Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilehti

Sirpa Karhu tutkailee nurmen kasvuastetta
Säilörehun tekoa odotetaan jo malttamattomasti. Sirpa Karhu tutkailee nurmen kasvuastetta, sillä oikeaan aikaan korjattu, hyvin säilötty rehu on ruokinnan perusta. Kuva: Maija Kyrö

Onnistunut säilörehu varmistaa toimivan lehmäliikenteen

Tilan siirtyminen automaattilypsyyn tuo esiin ruokinnan vaikutuksen lehmäliikenteeseen. Haukivuorelaisella Rantalan tilalla vannotaan laadukkaan säilörehun nimiin.

Käännekohta on syöpynyt emäntä Sirpa Karhun mieleen. Leskeksi jäänyt Sirpa oli tullut miehensä kuoleman jälkeen pitämään kotitilaansa Haukivuorelle. Vuosien mittaan Rantalan tilalla jouduttiin kokemaan monia vastoinkäymisiä kunnes koitti aivan erityinen kesäilta.

Perheen parikymppinen Lari-poika istahti rappusille, silmäili pihapiiriä ja kertoi, että hän ainakin haluaisi jatkaa tilanpitoa.

”Silloin tiesin, ettei vanhempienikaan iso työ valuisi hukkaan vaan voisimme uudella tarmolla ryhtyä kehittämään tilaa”, Sirpa-äiti liikuttuu vieläkin.

Kolmen sukupolven työllä 20 lehmän karjatilasta on laajennuttu 135 peltohehtaariin, kahteen navettaan ja 150 lypsävään. Koko karjan pääluku nousee liki 300. Lisäksi korjataan rehua reilun 15 hehtaarin sopimusalalta.

Sirpa, Lari ja Miika Tiilikka
Rantalan uusi pihattonavetta valmistui 2014. "Navetan tapahtumia voi helposti seurata ylikulkusillalta", maatalousyhtymän Sirpa Karhu hymyilee poikiensa Lari ja Miika Tiilikan kanssa. Silta johtaa lypsyroboteilta tauko- ja toimistotilaan.

Rantalaa on hoidettu vuodesta 2011 maatalousyhtymänä, jossa osakkaina ovat Sirpan lisäksi pojat Lari ja Miika Tiilikka. Lari on kouluttautunut maatilayrittäjäksi Otavassa, Miika agrologiksi Iisalmessa. Lomien aikana nuorimmat lapset Hanna ja Ville osallistuvat tilan töihin.

Uusi pihatto valmistui 2014. Vaikka muutokset parsinavetasta isomman eläinmäärän pihattoon ja automaattilypsyyn olivat periaatteen tasolla tiedossa ja niitä valmisteltiin vähitellen, vasta käytännön kokemusten myötä päästiin kiinni uuteen työrytmiin.

Säilörehun laadulla on todella iso merkitys koko navetan toimivuudelle, Rantalassa on huomattu. Seosrehun pääkomponenttina säilörehu vaikuttaa rehun maittavuuteen, maitotuotoksen määrään, laatuun ja tasaisuuteen ja näiden myötä lehmien halukkuuteen käydä robotilla. Rantalassa käyntejä on vuorokaudessa 2,8 lehmää kohti.

AIV varma laadun tae

Pääosa säilörehusta tehdään kahteen 1 100 kuution laakasiiloon. Kolmatta satoa valmistetaan aumaan ja paaleihin, jotka urakoitsija paalaa kauimmaisilta lohkoilta. Niistä tehdään seosrehua yhdessä ensimmäisen sadon kanssa.

”Rehun laatu tasoittuu pitkän ajan tähtäimellä, kun nuorinta ja vanhinta sekoitetaan”, navettaekspertti Miika Tiilikka kertoo.

Ensimmäinen iso laakasiilo avataan syksymmällä ilmojen viiletessä, kun rehu on valmistunut kunnolla eikä lämpenemisriskiä ole. Kesän ruokintaa varten tehdään rehua pienempiin, 450 kuution säiliöihin. Lisäksi hiehoille tehdään rehua torniin.

Seosrehun valmistusta varten tehdään rehuanalyysejä tiuhaan. Niitä otetaan muun muassa rehunteon yhteydessä ja syötön alkaessa.

Rehun määrä arvioidaan kuormien määrän perusteella.

”Kuormat lasketaan lohkoittain, mutta kuormavaaka olisi erittäin tervetullut tarkentamaan rehun kokonaismäärää”, peltotöihin eniten paneutunut Lari Tiilikka miettii.

Aiempaan timotei- ja nurminataseokseen lisättiin viime vuonna ruokonataa. ”Se tuottaa rehumassaa myös kuivemmilta lohkoilta.”

Laakasiiloissa ja aumassa säilöntään käytetään AIV 2 -liuosta.

”Happo on varma. Meillä ei ole vara epäonnistua tärkeimmän eli säilörehun kanssa.”

Lari ja Miikka Tiilikka
Miika ja Lari ovat kokeneet hyvän painotuksen välttämättömäksi laakasiilon rehun onnistumiselle.

Miika ja Lari ovat kokeneet myös hyvän painotuksen välttämättömäksi laakasiilon rehun onnistumiselle.

”Kesän 2014 sadot peitimme kevyehkösti painomuovilla ja tiivistimme reunat makkaroilla. Rehun laatu jäi molemmissa päissä ja pinnalta heikommaksi”, pojat muistavat.

