Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilehti

Perhon nurmipienryhmn aiheiksi oli valittu ruokinta ja säilörehu. Kuva: Päivi Karjalainen

Ratkaisut keksitään yhdessä

Kukapa muu tuntee maitotilayrittäjän työn haasteet ja keksiI niihin ratkaisut yhtä hyvin kuin toinen maitotilayrittäjä. Siihen perustuu pienryhmätoiminta.

Valiolaisten maitotilayrittäjien ryhmä kokoontui Perhon maatalousoppilaitokseen tammikuun lopulla. Kaikkiaan 12 henkilöä osallistui nurmipienryhmän tapaamiseen, jonka aiheiksi oli valittu ruokinta ja säilörehu. ”Tarkoitus on auttaa maitotilayrittäjiä kehittämään toimintaansa vaikuttamalla tilan asioihin, kuten nurmen tuotantoon”, tuotanto-neuvoja, Valtakunnallinen nurmen-tuotannon Huippuosaaja Jari Korva Osuuskunta Pohjolan Maidosta kertoo.


Perhon tapaamisessa pienryhmässä mietitään kollegojen kesken esimerkiksi, että millaisia tuloksia maidontuotannosta on saatu omalta tilalta, miten säilörehu toimii omalla tilalla ja miten se vaikuttaa maidontuotantoon. Lisäksi kerrotaan muille muun muassa millainen säilörehustrategia omalla tilalla on seuraaviksi vuosiksi.

”Pienryhmässä käsitellään aika pieniä asiakokonaisuuksia kerrallaan, ihan yksittäisiäkin asioita, kuten vaikka ’rehun korjuutekniikat’ tai ’lannoitus’. Aiheet eivät kyllä pääse loppumaan”, Korva kertoo.

Jari Korva ja Janne Kiljala luotsaavat pienryhmää. Kuva: Päivi Karjalainen


Ryhmän toinen ohjaaja on Janne Kiljala Atrialta. ”Me ohjaajat olemme mukana lähinnä nostamassa esiin keskusteluaiheita ja pitämässä keskustelun oikeilla urilla, mutta varsinainen oppiminen tapahtuu, kun osallistujat jakavat kokemuksiaan”, Kiljala sanoo. ”Tavoitteemme on saada porukka keskustelemaan omista kokemuksistaan ja jakamaan haasteita sekä ratkaisuita keskenään. Me ohjaajat emme opeta, eli kyse ei todellakaan ole mistään kurssista.

Jokaisella osallistujalla on omat tavoitteensa pienryhmätoiminnalle eli heillä on tänne tulleessaan jotain, mihin tarvitsevat tukea tai apua. Tämä on mukava tapa oppia.”


Luottamus on pienryhmän jäsenten kesken tärkeä asia. Heti tapaamisen alussa jutellaan selväksi pelisäännöt, jotta kaikki voivat jakaa kokemuksiaan avoimesti. ”Kaikki, mitä pienryhmässä puhutaan, jää pienryhmään”, Korva ja Kiljala vakuuttavat.

Pienryhmään osallistuu kerrallaan maitotilayrittäjiä 6–8 tilalta. Vastaavia pienryhmiä järjestetään Perhon lisäksi myös Tervolassa, ja siellä käsitellään samoja aiheita samalla tavalla.

”Pienryhmäkokoontumiset viedään mahdollisimman lähelle maitotilayrittäjiä. Ihmisiä kutsutaan tapaamiseen parin vierekkäisen kunnan alueelta, ja sillä tavoin ryhmät saadaan täyteen. Maitotilayrittävät ovat innostuneet mukaan oikein hyvin”, Korva kertoo.


Pienryhmä tapaa neljästä viiteen kertaan. ”Aiheet ja otsikot on suunniteltu valmiiksi neljään tapahtumaan ja lisäksi ryhmillä on mahdollisuus valita oma aihe viidenneksi. Viime vuonna ryhmäläiset halusivat kokoontua sovittujen tapaamisten lisäksi pellolle ennen säilörehujen korjuuta ja sitten vielä tavata rehujen analysoinnin jälkeen”, Korva kertoo.

"Haluan parantaa säilörehun laatua."

Valiolaiset maitotilayrittäjät saavat pienryhmästä uusia ystäviä ja kontakteja. Mikään ei estä jatkamasta pienryhmän vuorovaikutusta ohjattujen tapaamisten jälkeenkin. ”Usein kysytään, voisimmeko jatkaa tätä vaikka vielä seuraavan vuoden”, Korva kertoo tyytyväisenä.

 

KYSYMYS & VASTAUS

Maitotilayrittäjien tytär Alina Honkonen Perhosta, maitotilayrittäjä Ville Kananen Perhosta ja maitotilayrittäjä Teemu Urpilainen Kinnulasta osallistuivat Perhon piennurmiryhmän tapaamiseen.

