Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilehti

Lehmän hyvinvointia ovat myös oikeat parsikalusteiden mitoitukset. Kuva: Antti Vauhkonen

Maitotilaa kehitettävä hallitusti

Lahdessa maaliskuussa pidetyssä Maitotilan hallittu kehittäminen -seminaarissa oli mukana nelisenkymmentä maitotilayrittäjää pääosin Osuuskunta Tuottajain Maidon ja Länsi-Maidon alueelta.

Seminaarissa käsiteltiin taloutta, eläinten hyvinvointia ja rakennushankkeiden toteutusta unohtamatta eläintenhoitajien hyvinvointia. Toisena seminaaripäivänä vierailtiin kahdella tilalla, joilla oli toteutettu navetan laajennushanke ja rakennettu erilliset tilat nuorkarjalle.

Vierailuilla käytiin Hartolassa Heikki Kuisman ja Elina Juutisen sekä Kouvolassa Mikko Mattilan tiloilla. Näillä tiloilla on kehitetty navettaolosuhteita eläinten ja hoitajien hyvinvoinnin näkökulmasta. Vapaailmanvaihdon, niskaputkiparsien ja kylmäpihaton toimivuus kiinnostivat seminaarin osallistujia.

Ilmaa ja tilaa lehmille, kertoo Heikki Kuisma

”Pian yrittäjäksi tultuamme osallistuimme navetoiden peruskorjauspäivään ja jo siellä tulimme vakuuttuneiksi, että ilmavaihtoa ja olosuhteita on parannettava. Koulutuspäivän jälkeen käytössä olleet lapatukiparret muutettiin niskaputkille. Halusimme kokeilla itse niiden toimivuutta. Vapaailmanvaihtoon ja niskaputkiparsiin olemme olleet hyvin tyytyväisiä”, Heikki Kuisma kertoo.

Ilmanvaihtoa säädetään Kuisman navetan sisältä.

”Säätö tapahtuu poistohormeja ja kennoikkunoita säätämällä. Ikkunapleksit liikkuvat navetan sisällä olevasta kammesta kääntämällä. Aluksi olimmekin liian varovaisia avaamaan ikkuna-aukkoja. Eihän lehmiä palele, kylmänä vuodenaikana navetan sopiva lämpötila on + 5⁰C. Lämpötilan lisäksi on huomioitava tuuli, sen voimakkuus ja suunta”, Heikki Kuisma kertoo.

Myös automaattinen säätö on mahdollinen, mutta kalliimpi vaihtoehto. Sitä on käytetty useimmin verhojen säädöissä.

Raikkaus lisää vireyttä ja terveyttä sekä rehunsyöntiä

Oman navetan olosuhteisiin tottuu ja helposti olettaa niitä todellisuutta paremmiksi. Usein vanhempien navetoiden perinteinen ilmanvaihto on riittämätön eläinten ja ihmisten tarpeisiin. Liian vähäinen ilmanvaihto ei poista kosteutta, kaasuja ja liiallista lämpöä. Lisäksi hyvä ilmanvaihto pitää navetan ilman ja pinnat sekä eläimet kuivempana. Kuivassa ja viileässä eivät haitalliset bakteerit viihdy ja lisäänny.

”Myös hoitajien terveys, vireys ja työturvallisuus lisääntyvät, työssä on harvoin kylmä ja yksi vaate välissä pitää lämmön lähellä”, yrittäjä kertoo.

Kerran vuorokaudessa jaettu runsas rehumäärä pysyy pöydällä maittavana, kun ilmanlaatu on hyvä. Jos lehmä saadaan syömään jo täynnä olevaan pötsiin vielä ”pari suupalaa”, se lisää heti maitomäärää ja venyttää pötsiä vielä seuraavan syöntikerran suuremmalle rehumäärälle.

Kun puhaltimet pysähtyvät navetassa on hiljaista

Jos navetta on matala, poistopuhaltimia ei kannata poistaa. Lämpimänä vuodenaikana voi olla liikkumaton ulkoilma, jolloin navetan ilmankiertoa on hyvä lisätä puhaltimen avulla. Puhaltimien käyttö on kuitenkin vähäistä ja harvinaista, jolloin sähkönkulutus pienenee merkittävästi.

Niskaputkiparsi antaa enemmän tilaa

Parsinavetassa yleisesti käytetty kaluste on niskaputkella varustettu parsi. Lehmä on kiinni risti- tai suoralla ketjulla. Niskaputken oikea paikka määräytyy lehmien keskimääräisen koon mukaan. Liian ahtaasti asennettu niskaputki aiheuttaa niskaan vaurioita ja rajoittaa rehuun ylettymistä.

