Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Tavataan Valiolla icon

Tavataan Valiolla

Nurmitaloudessa maitotilan mahdollisuudet

Haastava markkinatilanne laittaa maitotilojen kassavirran ja kannattavuuden kuluvana vuonna ahtaalle. Nopeaan tilanteen paranemiseen ei voi luottaa. Tätä kirjoitettaessa 30-vuotinen kiintiöjärjestelmä on juuri loppunut. Maitovirran kasvulle EU:n alueella ei ole enää raameja, vaikka ympäristörajoitteet saattavat joillain alueilla vaikuttaa tuotantoon. Päästörajoitusten toimeenpano on osin poliittinenkin kysymys, eikä niiden vaikutuksesta kokonaistuotantoon ole olemassa pätevää arviota.

Taloudellisesti vaikeaa vuotta ennakoiden, Valio ja valiolaiset osuuskunnat olivat mukana järjestämässä Maito2020 -seminaarikiertuetta. Tammi-helmikuussa järjestetyt kolme seminaaria keräsivät runsaan ja innostuneen osallistujajoukon pohtimaan yhtä maitotilan kannalta oleellisinta kysymystä: miten nurmen tuotannosta, säilönnästä ja ruokintakäytöstä tehdään vahvuus, jota eivät markkinavaihtelut heilauttele? Seminaarit järjestettiin tavallisuudesta poiketen osallistujia aktivoivalla tavalla ja tilakohtaisuuteen pyrkien. Toisin sanoen niin, että jokainen osallistuja sai eväitä siihen, mihin asioihin omalla tilalla kannattaa ensimmäisenä puuttua.

Kaikki lähtee siitä, että nurmen tuotannossa perusasiat laitetaan kuntoon. Ojitus, kalkitus ja lohkojen pinnanmuotoilu ovat näistä ehkä oleellisimmat. Nurmea perustettaessa valitaan olosuhteisiin sopiva perustamistapa ja siemenseos. Jälkimmäisellä voidaan vaikuttaa myös korjuukauden pituuteen ja ajoitukseen. Oikein ajoitettu ja tarpeenmukainen lannoitus sekä nurmen kevätkunnostus paikkauskylvöllä varmistavat korkean satopotentiaalin. Myös rikkojen torjunta nurmivuosina on osa sadon määrän ja laadun varmistusta.

Nurmiasiantuntijoiden mukaan yli 8 000 kuiva-ainekilon satoihin päästään perusasiat kuntoon laittamalla, poppakonsteja ei tarvita.

Tukialueet eivät ole tässä rajoitteena, menestyksellistä nurmitaloutta voidaan harjoittaa kaikkialla missä maitoakin tuotetaan.

Nurmen korjuustrategiassa ollaan jälleen palaamassa kolmen niiton systeemiin. Syynä on varmasti osaltaan viime vuosien pitkät ja lämpimät syksyt. Toisaalta siihen ajaa investoineilla tiloilla suuremman karjan lisääntynyt tarve hyvälaatuiselle nurmirehulle. Korjuurytmistä päättämisestä ei ehkä kuitenkaan kannata tehdä liian isoa ongelmaa. Maidontuotannossa ensimmäinen sato kannattaa joka tapauksessa korjata suhteellisen korkeassa D-arvossa. Loppukasvukausi hyödynnetään sitten kesän olosuhteiden ja karjan tarpeen mukaan.

Menestyneille maitotiloille on itsestään selvää säilöntäaineen käyttö varmistamaan säilöntälaatu kaikissa olosuhteissa. Riskinotto biologisten säilöntäaineiden käytössä on varmaan myös harvinaista, happosäilöntä on varminta. On muistettava, että väkirehun säästö hyvin ja huonosti säilyneen säilörehun välillä on helposti pari kiloa päivässä.

Maito2020 -seminaarit onnistuivat erinomaisesti tuomaan esiin rahanarvoista tietoa maitotiloille nurmitalouden mahdollisuuksista. Yhteistä työtä nurmitalouden eteen jatketaan varmasti tulevinakin vuosina.