Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Leppämäen maitotilan rehusiilossa täyttöpurkain irrottaa rehun, jonka jälkeen rehu tulee navettaan mattoruokkijalle. Kuva: Kimmo Haimi

Nurmi korjataan tornisiiloon tehokkaasti

Maitotiloilla on keskityttävä nurmentuotantoon erityisesti nyt, painottaa Länsi-Maidon hallintoneuvoston puheenjohtaja Lassi Mäkinen. Parhaina vuosina Leppämäen maitotilalla korjataan nurmesta yli 10 000 kuiva-ainekiloa hehtaarilta.

Minna ja Lassi Mäkisen omistamalla Leppämäen tilalla Liedon Tarvasjoella on 70 lypsävää ja nuorkarjaa 55 päätä. Mäkiset panostavat tilan nurmentuotantoon, koska hyvälaatuisen ja runsassatoisen nurmen tuottaminen on maitotilan kannattavuuden perusta. He ovat kehittäneet viljelyä muun muassa ProAgria Länsi-Suomen Loimaan nurmiryhmässä, jossa isäntä on ollut mukana vuoden. Koneyhteistyöllä nurmen tuotantokustannuksia tilalla on saatu laskettua.

Sanna Suomi (oik.) on työskennellyt Minna ja Lassi Mäkisen maitotilalla 10 vuotta. ”Hyvästä työntekijästä emme halua luopua. Sannan työpanos mahdollistaa sen, että meistä toinen voi lähteä hyvin mielin esimerkiksi ammattimatkoille”, Mäkiset toteavat. Kuva: Kimmo Haimi

Leppämäen maat ovat jäykkiä savimaita. Ne kärsivät helposti kuivuudesta, joten nurmikasvuston on oltava poudankestävä. Siksi nurmiseokseen on valittu kolmannes nurminataa, kolmannes ruokonataa ja kolmannes rainataa. Tilasiemenen itsenäinen yrittäjä tekee heille valmiin nurmisiemenseoksen.

”Tämä nurmikasviyhdistelmä on osoittautunut parhaimmaksi, ja nurmi kasvaa poudanaroilla maillamme kuivinakin vuosina. Ruokonata pystyy hyödyntämään vähäisen kosteuden”, Lassi Mäkinen toteaa.

Koska erityisesti ruokonata vanhenee ja korsiintuu nopeasti, rehunteossa oltava liikkeellä ajoissa. Aikaisesta korjuuajankohdasta seuraa, että erityisesti ensimmäisessä ja kolmannessa säilörehusadossa on vähän kuitua. Siksi Mäkiset jakavat lehmille säilörehun lisäksi kuivaa heinää aamuin illoin.

Kysymykseen, miten lehmät syövät natavaltaista rehua, Mäkiset vastaavat, ettei ongelmia ole ollut: ”Koska eläimet eivät muusta tiedä, ongelmia syönnin kanssa ei tule.”

Tavoitteena kolme korjuuta

Mäkisten pelloista vajaat 60 hehtaaria on nurmella.

”Viisi nurmihehtaaria on yleensä varalla, jos kolmannen sadon korjuu ei jostain syystä onnistu. Toisaalta hyvinä kasvukausina kolmannesta nurmisadosta voidaan osa myydä”, pariskunta sanoo.

Suurin sato saadaan toisesta korjuusta, mutta sekä ensimmäinen että kolmas sato yltävät kattamaan molemmat lähes kolmanneksen koko kasvukaudella saatavista kuiva-ainekiloista.

Parhaimpina vuosina tilalla korjataan yli 10 000 kuiva-ainekiloa hehtaarilta, heikoimpina vuosina kuiva-ainekiloja saadaan noin 8 000.

Tilan kevätsadon ja kolmannen sadon D-arvotavoite on 680–700 g/kg ka, mutta kesäsadon kohdalla D-arvo jää helposti 650–660 g/kg ka paikkeille. Valkuaista säilörehussa on sadosta riippuen 140–160 g/kg ka.

”Laadullisesti toinen sato on heikoin. Tulevaisuudessa huomiota on kiinnitettävä enemmän korjuuajankohtaan keskikesällä ja korjattava toinen sato aikaisemmin”, Lassi Mäkinen toteaa.

