Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilehti

Lokakuun lopulla oli jaloittelutarha työn alla. Remontissa navetan ilmanvaihtoa parannettiin uusilla poistohormeilla ja kennoikkunoilla. Kuva Kaija Laitinen

Pihatto peruskorjauksella paremmaksi

Uudet parsikalusteet ja valaistuksen uusiminen, ilmanvaihdon muutos sekä jaloittelumahdollisuus antavat hyvinvointia lehmien jokaiseen päivään Kaskisen maitotilalla.

Kimmo Kaskisen ja Stina Kurjen tilalla Punkaharjulla lehmät nauttivat peruskorjatun pihaton mukavuuksista. Vuonna 1998 rakennettu pihatto sai tänä syksynä jo toisen remontin. Tässä investoinnissa eläinpaikkoja ei tullut lisää, mutta olosuhteet paranivat.

Viiden käyttövuoden kuluttua tehtiin ensimmäinen muutos, jossa lehmämäärää lisättiin 40:stä 65:een ja lypsyjärjestelmäksi valittiin automaattilypsy.

Päätösten perusteeksi Kaskiset tekivät tilavierailuja ja hakivat ahkerasti käytännön kokemuksia.

”Vanhan pihaton saneerauksessa tarvitaan sovittelua ja tarkkoja valintoja, kompromissitkin on hyväksyttävä. Laskin oli ahkerassa käytössä, sillä näin tiukkana aikana kustannukset tulee pitää kurissa”, Kimmo Kaskinen kertoo.

”Navetan kalusteet ja parsipedit olivat loppuun käytetty, ne ainakin oli uusittava. Halusimme myös parantaa eläinten terveyttä ja tuottavuutta hyvinvointia lisäämällä. Nyt olikin hyvä aika tehdä investointi, koska rakennushankkeita oli vähän vireillä.”

Parsiin tilaa ja pehmeyttä

Entiset parret olivat ahtaat ja pedit kaipasivat uusimista. Kuva Kaija Laitinen

Lehmien koon kasvaessa ahtaaksi käyneet kalusteet muutettiin väljemmiksi. Nyt niskaputkea voidaan säätää lehmien mukaan.

Parren leveyden sopivuutta arvioitiin parsilaskuria apuna käyttäen. Laskurin tietoihin tarvittiin vain lehmien mittoja, säkäkorkeutta ja lantionleveyttä. Parsia ei tarvinnut leventää, 120 cm oli riittävä.

Lehmät makaavat suorassa, kun parren mitoitus on sopiva ja parsiputket eivät ole esteenä lehmän normaaleille liikeradoille. Kalusteputkien kiiltäminen kertoo, että ne estävät lehmän liikkeitä.

Lehmän joutavana seisoskeleminen on todella kallista. Lepoaikaa lisäämällä saadaan enemmän maitoa samoilla lehmillä ja rehuilla, sillä makuulla utareen verenkierto lisääntyy noin 30 prosenttia.

Tavoitteena tulee olla yli 12 tunnin makuuaika vuorokaudessa. Jokaiselle sen ylittävälle lepotunnille saadaan maitoa jopa 1,7 litraa/tunti enemmän.

Lehmä tietää hyvän

Uudet kalusteet antavat tilaa isommallekin eläimelle. Lehmien keskikoko on kasvanut tuottavuuden myötä. Kuva Stina Kurki

Jos lehmä saa valita, halutuin parsi on kestokuivike- tai hiekkaparsi. Niiden etuina ovat miellyttävä, luonnollinen pehmeys ja makuumukavuus.

Parsipedeissä on tarjolla monia vaihtoehtoja, tyypeissä, pinta- ja sisämateriaaleissa, pituuksissa, leveyksissä ja paksuuksissa. Pintamateriaalin pitää kestää pesu painepesurilla.

Kuivikkeiden käyttö on tarpeellista kaikkien petien kanssa.

Kuivitus edistää eläinten puhtautta ja terveyttä ja vähentää alustan mahdollista hiostavuutta.

Kaskisen lehmät lepäilevät nyt yksiosaisilla vesipedeillä.

”Epäilimme, että menee päivä tai kaksi ennen kuin parteen meno tapahtuu arkailematta. Lehmät oppivatkin heti uusiin parsiin ja hyvin ne näyttävät niissä viihtyvän”, Stina Kurki kertoo.

Ikkuna pois ja ilmaa liikkeelle

Raikas ilma on tärkeä osa niin eläinten hyvinvointia ja terveyttä kuin hoitajien jaksamista ja työturvallisuutta. Syöntimäärä lisääntyy, kun rehu pysyy raikkaana pöydällä. Vain syöty rehu voi tuottaa maitoa ja lisätä nuorkarjan kasvua.