Parren optimaalinen mitoitus parsinavetassa

Lehmän tarvitsema kiinteä, hyvin pehmustettu ja kuivitettu makuualue riippuu sen koosta. Tarvittavan makuualueen pituus voidaan määrittää kertomalla lehmän takakorkeus luvulla 1,2. Sopiva parren leveys määritetään kertomalla lehmän lantion leveys luvulla 2.

Sopiva pehmustetun makuualueen pituus, klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Parsinavetan niskaputken korkeus 90–95 cm ja eteenpäin korkeudesta riippuen 10–15 (20) cm. Jos vain mahdollista, osaan parsista asennetaan niskaputket eri korkeudelle. Tällöin myöhemmin mahdollinen ja usein tarvittava säätö on helpompi tehdä.

Kalusteiden ja parsien mitoitus vaikuttaa lehmän ylösnousemiseen ja makuullemenoon, makuuaikaan sekä rehuun ylettymiseen. Jos niskaputki on liian alhaalla ja ruokintapöytä tasainen, rehu karkaa lehmän ulottumattomiin.

Miten estää edullisesti rehun karkaaminen myös parsinavetoissa? 

Sopiva parren leveys, klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Uusissa navetoissa rehun tuuppaajan työtä on helpotettu automaattilaitteilla, ruokintakouruilla ym. Tutut rehuvarkaat – ummikot tai umpeenmenossa olevat – kurkottavat paremman rehun poikineilta.

Helpottaako pienituottoisten ja umpeutettavien ryhmittely parrenpäähän? Mikäli vieruskaveri ei miellytä ja nahistellaan, voi nahistelijoille kokeilla poikkeavaa tuoksua: kärpässumutetta tai vaikka halvan kaupan hajuvettä.

Mattilan lehmät lypsetään asemalla

"Tämähän on puoliksi pihatto", on ensimmäinen havainto Mattilan navettaan mennessä. Lehmät syövät ja makaavat niskaputkiparsissa ja lypsyn tullen käyskentelevät asemalle lypsylle.

”Ennen lopullista päätöstämme kävimme tutustumassa vastaavaan navettaan ja totesimme, että tämänhän sopii myös meille,” Mikko Mattila kertoo.

Puolet tilan 60 lehmästä sopii odotustilaan. Kun tämä puoli navettaa on lypsetty, vaihtuu toinen puoli asemalle ja odotustilaan. Tämä on hyvinvointia eläimille ja hoitajille, lehmät saavat liikuntaa lypsymatkasta ja lypsäjä tekee työtä kyykistymättä.

Ummikot ja nuorkarja viihtyivät kylmäpihatoissa

Hyvin kuivitetussa kylmäpihatossa eläimillä on viihtyisää. Kuva: Antti Vauhkonen

Sekä Mattilan että Kuisman ei-lypsettävät viihtyvät kolmiseinäisessä vinokuivikepihatossa. Rehustus, kuivitus ja puhdistus tehdään koneellisesti. Kun portitus ja kulkuaukot suunnitellaan toimiviksi, eläinten hoito helpottuu.

Kylmäpihatto on edullinen tila ei-lypsettäville eläimille. Parasta eläinten kannalta on viileys myös muissa eläintiloissa. Eläinten siirroissa kylmästä lypsyhalliin lämpötilaerot ovat pienemmät.

Kylmäpihaton eläinpaikka on moninkertaisesti parsipaikkaa edullisempaa tilaa nuorkarjalle, hieholle ja ummikoille. Navetan lypsyparret saadaan täyteen maitoa tuottavia lehmiä. Monella parsinavettatilalla pienin muutoksin saadaan hieho- ja nuorkarjapaikkoja muutettua lypsäville.

Viileä navetta turvaa lehmän hyvinvointia

Kylmänä vuodenaikana viileä navetan lämpötila on paras myös eläinten siirtojen yhteydessä. Kun siirrytään kylmästä lämpimämpään, mitä pienempi lämpötilaero on, sen miellyttävämpi se naudalle on. Siirron yhteydessä karvanleikkaus mukauttaa eläintä uuden ympäristön lämpötilaan. Lehmä ei lämmintä kaipaa, sille riittää +5⁰C asteen lämpötila.

Ummikon ruokinta ja hoito helpottuu

Ummikoiden ja hiehojen yleinen ongelma on liiallinen lihominen. Osastoinnin järjestäminen ei ole aina mahdollista. Parressa olevan ummikon kuitupitoinen rehu houkuttelee varastamaan naapurilta.

Lypsäviltä pitää jäädä aina tähteitä, mutta yksistään ne ovat myös liian vahvaa syötävää tälle ryhmälle. Lihomisesta seuraa monenlaista harmia: tiinehtymisvaikeuksia, poikimisen jälkeisiä terveysongelmia, matalampaa tuotosta jne. Kylmäpihaton umpeutettavien ruokinta on helpompaa, osastointi toimii ja varastettavaa rehua ei ole nähtävilläkään.

