Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilehti

Me maitotilayrittäjät icon

Me maitotilayrittäjät

Markku ja Päivi Peltonen
Tule tyttö kyytiin. Markku ja Päivi Peltonen viettävät vapaa-aikaa suunnistaen ja pyöräillen. Laitumella seurana on ”elektroniikkasukuun” kuuluva JVC-lehmä. Kuva: Markku Pulkkinen

Nurmi luupin alla

PERHE

Provanin tilaa Salossa ovat vuodesta 1998 lähtien isännöineet Päivi (51) ja Markku (50) Peltonen. Perheen 19-vuotias poika, 21-vuotias tytär ja Markun isä ovat silloin tällöin mukana peltotöissä. Päivi vastaa lehmien lypsämisestä ja Markku peltotöistä, rehusta ja johtamisesta. Kumpikin pystyy kuitenkin tekemään tilan kaikkia töitä. Navetassa on apuna kokoaikainen työntekijä.

VILJELY

Omaa peltoa tilalla on 67, vuokrapeltoa 50 ja säilörehun sopimusalaa 8 hehtaaria. Tänä vuonna säilörehua oli 23, tuoreena puitavaa kaura-ohra-vehnäseosviljaa 15, ohraa 12, rehuhernettä 8 ja laidunta 7 hehtaaria. Myytävinä kasveina viljeltiin sokerijuurikasta 35, syysvehnää 12 ja ruista 11 hehtaarilla.

ELÄIMET JA NAVETTA

Tilan 50 lehmää asustavat vuonna 2001 valmistuneessa, 10 lehmän lypsyasemalla varustetussa pihatossa. Nuorta karjaa pidetään vanhassa navetassa. Karjasta kaksi kolmasosaa on ayrshire- ja kolmasosa holstein-rotua. Lehmien keskituotos on hieman alle 10 000 kiloa vuodessa. Rasvapitoisuus on 4,3 ja valkuaispitoisuus 3,6 prosenttia.

”Haluamme toimia edullisilla kustannuksilla emmekä tavoittele juurikaan yli 10 000 kilon tuotosta”, Markku Peltonen valottaa.

Navetta on varustettu kuivalantajärjestelmällä ja ketjuruokkijalla. Rehuna on kiinteällä seosrehusekoittimella valmistettava täysseosrehu.

Motto: Nurmien uusiminen kolmen vuoden välein on järkevää.

SÄILÖREHU JA LAIDUN

Nurmentuotanto on Markun silmäterä. Tila sai kolme vuotta sitten valtakunnallisen nurmipalkinnon hyvistä viljelytuloksista.

”Olemme mukana ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmässä, sillä haluamme koko ajan kehittyä nurmen viljelyssä”, Markku Peltonen kertoo.

Laadukkaan sadon perustana tilalla on erittäin monipuolinen nurmiseos ja nurmien uusiminen kolmen vuoden välein. Savisten peltojen kuivuusriskiä tasataan seoksella, jossa on vaihtelevasti timoteita, nurmi-, ruoko- ja rainataa, valko- ja alsikeapilaa, englannin raiheinää ja reilusti sinimailasta. Puna-apilasta on luovuttu, koska se tukahdutti mailasen. Sato on sinimailasen vuoksi syyspainotteinen. Kesän keskimmäinen sato syötetään hiehoille.

”Siemen tuntuu tällä hetkellä halvalta, ainakin lannoitteisiin verrattuna, joten nurmien uusiminen kolmen vuoden välein on järkevää.”

Parhaimmillaan tilalla on päästy yli 12 000 kilon kuiva-ainesatoon. Keskisato on ollut 9 000 kilon tietämissä. Sadon määrän Peltonen arvioi rehukuormista tukkimiehen kirjanpidolla. Jokaisesta kuormasta otetaan Valio Artturi®-säilörehunäyte.

Lehmät saavat laiduntaa kesäisin vapaasti yöaikaan ja laitumet ovat aivan navetan vieressä.

KONEYHTEISTYÖ

Peltoset ovat erittäin tyytyväisiä kolmen tilan rehunkorjuuyhteistyöhön. Provanin tilalla on traktorin eteen ja taakse kiinnitettävät niittomurskaimet. Muilla tiloilla on tarkkuussilppuri ja perävaunuja. Rehuyhteistyökumppaneilla ei ole kotieläimiä. Rehut säilötään hapolla laakasiiloihin. Tällä yhdistelmällä yrittäjäkumppanukset korjaavat säilörehun 600 hehtaarin alalta kolme kertaa kesässä.

”Kiinteät konekustannukset jäävät pieniksi ja työaikaa säästyy”, Markku Peltonen perustelee.

Säilörehun tuotantokustannus pitkälle mietityllä työnjaolla oli viime vuonna 21,4 euroa kuiva-ainetonnia kohden.

Tilan kylvöt, puinnit ja seosviljan korjuu jyvinä tuubiin teetetään urakoitsijalla.

VAPAA-AIKA

Työajatukset pariskunta karistaa iltarasteilla ja pitkillä pyörälenkeillä. Päivi suunnisti kesällä Venlojen Viestissä ja Markku pyöräili pisimmillään yhdellä kerralla 130 kilometriä.

”Lisäksi teen hyvää ruokaa aidoista raaka-aineista”, Päivi valottaa terveyden ja hyvinvoinnin salaisuuksia. Sanojen vakuudeksi keittiöstä leviää kantarellikeiton tuoksu.

Teksti ja kuva: Markku Pulkkinen