Yrittäjä Alina Honkonen Perhosta. Kuva: Päivi Karjalainen

Alina Honkonen, lypsyasematila

Mitä odotat pienryhmä-toiminnalta?

Parasta on nähdä kollegoja ja jutella: pää virkistyy! On myös hyvä kuulla kannustavia ja varoittavia esimerkkejä siitä, miten jokin asian voi tilalla hoitaa tai millaisia virheitä voi sattua.

Raha- ja talouspuolta on sivuttu, mutta odotan innolla vielä lisää keskustelua siitä.

Millaisia tapaamiset ovat olleet?

Ihmiset ovat avoimia, eikä asioita jätetä kertomatta. Olemme tasavertaisia: minua kohdellaan, kuten muita, vaikka olen porukan kuopus.

Miten aiot jatkossa kehittää säilörehuntuotantoa?

Aiomme kehittää säilörehuntuotantoa parantamalla pellon vesitaloutta ja erityisesti huomioimalla kaliumin määrää maaperässä.

Tapaatteko pienryhmän jälkeenkin?

Sama porukka osallistuu alueen tapahtumiin, eli tiedän, että tapaamme. Pienryhmätoiminnasta voisi saada jopa enemmän irti, jos emme tuntisi toisten tilojen ratkaisuita.

Suositteletko pienryhmä-toimintaa muille?

Kyllä, koska on virkistävää tavata muita. Ei osallistumiseen tarvitse ongelmaa, sillä pienestäkin muutoksesta voi olla iso hyöty.

Yrittäjä Ville Kananen Perhosta. Kuva: Päivi Karjalainen

Ville Kananen,lypsyasematila

Miksi lähdit pienryhmä-toimintaan mukaan?

Haluan uutta konkreettista tietoa, koska se on erilaista kuin kirjatieto. Sitä tekee asiat helposti aina samalla tavalla, mutta on hyvä irtautua rutiineista ja oivaltaa uusia työtapoja.

Mikä sai sinut osallistumaan pienryhmään?

Halusin saada tietoa siitä, miten saada yhä enemmän valkuaista ja energiaa pellosta. Tavoitteena on toki parempi tuotto.

Miten aiot nyt kehittää säilörehuntuotantoa?

Jo heti ensi kesänä kiinnitän huomiota rikkakasvien torjuntaan ja oikea-aikaiseen lannoitukseen sekä niittoon. Kasvinsuojeluaineissa ajoitukseni on ollut väärä, eli nyt pitää aikaistaa.

Oletko jo oppinut mittaamaan nurmipuolta?

Mittaan silmämääräisesti kasvuston tiheyttä ja arvioin, millainen satokausi on tulossa. Laitan rehunäytteitä tutkittavaksi, että millaisia valkuaisainemääriä ja sulavuuksia niissä on. Käytän hyväkseni korjuuaikapalvelua ja pohdimme naapureiden kanssa D- ja valkuaisarvoja.

Jääkö tämä pienryhmä-verkosto elämään?

Meillä on joidenkin osallistujien kanssa pellot niin lähekkäin, että on vain oja välissä. Varmasti siis juttu jatkuu.

Yrittäjä Teemu Urpilainen Kinnulasta. Kuva: Päivi Karjalainen

Teemu Urpilainen, automaattilypsytila

Mitä odotat pienryhmä-toiminnalta?

Odotan käytännön vinkkejä säilörehun laadun parantamiseen.

Millaisia tapaamiset ovat olleet?

Olemme kahdella tapaamisella puhuneet säilörehusta, vaihtaneet tietoja ja näkemyksiämme aiheesta.

Miten aiot nyt kehittää säilörehuntuotantoa?

Peltojen kuntoon on kiinnitettävä huomiota. Salaojitusta täytyy parantaa: vanhat ojankohdat kummittelevat, joten ne pitäisi saada umpeen. Lisäksi kivennäis- ja hivenaineet on saatava oikealle tolalle. Täytyy huomioida, että kasvilajikkeet vaikuttavat rehun laatuun.

Onko sinulla tavoitteita säilörehun satotasossa ja keskituotoksessa?

Satoa tulee kyllä riittävästi, mutta keskituotosta voisi vielä parantaa.

Muuttuvatko omat ajatukset kuuntelemalla muita?

Aina oppii jotakin uutta. Olen saanut pieniä uusia ideota: ainakin kuidun määrää säilörehussa pitäisi parantaa ja toisinaan D-arvokin saisi olla parempi.

Suositteletko pienryhmä-toimintaa?

Suosittelen. Tämä sopii kenelle tahansa maitotilayrittäjälle, joka haluaa parantaa säilörehun laatua.

Teksti: Susanna Cygnel