla toimiva lantakone murskaa lomittajan sormia, amputoi työntekijältä käden tai jalan. Lomittajalta repeytyi jalka kokonaan irti. Yksi yrittäjä murskautui kuoliaaksi säilörehutornissaan ja lomittaja kuoli sähköiskuun. Moni lomittaja kertoo itselleen tapahtuneista läheltä piti -tilanteista karjanhoitotöissä. Sähkötoimisen laitteen oikea käyttö on välttämätöntä. Hätä-seis kytkin pysäyttää ihmistä vaarantavan koneen toiminnan, jos lomittaja osaa käytön ja ulottuu siihen.

Vaikka lomittaja onkin maatilalla tuttu, hänelle ei saa antaa käyttöön viallisia laitteita. Lomittajan työnantaja on kunta. Kolmen vuoden välein tehtävässä maatilan lomitustyöpaikan tarkastuksessa hallinnon on mahdotonta ennakoida kaikkia eteen tulevia päivittäisiä vaaratilanteita. Lomittajan jatkuva kouluttaminen on tie turvallisempaan työhön. Maatilan sähköjen kunto ja ihmisten työturvallisuus ovat aina maatilan omalla eli haltijan vastuulla.

Sähköjen rajankäynti on tärkeä

Valtuutettu sähkötarkastaja Leo Kallio korostaa, ettei lomittaja tai talonväki saa asentaa eikä korjata sähköjä.

"On huolestuttavaa, että lomittajat kertovat koulutuksessa urakoineensa sähköjä isännän toivomuksesta", Leo Kallio kertoi. ”Se on ehdottomasti vastoin sähköturvallisuuslakia. Siinä piilee myös isot riskit.”

"Koulutuksessa harjoittelemme käytännössä sähköt päällä niitä töitä, joita lomittajat saavat esimerkiksi isännän perehdyttämänä tehdä. Niitä ovat muun muassa korkeintaan 25 A:n tulppasulakkeiden vaihtaminen ja vikavirtasuojakytkimien käyttäminen. Kahvasulakkeen ja yli 25 ampeerin tulppasulakkeen vaihto on kielletty ilman tila- ja keskuskohtaista opastusta, jonka antaa paikan päällä sähköalan kokenut ammattilainen – ei isäntä", Kallio korostaa.

"Risoja ja teipattuja sähkölaitteita ei saa käyttää! Lomittajan on osattava valita käyttöönsä turvalliset sähkölait-teet", DI Sirpa Tertsunen näyttää vikoja Honkajokiselle lomittajalle Merja Hakalalle.

Uusi tekniikka ja sen työturvallisuus korostuu karjarakennuksissa

Uusi tekniikka on tuonut karjasuojan töihin erilaiset riskit. Uuden tekniikan sähköisiä vaatimuksia ja siihen liittyviä luvallisia töitä opastettiin koulutuksessa lomittajille. Heidän on osattava käyttää liki jokaisella tilalla olevaa erilaista sähkötekniikkaa sekä rehukoneita.

Teollisuudessa kesätyöläiset opastetaan jopa kahden viikon jaksolla työturvallisuuteen ennen kuin heidät päästetään koneiden joukkoon työmaalle. Tämä teollisuuden työturvallisuus- ja työmaaopastus on hyvä malli myös maatalouteen.

Tekniikan kehityksessä yrittäjien ja lomittajien on oltava mukana. Sähkön jatkuva saanti on tämän päivän lypsykarjatiloilla elinehto. Myrskyjen ja tykkylumen aiheuttamat sähkökatkot vaativat eläinten hoitoon tilalla varavoiman. Lomittajan on osattava varavoimakoneen kytkentä ja käyttö. Ilman tilakohtaista opastusta lomittaja voi vaarantaa ihmisten turvallisuuden, eläinten hengen ja rikkoa tilan sähkölaitteet.

Karjarakennusten sähköistä syttyneissä tulipaloissa on tuhoutunut viime vuosina paljon omaisuutta. Asiantuntevalla ja työmaalla tapahtuvalla lomittajien sähkökoulutuksella saadaan maatilalle bonuksena tulipalojen väheneminen.

Kukin maatalouslomittaja on vuorollaan kaksi päivää sähkö- ja työturvallisuuskoulutuksessa. Se ei ole paljon. Lisääntyvän ja monimutkaistuvan tekniikan opetuskuormaa ei voida jättää pelkästään yrittäjän tehtäväksi. Toivottavasti Melassakin ymmärretään asian tärkeys ja rahoitetaan jatkossakin lomittajien ja hallinnon arvostamaa koulutusta.

Ovatko viranomaiset toimineet oikein, kun ovat myöntäneet investointituen viimeisen maksatuserän silloin, jos lakimääräisiä sähkötarkastuksia ei ole tehty? Turvallinen työympäristö yrittäjälle ja lomittajalle on kaikkien etu.


Sähköriskikurssi lomittajille

Lomittajien sähköriskikurssi syntyi reilut viisi vuotta sitten Sosiaali- ja terveysministeriön työturvallisuusosastolla toimineen MMT Markus Pyykkösen ollessa puuhamiehenä. Pyykkönen muistutti, että kunnollinen sähköriski- ja työturvallisuuskoulutus järjestetään lomittajan omalla työmaalla eli navetassa ja pihatossa – ei teorialuokissa. Lomittaja tunnistaa riskit ja suojaa itseään vaaralta parhaiten oppiessaan työmaalla. Koulutuksen on käynyt jo noin 3 000 henkeä.