Ilmanvaihdon peruskorjaus toteutetaan useimmiten vapaakiertoperiaatteella. Se soveltuu kaikenikäisiin pihatoihin, parsinavetoihin, nuorkarja- ja vasikkatiloihin. Tuloilma-aukoiksi muutettaessa ikkunat poistetaan ja tilalle asennetaan säädettävät verhot tai kennolevyikkunat.

Säätöön on eri menetelmiä; manuaalisesti kammesta kääntämällä, porakonetta käyttäen tai automaattinen säätö.

Ilma poistuu säädettävistä hormeista, joiden määrä pitää mitoittaa oikein. Kun poistopuhaltimien hurina hiljenee, vähenee myös eläinten stressi ja sähkönkulutus. Jatkuvatoimiset sähkölaitteet kuluttavat vuoden mittaan melkoisen määrän sähköä.

”Ikkunat oli aiemminkin poistettu kevään ja alkutalven välillä, sillä ilmanpoisto toimi vain neljällä hormilla ja oli riittämätön. Kun viisi lisähormia oli asennettu ja asentaja oli vielä ylhäällä hormin luona, huomasimme ilmanvaihdon paranevan välittömästi. Oli avartavaa huomata, miten tärkeää on tulo- ja poistoilman oikea mitoittaminen”, Kimmo Kaskinen sanoo.

”Harkinnassa ovat myös viilennyspuhaltimet lisäämään ilman liikettä lähinnä kesäaikana. Jos lämpötila ylittää 20 astetta useana päivänä, lämpöstressi alentaa maitomäärää.”

Vesi ja valo halvinta rehua

Saneerauksen yhteydessä veden tarjontaa varmistettiin lisäämällä juoma-altaita. Lehmä on luonteeltaan laiska juomaan, joten raikasta vettä tulee olla tarjolla riittävästi ja useissa pisteissä. Suositus pihaton vesiallasmäärälle on 10 cm allasreunaa lehmää kohti.

Valosta hyötyvät eläimet ja hoitajat.

Eläimet syövät valoisassa tilassa enemmän ja oikea valorytmi edistää hedelmällisyyttä. Hyvä valaistus helpottaa myös tarkkailutyötä ja lisää työturvallisuutta.

Robotin eteen lisää tilaa

Automaattilypsyn yleistyessä asiasta on tullut ja tulee uutta tutkimustietoa, kokemuksia ja havaintoja.

”Meillä jo monen vuoden ajan mietittiin, että robotin edusta on ahdas. Sehän oli mitoitettu sen ajan tiedon mukaan. Nyt poistettiin neljä partta ja tilaa tuli 2,5 metriä lisää. Hyödyt huomattiin heti. Vastapoikineet eivät tuki täysin robotin edustaa, vaan lypsylle pääsee paremmin myös aremmat eläimet”, emäntä kertoo havainnoistaan.

Tarhaan myös talvella

Lehmien hyvinvointia lisää ulkoilutarha, jota rakennetaan nyt saneerauksen yhteydessä. Tämä mahdollistaa lehmien ympärivuotisen ulkoilun. Tavoitteena on, että umpilehmät laiduntavat koko kesän ja sisällä navetassa ovat vain lypsävät.

Talviulkoilu tekee lehmien mielelle ja sorkille hyvää.

"Sorkat puhdistuvat lumessa ja sillä saadaan ehkäistyä kantasyöpymää”, Stina Kurki miettii.

Hyödynnä investointituki

Pihaton peruskorjaukseen haettu investointituki tuli haetun suuruisena ja lyhyen ajan sisällä. Tuen perusteena olivat eläinten hyvinvointi, työolosuhteiden parantaminen sekä energiatehokkuus.

Nyt toteutettu saneeraus kohensi pääosin lypsylehmien olosuhteita. Kaskisilla on suunnittelussa jo seuraava investointi. Silloin kohentuvat nuorkarjan olosuhteet ja lehmämääräkin voi lisääntyä toiseen robottiin.

Tilan parantunut eläinaines vaatii osaltaan parannuksia olosuhteisiin. Keskituotos oli jo ennen remonttia noussut vuodessa tuhannella kilolla ja ylittänyt 10 000 kiloa, vaikka ensikoita on peräti 40 prosenttia.

”Olosuhteiden paranemisen myötä keskituotos nousee edelleen kohti uusia tavoitteita. Tuotannon kehitykseen olemme hyvin tyytyväisiä”, jalostuksesta vastaava Stina Kurki toteaa.

Navetan olosuhteita tulee arvioida avoimin silmin ja lehmän ehdoilla. Pienetkin parannukset lehmä maksaa takaisin parempana tuotoksen ja terveytenä. Tehdään ne!