Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilehti

Soluttelevien lehmien maitonäytteiden tutkiminen PCR:llä on tärkeää M. boviksen diagnosoinnissa. Kuva: Vera Haapala

Mycoplasma bovis leviää nopeasti

Mycoplasma bovis -bakteeria on maaliskuun loppuun mennessä löydetty Suomessa 72 nautatilalta, joista 29 on lypsykarjoja. Ensimmäinen tapaus oli vuonna 2012. Taudin oireiden määrä vaihtelee tilakohtaisesti hyvin paljon.

Mycoplasma bovis voi aiheuttaa naudoilla muun muassa utaretulehduksia, hengitystietulehduksia, niveltulehduksia, hedelmällisyysongelmia ja korvatulehduksia. Tauti on vaikea hoitaa, koska esimerkiksi penisilliini ei siihen tehoa ja bakteerilla on vastustuskykyä muillekin antibiooteille. Saneerauskin on hankalaa, koska oireettomat eläimet voivat kantaa tautia pitkään ja niiden diagnosoiminen on vaikeaa.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa parannetaan M.boviksen diagnostiikkaa ja selvitetään, miten tauti käyttäytyy Suomessa. Kolmivuotisessa hankkeessa (2014–2017) otetaan näytteitä 20 positiiviselta lypsykarjatilalta puolentoista vuoden ajan. Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Evira, Valio, ETT, HKScan ja Atria.

Joillain hanketiloilla lehmillä ja vasikoilla on esiintynyt voimakkaita niveltulehduksia. Kuvassa turvonnut etujalan vuohisen alue. Kuva: Reijo Junni

M.boviksen aiheuttamiin utaretulehduksiin ei ole sopivaa antibioottia. Tulehdus voi levitä useampaan neljännekseen ja bakteeria erittyy vaihtelevasti. Suosituksena onkin teurastaa M.bovis -utaretulehdusta sairastavat lehmät. Utaretulehdus voi tulla vetimen kautta, mutta myös verenkierron mukana esimerkiksi hengitysteistä.

Ulkomailla on raportoitu isojen tilojen jopa sadasta M.bovis -utaretulehduksesta. Suomessa hanketiloilla on tapauksia ollut yhdestä kahdeksaan. Yhdellä tilalla on lisäksi kolme lehmää poistettu keuhkotulehdusten vuoksi, toisella kolme niveltulehduksien vuoksi ja muutamilla vasikat ovat oireilleet voimakkaasti. Lisäksi usealla tilalla on yksittäinen nuori eläin lopetettu.

Yhdellä hankkeeseen kuulumattomalla tilalla useat lehmät oireilivat epämääräisesti ja teuraslöydöksissä monella oli keuhkotulehdus.

Vahinko ei tule kello kaulassa

Marja-Liisa ja Pauli Kohvakan tila Etelä-Savossa on yksi mykoplasma-tartunnan kokeneista.

”Akuutissa vaiheessa elämä oli kiireistä ja välillä epätoivoista, kun ei tiennyt mikä lehmä oirehtii seuraavaksi. Parhaan taitomme mukaan olemme hoitaneet lehmiä. Silti elämä yllättää joskus näinkin negatiivisesti.”

Karja on korkeatuottoinen ja tilalla asiat pyritään hoitamaan kunnolla, eläimiä ei ole ostettu vuoden 2011 jälkeen. Kaikki eläimet ovat samassa rakennuksessa ja vieraille on tilan saappaat ja haalarit. Erillistä tautisulkua ei ole.

60 lehmän robottipihatossa on raikas ilma. Eläimet voivat hyvin, nuorkarjalla ei ole ollut yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta hengitystie eikä niveltulehduksia.

6.11.2015 tavallisen, äkillisen utaretulehduksen näytevastaus oli Mycoplasma bovis. Kyseinen lehmä eristettiin heti ja lopetettiin samana päivänä. Kaikki utaretulehdukset ja soluttelevat on tutkittu jo aiemmin PCR:llä, samaa käytäntöä jatkettiin. Tilalla otettiin tankkimaitonäyte joka toinen päivä kahden viikon ajan.

22.11.2015 ilmeni kaksi uutta M.bovis -utaretulehdusta. Isäntäväki rakensi pihaton päätyyn kaksi eristettyä aluetta, toiseen laitettiin epäilyttävät ja toiseen positiivisiksi todetut lehmät. Eristyksessä olevat eläimet lypsettiin erillisellä lypsimellä. Varmistuksen jälkeen positiiviset utaretulehduslehmät menivät teuraaksi.

Tartuntapainetta yritettiin laskea pesemällä ja desinfioimalla pihaton vesikupit ja rehuautomaatit säännöllisesti. Ruokintapöytä pestiin ja desinfioitiin. Lisäksi lypsimet pestiin ja desinfioitiin päivittäin muutaman viikon ajan. Joulukuun puolessa välissä todettiin neljäs utaretulehdus.

Tänä vuonna uusia M.bovis -utaretulehduksia ei ole todettu. Tankkimaitonäytteitä otettiin alun jälkeen kerran viikossa, ja kun ummessa olleet olivat poikineet, näytteenottoa vähennettiin kertaan kuussa.

Yksi hieho jouduttiin lopettamaan voimakkaiden hengitystietulehdusoireiden vuoksi. Tautipaineen alentamiseksi uudet vasikat laitetaan puhdistettuihin karsinoihin heti syntymän jälkeen. Ryhmäkarsinoiden välillä estetään vasikoiden turpakosketus.

Keväällä vasikoille tehdään erilliset tilat rehuvarastoon, jolloin navetan karsinat saadaan kunnolla pestyä.