Lassi Mäkinen on toiminut pitkään aktiivisesti osuustoiminnassa: tällä hetkellä hän on Osuuskunta Länsi-Maidon hallintoneuvoston puheenjohtaja ja Valion hallintoneuvoston jäsen. Kuva: Kimmo Haimi

Mäkiset seuraavat Valio Artturi®-korjuuaikapalvelua tarkasti rehunteon lähestyessä. Omasta kasvustosta ei ole otettu korjuuaikanäytteitä, koska useiden lähitilojen näytteitä analysoidaan palveluun.

Kun säilörehun D-arvo on 680–700 g/kg ka välillä, lehmän tarvitseman väkirehun määrä vähenee ja väkirehukustannuksissa voidaan säästää merkittäviä summia verrattuna D-arvoltaan heikompaan rehuun. Leppämäen tilalla on erillisruokinta. Väkirehut jaetaan kioskeista ja mattoruokkija tuo säilörehun rehutornista ruokintapöydälle. Viime vuonna Mäkiset investoivat lypsyrobottiin, joka asennettiin vuonna 2000 valmistuneeseen navettaan.

”Karjamme väkirehu-% on 45–47. Robotilta lehmät saavat maksimissaan 6 kiloa täysrehua ja puolitiiviste-vilja-kivennäisseosta kioskeista keskimäärin 12,7 kiloa. Ostorehukustannus oli viimeisessä laskelmassa 8,27 senttiä litralle”, Minna Mäkinen kertoo.

Tiivis viljely-yhteistyö

Mäkiset tekevät viljelytyöt yhteistyössä vasikkakasvattamoa pitävän naapuritilan kanssa. Nurmikoneista tilalla on lannoitteen levitin, John Deeren ajosilppuri, traktorit ja kärryjä sekä karhotin. Naapurilla on kylvökone ja leikkuupuimuri. Nurmen niitto ostetaan urakointina.

Yhteensä Mäkiset korjaavat naapurinsa kanssa nurmialaa kasvukaudella 250 hehtaaria. Yhden sadon korjaamiseen kuluu noin pari viikkoa, mutta päiväsaldo saattaa nousta 50 hehtaariin. Omien peltojen lisäksi urakoitavia tiloja on 4–5.

”Urakoitsija niittää nurmen, naapuri karhottaa, minä ajan silppuria ja kaksi työntekijää ajaa kuormia siiloille. Omilla tornisiiloilla on yksi työntekijä valvomassa kippausta ja siilojen täyttöä”, Lassi Mäkinen kertoo.

Tornisiilojen eduiksi Mäkiset lukevat muun muassa rehun hukkaprosentin, joka on käytännössä nolla. Tornisiiloon säilöttäessä tarvitaan happoa 3 litraa tonnille, vähemmän kuin laakasiiloon tehtäessä. Kaikki tilan rehut säilötään AIV 2:lla. Tornien miinuksena on hankintahinta, joka nousee käytettyjenkin siilojen kohdalla melko korkeaksi.

Leppämäen tilalla ja naapurilla on vilja-alaa yhteensä noin sata hehtaaria. Naapurin omistuksessa on viljanviljelyn koneet ja hän pui Mäkistenkin pellot. Naapurin kanssa on myös yhteinen kuivuriyhtymä.

”Me puolestamme tarjoamme hänelle nurmenkorjuun palvelut. Kaikki työt tulevat tehtyä hyvässä yhteisymmärryksessä”, Lassi Mäkinen toteaa tyytyväisenä.

Nurmi perustettava aina huolella

Mäkisillä on rehuketjun koneista ajosilppuri, karhotin ja lannoitteenlevitin. Niitto ja lietteenlevitys ostetaan urakointina, ja naapuri hoitaa viljanpuinnin. Kuva: Kimmo Haimi

Mäkiset perustavat nurmensa suojaviljaan. Kaksitahoista ohransiementä kylvetään noin 180 kiloa hehtaarille, nurmen siemenmäärä on 30–35 kiloa. Syksyllä vilja puidaan ja pahnat kerätään pois.

Ennen perustamista lohkot kuitenkin aina kalkitaan; kalkkia levitetään 5–8 tonnia hehtaarille. Lietettä levitetään perustettavalle nurmilohkolle joko edellisenä syksynä tai keväällä ennen kylvöä. Kokonaistyppimäärä ei saa ylittää 80 kiloa hehtaarille ettei viljakasvustosta tule liian rehevää.

