Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Kuva: Visa Vilkuna

Rakentamisen turvana tarkka taloudenpito

Katri ja Mika Karvisen navetta rakennettiin pitkästä tavarasta, seinät puolivalmiista elementeistä. Nyt keskitytään hyvän nurmirehun tuottamiseen ja maksimaalisen maitomäärän lypsämiseen kulut minimoiden.

Teiskon Viitapohjan kylällä, Veittoo-Paavolan tilalla on tuotettu maitoa uskomattoman pitkään. Vuonna 1901 valmistunut kivinavetta palveli maidontuotannossa viime joulukuuhun asti. Nykyinen isäntäpari Katri ja Mika Karvinen eivät osaa sanoa, monesko sukupolvi he tilalla ovat, sillä ensimmäiset maininnat tilasta löytyvät yli 500 vuoden takaa.

Joulukuun puolivälissä tilalle valmistui uusi navetta. Karvisen 3-rivisessä pihatossa on 48 lehmäpaikkaa. Kustannusarvio oli 460 000 euroa sisältäen 1 500 kuution lietealtaan, pienen kuivalantalan ja 12 kuution uuden apevaunun. Kustannusarvio ylittyi noin 15 prosentilla, sillä maanrakennustöissä tuli eteen yllätyksiä.

Pitkästä tavarasta

Mika Karvisen mukaan rakennusmateriaalien hankinnassa kannattaa olla tarkkana, jotta kustannukset pysyisivät kurissa.

Navetta teetettiin isännän hankkimasta pitkästä tavarasta lähes kokonaan tunti/yksikkötaksoilla. Urakoita teetettiin muutamissa pienissä osa-alueissa. Seinät tehtiin puolivalmiiksi elementeiksi rakennusfirman tiloissa Kurussa, jonne isäntä oli toimittanut materiaalit. Elementit eristettiin työmaalla ja sisäverhouksena käytettiin tummaa kakkoslaadun filmivaneria. Vaaleampi vaneri oli suunnitelmissa, mutta se olisi tullut kalliimmaksi.

Muutamia pieni yksityiskohtia lukuun ottamatta rakennuksesta tuli hyvin toimiva. Kalusteet asennettiin lantakonetta ja palovaroitinta lukuun ottamatta itse.

Kalustehankinnassa Karviset pyrkivät mahdollisimman täydelliseen pakettiin yhden tavarantoimittajan kanssa. Toimivuus ja laatu olivat ykkösasioita, eikä merkillä ollut väliä. Kilpailutuksen jälkeen huomattiin, että erot kokonaispaketin hinnassa olivat yllättävän pieniä.

Edullinen käytetty asema

Käytettynä hankitun lypsyaseman laitteistot käytiin läpi ja kaikki kuluvat ja maidon kanssa tekemisissä olevat osat vaihdettiin uusiin.

Navetan 2x6 -lypsyasema hankittiin käytettynä Parkanosta. Itse purettu asema ja huolellisesti merkatut osat oli helppo koota navetan valmistuttua. Montun muoviritilälattia löytyi poistomyynnistä 300 eurolla. Monttu tehtiin sen verran syväksi, että siihen on mahdollista asentaa myös säätölattia tarvittaessa.

Uuden, vastaavankokoisen aseman hinta olisi valmistajan edustajan mukaan noussut yli 70 000 euroon, mutta vanha asema uusilla kulutusosilla tuli maksamaan noin 12 000 euroa. Kauppaan sisältyi lisäksi uushankinta-arvoltaan noin 5 000 eurolla kaulapannoissa olevia transpondereita. Sähköverkon jänniteheilahtelut aiheuttivat alussa asemalla ongelmia, mutta uudet 80 euroa maksaneet muuntajat ratkaisivat asian.

Karviset miettivät navetan suunnitelleen Jouni Pitkärannan kanssa rakenneratkaisuja huolellisesti, jotta tulevaisuudessa mahdollisesti eteen tulevat laajennukset tai lypsytavan muutokset olisi mahdollisimman helppo tehdä.

Pellot nurmella

Viljan viljely lopetettiin tilalla muutamia vuosia sitten, jolloin koko viljakalusto myytiin pois. Hyvälaatuiseen nurmeen keskittyminen on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi. Tuorerehu paalataan esikuivattuna pyöröpaaleihin. Näyttää siltä, että esikuivatusaikaa voidaan lyhentää, jotta ape saataisiin hieman kosteammaksi.

Rehun säilönnässä on käytetty monia aineita, joista viimeisimpänä Safesiliä. Kaikki aineet ovat toimineet, kuten on pitänytkin. Mika Karvisen mukaan hyvän tuorerehun avaintekijät ovat laadukas nurmi ja huolellinen korjuu.

Rakennuskesän takia tuorerehu pääsi hieman korsiintumaan, sillä D-arvo ei ollut kuin 650 paikkeilla. Rehun valkuainenkin on isännän mukaan turhan matala, sillä ostolannoitetta on levitetty säästeliäästi. Lehmämäärän kasvun myötä pellosta alkaa olla puutetta, minkä takia hyvälaatuisen sadon mahdollistavan lannoituksen optimointiin on paneuduttava. Siirtymistä kolmen nurmisadon korjuuseen on niin ikään harkittava.

Suojaviljasta hyviä kokemuksia

Nurmet uusitaan neljän vuoden välein suojaviljaan, mutta sato korjataan kokoviljasäilörehuna paaliin. Suojaviljana kokeiltiin kauraa ja vehnää, mutta tilalla päädyttiin aikaiseen ohraan. Siemenseoksessa käytetään timoteitä, raiheinää ja nataa. Myös puna- ja alsikeapilaseosta on käytetty, kuten myös sinimailasta. Puolet uudistettavasta aloista kylvetään valkuaisseoksilla.