Ummessa oleva lehmä on tärkeässä tuotantovaiheessa, se valmistautuu tulevaan lypsykauteen. Sille on tarjottava puhdasta ilmaa ja sopivaa syötävää, jossa kivennäiset ovat mausteena.

Puhtaalla ja kuivalla olkipatjalla saa olla pitkin tai poikin odotellen parasta edessä olevaa tuotantovuotta.

Pihatosta parteen myös Mattilan tilalla

”Vasikasta vapaana saanut hieho oppii yllättävän nopeasti käyttäytymään parressa. Todennäköisesti meillä auttaa se, että lukkoparsia käytetään opetusmielessä, jotta eläimet tottuvat niihin. Lukkoparsien säännöllinen käyttö helpottaa myös siemennys- ja hoitotyötä. Hiehot ovat muutekin käyttäytyneet uuden navetan ja lypsyaseman aikana rauhallisemmin”, Mikko Mattila kertoo.

Rauhallisen eläimen takana on useita asioita, muun muassa laumaeläimen luonteen jalostus, oikea lypsytekniikka ja lypsykoneen säätö ja sekä vankka luottamus hoitajaan jo vasikasta alkaen.

Rauhalliset eläimet tuottavat ja ovat turvallisia

Kylmäpihaton töissä ei tarvita talikkoa, ne hoituvat koneellisesti. Hoitotyö on joustavampaa toimivilla mitoituksilla, kaadoilla, porteilla sekä lukkoparsilla.

Säännöllinen eläinten luona käyminen ja lukkoparsien käyttäminen on pihatoissa välttämätön työvaihe, kuten esimerkiksi Mattilan tilalla toimitaan. Eläimet tulevat aroiksi, jos ne pelästyvät harvoin käytettävää lukkoaitaa. Myös karsinassa vierailu on tärkeää, sillä eläinten ja ihmisten suhde ei saa vieraantua. Pelot ja haitat ovat molemminpuolisia aina turvallisuusriskeihin saakka. Karsinassa tapahtuva haalarin nykäisy onkin positiivinen viesti hoitajalle.

Tilaa kehitettävä omista lähtökohdista

Seminaarissa puhunut ValioTerveys -tiimin terveydenhuoltoeläinlääkäri Kristiina Sarjokari toi esiin navetan taloudellisesti merkittävimpiä kehityskohteita. Ilmanvaihdon tehostamisesta on hyvä lähteä liikkeelle. Makuumukavuuden ja liikkumavapauden lisääminen, veden ja säilörehun saannin jatkuva turvaaminen lisäävät maitomäärää ja tuottavat taloudellista menestystä tuottajalle. Kuva: Kaija Laitinen

Ensimmäisenä seminaaripäivänä kehityspäällikkö Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomesta kertoi otsikolla ”Maidosta saa rahaa” kokemuksiaan maitotilojen talouden suunnittelusta ja toteutuneista investoinneista. Maidontuotannon lähtökohtana ovat oman perheen talouden tarpeet – mikä on maidontuotannon rooli omassa perheessä. Tärkeintä on tykätä omastaan: ei ole merkitystä onko kyseessä suuri tai pieni tila, sitä on kehitettävä omista tarpeista ja lähtökohdista. Kehittämisessä ei ole yhtä totuutta, mutta suunnitelmallisuus ja talousasioiden tuntemus helpottavat tekemään oikeita ratkaisuja.

Kannattavat investoinnit saavat rahoitusta

Navettainvestointien koko on kasvussa, joten rahoittajan näkökulmasta myös rahoituksen riskit ovat kasvaneet. Asiakkuuspäällikkö Jarmo Tulkki Kymenlaakson Osuuspankista kertoi rahoituksen järjestymisestä rakennushankkeelle pankin näkökulmasta. Pankki haluaa olla tilan sparraajana jo investointihankkeen alkutaipaleella, joten on hyvä ottaa yhteyttä pankkiin mahdollisimman aikaisin.

Tulkki muistutti, että investoinnin poistoja ei saa maksimoida. Muutamassa vuodessa tehdyt poistot vaikeuttavat myöhemmin lainojen lyhentämistä kasvavien verojen kanssa.

Kokeneen suunnittelijan ja rakentajan yhteistyö jatkuu

Rakennusmestari Ari Vataselle RS AriVa Oy:stä on vuosien varrella kertynyt paljon kokemusta sekä uusien navetoiden suunnittelusta että vanhojen peruskorjauksista. Esityksessään Vatanen keskittyi peruskorjauksiin ja hiehokasvattamoihin.