”Asian kanssa voi elää, mutta vaikeaa se on."

"Esimerkiksi eläinlääkäri tulee tilallemme päivän viimeisenä, samoin vasikoiden ja teuraiden hakijat, jotta tämä ei leviä muille. M.bovis -tilan välitysvasikoille ei ole paikkoja, kun vasikoista on ylitarjontaa. Jalostuseläinten myynnin voi unohtaa. Olemme oppineet tästä, että kukaan ei enää tule omilla vaatteillaan navettaan, vaan meidän suojavaatteet puetaan päälle aina.”

Onko tilasi tautisuoja kunnossa?

Harvalla nautatilalla on kunnon tautisulku. Yksi vaihtoehto on poikittain oleva penkki, jonka yli ei pääse vaihtamatta saappaita ja haalaria. Kuva: Vera Haapala

Mycoplasma bovis on vakavasti otettava taudinaiheuttaja, sillä se voi aiheuttaa yksittäiselle tilalle todella suuria taloudellisia tappioita.

Useilla hanketiloilla on alun tautipurkauksen jälkeen palattu suhteellisen normaaliin tilanteeseen. Silti muutamat tilat kamppailevat vielä utaretulehdusten kanssa ja eläimillä on lisäksi hengitystieoireita ja niveltulehduksia. Jalostuseläinten myynti on tiloilla seisahtunut toistaiseksi.

Taudin välttämiseksi kannattaa tarkastella oman tilan rakennetta ja miettiä ennaltaehkäisyn keinoja. Aina taudin tuloa ei voi estää, mutta suojaavat toimenpiteet vähentävät riskiä. Ne myös auttavat pitämään tartuntapaineen alhaisena ja mahdollisesti vähentävät oireita ja kustannuksia, jos tartunta kaikesta huolimatta karjaan pääsee.

Tartunnan ennaltaehkäisy

Muutamalla hanketilalla on vasikoille rakennettu erilliset tilat esimerkiksi vanhaan navettaan tartuntaketjun katkaisemiseksi. Kuva: Vera Haapala

Tauti leviää helpoiten turpakosketuksessa ja eläinten eritteiden mukana. Myös muita tartuntareittejä täytyy miettiä, sillä muutamilla hankkeen tiloilla ei ole ostettu eläimiä vuosikausiin ja tautisuoja on hyvällä tasolla. Muutamalla tilalla epäillään, että tartunta olisi tullut tilalle positiivisen siemennesteen mukana. Asian tutkinta on kesken.

Ennaltaehkäisyssä avainasemassa ovat ostoeläimet ja liikenne navetassa.

 

 

Ohjeita ennaltaehkäisyyn:

1. Vältä uusien eläinten ostoja. Älä osta välitysvasikoita. osta vain tiloilta, jotka kuuluvat nasevaan.
2. Hyvä tautisulku. anna vierailijoille aina tilan saappaat ja haalari.
3. Erillinen lastauslaituri. jos tällaista ei ole, siirrä eläimet itse ulos navetasta.
4. Navettaan vain kunnolla pestyä ja desinfioitua välineistöä, jos sitä on käytetty toisilla tiloilla.
5. Pese ja desinfioi tilojen yhteiset, tartuntaa mahdollisesti levittävät työkalut ja ajoneuvot.
6. Hyvä lypsyhygienia. tutki soluttelevien maitonäytteet PCR-menetelmällä.
7. Estä turpakosketus vasikoiden ryhmäkarsinoiden välillä.
8. Älä sekoita eläinryhmiä nuorkarjassa.
9. Älä siirrä rehuja eläinryhmästä toiseen.
10. Raikas ilma, riittävästi tilaa ja kuivat olosuhteet vähentävät hengitystieinfektioiden leviämistä.

Tartunnan saaneilla tiloilla

1. M. bovis -positiiviset utaretulehduslehmät erotetaan heti muista ja lypsetään viimeiseksi, robotillakin kunnon lypsimien pesu jälkikäteen. Tuloksen varmistuttua suositellaan, että eläin laitetaan teuraaksi, jos positiivisten eläinten määrä ei nouse liian suureksi.

2. Kaikki soluttelevat tutkitaan PCR:llä. tankkimaidon säännöllinen seuranta. Jos tankkimaitonäyte on positiivinen, otetaan ryhmänäytteet, tai yksilönäytteet jos lehmiä on vähän.

3. Tarvittaessa pihatossa tehostetaan lypsimien, vesikuppien, rehukaukaloiden ja ruokintapöydän pesua ja desinfiointia, kunnes uusia tapauksia ei ilmene.

4. Tautipainetta alennetaan nuorkarjasta käsin. Syntyvät vasikat pidetään erillään positiiviseksi tiedetyistä ja karsinat pestään ja desinfioidaan ennen uusien, puhtaiksi oletettujen vasikoiden siirtoa niihin. vasikoiden turpakosketukset estetään ryhmäkarsinoiden välillä ja tuttien pesua tehostetaan.

5. Vasikoille ei juoteta pastöroimatonta solumaitoa, ellei sitä ole todettu M.bovis -negatiiviseksi.

6. Sairas eläin eristetään heti. sairaskarsina pestään ja desinfioidaan käytön jälkeen.

7. Eloeläinliikenne pysäytetään toistaiseksi.

Yksityiskohtaisempia ohjeita M.bovis -tiloille Ett ry:n nettisivuilla tästä linkistä

M. bovis viihtyy kosteassa ja viileässä mutta on herkkä auringolle. M. bovis säilyy 23–28 asteen lämpötilassa