Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Eläinlääkäri icon

Eläinlääkäri

Millainen antibiootti utaretulehdukseen?

Utaretulehdukset paranevat parhaiten antibiooteilla, jos tulehdus on uusi, lehmä on aikaisemmin ollut terve ja löytyy antibiootti, joka puree aiheuttajabakteeriin. Annoksen pitää olla riittävä ja hoitokuurin riittävän pitkä.

Hiljan poikinutta kannattaa hoitaa lypsykaudella herkemmin kuin loppulypsykaudella olevaa eläintä.

Kuumeisia utaretulehduksia pitää hoitaa antibiootein ja kipulääkkein jo eläinsuojelusyistäkin.

Pääosa piilevistä tulehduksista kannattaa tarvittaessa hoitaa umpeenpanon yhteydessä. Ummessa ollessa noin puolet piilevistä utare-tulehduksista paranee itsestään.

Umpeenpano-antibiootin lisäparanemisapu on noin 20 prosenttiyksikköä.

Antibiootit purevat C.bovikseen, stafylokokkeihin, streptokokkeihin, T.pyogenekseen, E.coliin ja Klebsiellaan. Penisilliini ei pure E.coliin, Klebsiellaan tai penisilliiniresistentteihin stafylokokkeihin, joihin on käytettävä laajakirjoista antibioottia.


Suomessa ei ole käytössä lääkkeitä hiivoihin ja Protothecaan (levä), eivätkä antibiootit pure kunnolla mykoplasmoihin, Serratiaan eivätkä enterokokkeihin. E.coli-tulehdus paranee pääosin lehmän puolustuksen avulla, kuten noin puolet KNS-utaretulehduksista ja noin kolmasosa streptokokkitulehduksista.

Utaretulehduksen antibioottihoitoa harkittaessa käytetään apuna lehmän historiaa, taudin kuvaa ja näyteanalyysituloksia sekä joskus myös koko karjan tilannetta.

PCR-testillä saadaan stafylokokesta betalaktamaasi-geenitulos, joko + tai -.

Penisilliini ei pure kantaan, jos PCR-testi näyttää plussaa.

Jos mikrobia esiintyy vain yhden plussan verran, tulos kannattaa jättää huomioimatta. M.boviksessa ja Str.agalactiaessa jo yksi plussa on merkittävä.