Urakoitsija käy levittämässä lietteen nurmelle 8-metrisellä, 16 kuution säiliöllä varustetulla multaimella. Isäntä olisi halunnut levityksen tehtäväksi keveämmällä yhdistelmällä, mutta sellaista ei ole tarjolla. Itsekulkevaa multaintakin kokeiltiin, mutta levitin ei soveltunut savisille rinnepelloille. Ylimääräisestä lannasta on 500 kuution luovutussopimus naapurin viljatilan kanssa.

Nurmen kasvinsuojelu on Mika Karvisen mukaan tärkeä ja kannattava toimenpide. Tämä työ taidetaan tulevana kesänä antaa urakoitsijalle. Tilan oma kasvisuojeluruisku on päässyt ikääntymään ja toisaalta parhaat ruiskutuskelit ovat aamuin illoin, kun navettatyöt painavat päälle.

Jalostuksella tulosta

Katri Karvinen on tyytyväinen uuteen navettaan. Rakentaminen sujui mallikkaasti ja navetan toiminnallisuuskin on kiitettävä.

Pihattoon siirtyminen on lisännyt maitomäärää, vaikka ensikoiden määrä on melkoinen. Hiehot poikivat noin kaksivuotiaina, mutta Katri Karvisen kokemuksen mukaan kalenterin lisäksi kannattaa seurata tarkasti eläinten kasvua ja kehittymistä.

Hän on tehnyt jalostusneuvojan hommia nelisen vuotta ennen tilanpidon aloittamista. Tästä syystä jalostussuunnitelman teko on omissa käsissä. Mikan mukaan holsteinia ei tietoisesti lisätä, sillä ayrshire on osoittautunut pitkäikäisenä ja perusterveenä rotuna heille sopivimmaksi.

”Ensin katson, mikä sonni käy millekin lehmälle. Tämän jälkeen katson, kuka kyseistä siementä tarjoaa. Mielestäni ei kannata sitoutua yhteen toimittajaan, jonka valikoimasta katseltaisiin mitä sattuu löytymään”, Katri Karvinen perustelee.

Pyrkimyksenä on jalostaa paras mahdollinen karja nimenomaan Veittoo-Paavolan tilalle. Kaikki eläimet ovat genomitestattuja, jolloin pystyy paremmin ennakoimaan tulevaa.

Kustannusjahti kiikarissa

”Eipä sitä reilu vuosi sitten osannut arvata maidon hinnan noin rajua tipahtamista, kun navettahankkeemme lähti liikkeelle”, Karviset toteavat.

Maidon hinnanlasku on kääntänyt katseet kulujen minimointiin. Ostorehu saatiin vuoden alussa menestyksekkäästi kilpailutetuksi. Väkirehun päiväkustannuksessa oli jopa 20 euroa eroa edullisimman ja kalleimman toimittajan välillä. Käytettävä rehuseos hankittiin tämän hintahaarukan välimaastosta.

Koneinvestointien kanssa tulevat vuodet edetään matalalla profiililla. Uusia koneita tilalle on yleensäkin ostettu harkiten, sillä hyväkuntoisia käytettyjä saa melko edullisesti. Viime vuonna tehty traktorikauppa oli varsin kustannustehokas. Vanha, pieneksi jäänyt juhta myytiin itse ja isompi, käytetty ostettiin suoralla kaupalla. Konekauppiaiden listahintoihin verrattuna traktorikaupoissa päästiin 6–7 000 euron säästöön.

Käytetty niittomurskain ostettiin syystalvella, koska konefirma halusi päästä siitä eroon ennen tilinpäätöstä. Mika Karvinen tietää, että asianmukaisella käytöllä ja ohjeiden mukaisella huollolla koneet pysyvät vuosikausia mainiossa työkunnossa.

Hyvinvoinnilla tulevaisuutta

Karviset pysyvät työkunnossa lähtemällä välillä pois tontilta. Kotona tekemättömät työt ovat aina silmien alla. Mahdollisuuksien mukaan matkataan etelään lomalle kerran vuodessa ja tehdään pienempiä reissuja kotimaassa. Karviset harrastavat keikoilla käymistä: rautalanka, iskelmä ja rockabilly ovat mieleen.

Uudessa navetassa panostettiin eläinten hyvinvointiin. Lehmillä on parsipedit ja kestokuivikepohjainen poikima-alueella. Sorkanhoitaja käy vähintään kerran vuodessa ja eläinlääkäri kutsutaan tarvittaessa, jolloin tehdään muita tarvittavia hoitoja.

Nasevaan Veitttoo-Paavolan tila ei ole vielä liittynyt.

Raporteista seurataan eläinterveyden ja hedelmällisyyden tunnuslukuja, joiden pohjalta tehdään ennaltaehkäisevää työtä. Faban seminologi käy hedelmällisyysneuvontakäynneillä. Tiineystarkastukset teetetään kaikille siemennetyille. Poikineet käydään läpi, jotta päästään heti selville esimerkiksi myöhästyneen kiimakierron syistä.

Tautien vastustusohjelmiin tila ei kuulu. Eläimiä ostetaan vain karjoista, jotka ovat sorkkaterveitä ja tarttuvista taudeista vapaita.


Veittoo-Paavolan tila

Teksti ja kuvat: Visa Vilkuna