”Nurmilohkojen on oltava tasaisia, ja ne jyrätään kylvön jälkeen poikkeuksetta." 

Pellon peruskunnosta ei voi tinkiä, jos haluaa tuottaa hyviä nurmisatoja, Mäkiset sanovat.

Jos kevätsäät sallivat, lietettä ajetaan nurmille 30 m3 hehtaarille. Liete täydennetään runsaasti seleeniä sisältävällä Seleenisalpietarilla. Lannoitteet levitetään peltoon yleensä jo ennen vappua. Ensimmäisen vuoden nurmet ruiskutetaan aina, koska voikukkaa on paljon. Myös vanhempia nurmia ruiskutetaan tarvittaessa.

Myös täydennyskylvöille lähdetään herkästi, jos keväinen peltokierros osoittaa tarpeen. Täydennyskylvön tekee urakoitusija. Tilalla on yleensä neljän vuoden nurmikierto.

Tarvasjoella ensimmäisen nurmisadon korjuuseen päästään normaalisti kesäkuun alussa. Mahdollisimman nopeasti sadonkorjuun jälkeen nurmille levitetään lietettä multaimella 20 m3 hehtaarille. Liete täydennetään lannoitteilla.

”Tulevana kesänä kokeilemme ensimmäisen kerran nurmien lehtilannoitusta YaraVita Amazincillä, jossa on mangaania ja sinkkiä. Jos säilörehun kivennäisanalyysi kertoo, että käsittelyllä on saatu rehun hivenmääriin parannusta, jatkamme lehtilannoitusta seuraavinakin vuosina”, Lassi Mäkinen sanoo.

Mäkiset teettävät pari kertaa vuodessa rehuista laajan kivennäisanalyysin.

”Vain siten pystymme varmistamaan, että lehmät saavat riittävästi kivennäis- ja hivenaineita”, Mäkiset toteavat.

Leppämäen maitotila

Tuotantokustannukset vertailuun ProAgrian nurmiryhmissä

Maitotilayrittäjä, Länsi-Maidon hallintoneuvoston puheenjohtaja Lassi Mäkinen on mukana ProAgria Länsi-Suomen Loimaan nurmiryhmässä. Hän kehuu ryhmän antia erinomaiseksi.

”Ryhmään osallistuminen on ollut erittäin antoisaa ja palkitsevaa”, Lassi Mäkinen kertoo.

Benchmarking-piennurmiryhmät kokoontuvat 4–5 kertaa vuodessa: kaksi kertaa keväisin ja syksyisin sekä kesällä pellonpiennarpäivän merkeissä. Ryhmiä vetää ProAgrian valtakunnalliset nurmen huippuosaajat Anu Ellä ja Jarkko Storberg.

”Ryhmässä vaihdamme ajatuksia ja kerromme parhaita käytäntöjä omiin havaintoihimme perustuen. Esimerkiksi viimeisen tapaamisemme aikana arvioimme aistinvaraisesti jokaisen tilan rehunäytteitä ja vertasimme arvioita analyysituloksiin. Huomasimme, miten esimerkiksi eri säilöntäaineet vaikuttavat rehuun sekä opimme tuntemaan virhekäyneet rehut”, Lassi Mäkinen luettelee.

Nurmipienryhmissä yhtenä tärkeänä osana on säilörehun tuotantokustannusten vertailu.

”Käymme aihe aiheelta läpi käytännön tilakohtaiset valinnat ja tuotantopanosten tuoreimmat hinnat. Vertailu avartaa ajatuksia ja helpottaa eurojen kohdistamista oikeisiin asioihin suurta ja laadukasta nurmisatoa tavoiteltaessa”, Anu Ellä sanoo.

Tärkeää ryhmissä on myös omien tekemisten kyseenalaistaminen hyvähenkisessä ammattiporukassa sekä innostuksen jakaminen. Nurmiryhmissä jaetaan alan parhaat jutut, eikä hyvästä tunnelmastakaan tingitä.

Katso näistä linkeistä alla ProAgrian säästövinkkejä

Talouden tsekkilista

Senttien tsekkilista