Viime vuonna saatiin painoiksi rahdin hinnalla renkaan kylkiä. Ne levitettiin muovin päälle tasaisesti, jolloin rehu jäi tiivistetyn pintamuovin, reunamakkaroiden ja reunamuovien muodostamaan pakettiin.

”Saatiin hyvää, tasalaatuista rehua viime talvikaudeksi vaikka korjuuaikana satoi ajoittain ja nurmi oli osittain jopa vesimärkää.”

Tilalla pidetään säilörehun laadun tärkeinä mittareina säilönnällistä laatua, D-arvoa sekä kuidun ja valkuaisen määrää ja laatua.

Hiehot oppivat matkimalla lehmiä

Seosrehu valmistetaan 16 kuution kiinteässä apevaunussa kahdesti päivässä. Lämpenemistä ei ehdi tapahtua, etenkin kun myös mattoruokkija jakaa lypsylehmien 8 000 kilon päiväannoksen 8–9 erässä.

Lypsäville ja ummessa oleville on omat seosreseptinsä. Lypsylehmien rehu tehdään säilörehusta, rypsistä, ohrasta ja kivennäisestä. Suurin osa ohrasta ostetaan teollisuudelta, jonkin verran naapuritiloilta.

Väkirehukioskeja ei kaivata.

”Väkirehu robotilla riittää, koska seosrehu on optimoitu korkeaankin tuotokseen ja maittavana lehmät syövät sitä lajittelematta. Myös hiehojen opetusvaiheessa houkutusrehu on hyvä”, Rantalan väki toteaa.

Hiehot otetaan vanhasta navetasta lehmien puolelle reilusti ennen poikimista. Ne tottuvat kaikessa rauhassa laumaan ja näkevät, miten lehmät menevät lypsylle.

Pääosin eläimet ovat sisällä ympäri vuoden. Tiineitä hiehoja ja syksyllä poikivia lehmiä laidunnetaan.

Robotin voi myös vuokrata

Ennen uuden pihaton valmistumista eläinmäärää lisättiin siementämättömillä hiehoilla vanhan navetan täydeltä. Helmikuun alussa 2014 uuteen navettaan siirrettiin 72 lehmää, syksyllä lehmiä oli jo yli 100.

Navetan vaihdossa vuosituotos liukui alle 10 000 kilon. Tavoitteeseen, 11 000 kilon vuosituotokseen, on hyvät mahdollisuudet, sillä jo nyt keskituotos on taas noussut lähes 10 500 kiloon. Yli 50 lehmällä on yli 10 000 kilon 365 päivän tuotos.

Tuotosta ovat nostaneet oleellisesti paitsi ruokinnan ja hoidon vakiintuminen, myös eläinaineksen uudistaminen.

Kaksi alkuperäistä robottia on omia, kolmas on leasing-hankinta. Siitä maksetaan kuukaudessa 1 000 euroa vuokraa.

Kolmatta robottia alettiin harkita, kun lehmämäärä lisääntyi ja erityishuomiota vaativien kanssa tuntui kuluvan liikaa aikaa.

”Kolmas robotti toi lypsykapasiteettia niin, että normaalilypsyisten lehmien ei tarvitse jonottaa. Erillään olevalla robotilla on kokoomatila, johon on mahdollista hakea valmiiksi esimerkiksi erilleen lypsettävät lehmät. Erillisenä yksikkönä tämä robotti saadaan pestyä heti näiden lehmien jälkeen”, Sirpa Karhu kertoo.

Uuden navetan Herd Navigator analysoi maidon koostumusta ja auttaa siten ennakoimaan kiimoja, ruokinnan valkuaistasapainoa, aineenvaihdunnan epäkohtia ja utaretulehduksia. Sen tiedot auttavat myös ruokinnan suunnittelussa ja optimoinnissa.

”Se ei poista aktiivisen seurannan tarvetta. Se auttaa haarukoimaan erityishuomiota vaativat lehmät, jolloin esimerkiksi ketoosiin taipuva lehmä voidaan siirtää kakkosrobotille erityistarkkailuun”, emäntä pohtii.

”Mutta puolen ihmisen työn se kyllä tekee, kun oikeisiin ihmistyöntekijöihin ei tällä hetkellä ole mahdollisuuksia,” hän naurahtaa.

Teksti ja kuvat Maija Kyrö

 

Tutkittua tietoa robottilypsystä ja säilörehusta

Robottilypsyssä säilörehun käymislaadulla on iso merkitys. Työtehoseuran ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan toteuttamassa hankkeessa havaittiin, että virhekäynyt säilörehu voi kaksin- tai kolminkertaistaa lypsylle haettavien lehmien lukumäärän. Pahimmillaan päivittäisiä lypsykertoja oli koko karjalla keskimäärin 0,5 vähemmän, kun rehu oli virhekäynyttä. Lypsyllä käynnit vähenivät parissa kolmessa vuorokaudessa huonomman rehun syötön alettua.

Robottitilalle suositellaan totuttua tiukempia säilörehun laatukriteereitä:

Teksti Arja Seppälä, Eastman Oy

Lähteet:
Puumala, L., Morri, S. ja Mäntyharju, J. 2014. Keinoja lypsyrobotin käytön tehostamiseen. TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 7/2014.
Puumala L. 2015. Työnkäytöllisesti hyvin toimiva automaattilypsy. Esitys Pro Agria Maitovalmennuksessa 3.9.2015.