Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilehti

Maitotilayrittäjä Carina Lagerstedt Ulvhult Säteristä johtaa 500 lehmän yritystä. Hän tiivistää tilan tavoitteeksi saada rehun kuiva-ainekiloa kohti mahdollisimman paljon maitoa. Kuva: Jaana Kiljunen

Kehitä tuotantoa määrätietoisesti 

Maitoyrittäjät Ryn vuosikokousseminaari maaliskuun lopussa Oulussa henki määrätietoista tuotannon kehittämistä haastavista ajoista huolimatta. Seminaarin paino oli pääsponsorin Keenanin ansiosta seosrehuruokinnassa, mutta tilaisuudessa esiintyneillä esimerkkitiloilla oli paljon muutakin mielenkiintoista annettavaa.

Keenan Ruotsin toimitusjohtaja Jan-Olof Brink valotti Keenanin filosofiaa muistuttamalla, että ruokimme ensisijaisesti pötsin mikrobeja – emme niinkään lehmää. Isoissa karjoissa tarvitaan systemaattisuutta ja prosessien yksinkertaistamista, tekemisen vakiointia ja vaihtelun vähentämistä.

Ruokinta-asiantuntija Martina Schmidt Detlefsen kuvasi käytäntöä tarkemmin. Eläimiä käsitellään ryhminä: lypsävät, umpilehmät, hiehot ja vasikat. Jokaisen ryhmän seosrehun tulee täyttää sekä kemialliset että fyysiset vaatimukset. Rehun energian, valkuaisen, kivennäisten ja kuiva-aineen määrä saadaan analyyseistä, mutta fyysinen koostumus selviää tarkastelemalla seosrehua, syöntikäyttäytymistä ja lannan koostumusta.

Erityisen tärkeää on onnistua riskivaiheen lehmien ruokinnassa. Riskivaihe sijoittuu kolme viikkoa poikimisen molemmin puolin. Umpilehmien tulee säilyttää hyvä kuiva-aineen syöntikykynsä eikä kuntoluokka saa nousta.

Lihavuus on suuri riski ja sitä voidaan ehkäistä pitämällä poikimaväli 12 kuukaudessa ja poi’ittamalla hiehot kahden vuoden iässä.

Tavoitteita, seurantaa ja järjestelmällisyyttä

Maitotilayrittäjä Carina Lagerstedt Ulvhult Säteristä johtaa 500 lehmän yritystä. Hän tiivistää työnsä tavoitteeksi saada rehun kuiva-ainekiloa kohti mahdollisimman paljon maitoa. Maitotilayritys pyrkii optimoimaan rehukustannusta hankkimalla rehun ainesosat itse, Keenanin neuvoja koostaa seosrehureseptit eri eläinryhmille kulloistenkin varastojen mukaan.

Strategiana on maksimoida lehmien kuiva-aineen syönti: jokaista lisäkuiva-ainekiloa kohti saadaan 2,5 kiloa lisämaitoa.

Ulvhult Säterissä panostetaan järjestelmällisyyteen tarkkojen toimintaohjeiden ja raporttien avulla. Päivittäin arvioidaan seosrehun, myös jäännösrehun, sekä lannan koostumusta. Kaksi kertaa viikossa määritetään rehun kuiva-aine. Päivittäin seurataan raportteja keskimääräisestä tuotoksesta sekä keskimääräistä ”päiviä maidossa”.

Kerran kuussa tilalla käydään läpi raportit eri ryhmien rehunkulutuksesta, varastoista ja hävikistä. Neuvoja käy kuukausittain. Eläinlääkäri arvioi raportit poikimisista, sairauksista ja tuotoksista. 3–4 kuukauden välein strategiapalaverissa analysoidaan tavoitteiden toteutumista ja asetetaan uusia.

Siemennykset aloitetaan varhain, jotta vältetään loppulypsykauden lihominen. Carina Lagerstedt muistuttaa, että vaikka oikea ruokinta on tärkeää, on se vain yksi osa-alue; tuloksen tekeminen edellyttää kokonaisuuden hallintaa.

Keskitä osaaminen karjaan

Ole Blomqvist kertoi ahvenanmaalaisen Östergårds Mjölkin strategioista. Tilalla on tällä hetkellä 320 lehmää, jotka tuottavat 1,65 miljoonan euron liikevaihdon. Kaikki peltotyöt ulkoistettu ja osaaminen keskitetään karjaan.

Tilalla panostetaan Ulvhult Säterin tapaan järjestelmällisyyteen ja hyviin ohjeisiin. Ole korostaa, että dokumentoinnin on oltava systemaattista ja tarkkaa, muistin varaan ei asioita voi jättää. Rutiinityöt on kirjattu, niitä päivitetään säännöllisesti ja toimintaohjeet ovat esillä.

Vasikat juotetaan analysoidulla ternimaidolla niin pian kuin mahdollista poikimisen jälkeen ja juotto jatkuu 3 kertaa päivässä. Hyvin mietitty ja ohjeistettu vasikka-managementti sallii hiehojen poikivan varhain ja lihomatta, jolloin odotettavissa on korkea elinikäistuotos.

Yritys panostaa erityisesti henkilöstöpolitiikkaan, joka on tiivistetty neljään osa-alueeseen:

Hyvinvoiva henkilöstö on tärkeä voimavara ja osallistaminen sitouttaa.

Jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaisesti myös Östergårds Mjölkissä hiotaan strategiaa. Tavoitteena on saavuttaa kohtuullinen kannattavuus alle 35 sentin tuottajahinnalla ottamalla käyttöön talouskonsultin vetämä hallitus, joka seuraa budjettia kuukausittain. Tuotannon lisäyksen työkaluksi on valittu LEAN-filosofia ja lehmäkohtainen meijerimaidon määrätavoite on asetettu 12 000 kiloon.