Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilehti

Maitotilayrittäjä Antti Yli-Hynnilä Peltoparturit-elinkeinoyhtymästä avasi viljelijäpuheenvuorossaan yrityksen nurmenkorjuustrategiaa ja nurmenviljelyn näkemyksiään. ”Yrityksen menestystekijä ja kantava voima ovat hyvät työntekijät”, Yli-Hynnilä totesi. Kuva: Anu Artjoki

Maito2020 – tehosta nurmenviljelyä

”Miten paljon suomalainen syö säilörehua päivässä?” -kysymys aloitti Maito2020 seminaarin Härmässä 8.12.2016.

Yara Suomi, Valio Artturi® ja Valion hankintaosuuskunnat järjestivät ”Tehoa nurmesta!” Maito2020-nurmiseminaarin 8.–9. joulukuuta Härmässä. Nurmenviljelyyn pureuduttiin kaksi päivää kotimaisten huippuasiantuntijoiden alustusten, kotimaisen ja ulkomaisen viljelijäpuheenvuoron ja tilojen täsmäneuvonnan keinoin. Onnistunutta seminaaria kevensivät yleisöäänestykset tärkeimmistä ja mielenkiintoisimmista aiheista sekä sopivan väljäksi rakennettu aikataulu.

”Suomalaisella maidontuotannolla on edellytykset pärjätä kansainvälisessä kilpailussa”, Osuuskunta Maitosuomen toimitusjohtaja Reima Luomala tiivisti ydinviestinsä kuulijoille seminaarin aluksi.

Valio on perinteisesti vienyt maitotuotteita maailmalle laajalti – suurimpia vientimaita ovat muun muassa Kiina ja Ruotsi. Herapohjaisia maitojauheita on viety Kiinaan jo vuosikymmenien ajan, nyt on aloitettu myös kuluttajajauheiden myynti kiinalaisessa verkkokaupassa. Muita suuria vientimaita ovat esimerkiksi Hollanti, myös Ranskaan viedään voita sekä USA:han juustoja ja voita.

”Maailmassa tarvitaan maitoa yhä enemmän, ja Valion laktoosiosaaminen on maailman huippua. Euroopassa maidon kulutus ei enää kasva rajattomasti. Sen sijaan esimerkiksi Intiassa maidonkulutuksen ennustetaan kasvavan vuosien 2014–2024 välillä 120 prosenttia: alle 25-vuotiaita on maassa enemmän kuin Euroopassa väestöä yhteensä”, Luomala kertoi maidon maailmanmarkkinoiden näkymistä.

Euroopassa tuotettu maitomäärä on Luomalan mukaan kasvanut viidessä vuodessa 15 miljardia kiloa. Suurimpia kasvumaita ovat olleet Hollanti, Saksa ja Irlanti.

Rehuanalyysi = palaute rehuntuotannon onnistumisesta

Valio Artturi® tiimin säilörehuosaaja, tuotantoneuvoja Sari Perälä kertoi Valioryhmän nurmianalysoinnista muistuttaen, että säilörehu-, korjuuaika- ja raaka-ainenäytteiden analysointi on maksutonta valiolaisissa osuuskunnissa.

Osuuskunta Maitosuomen tuotantoneuvoja, Valio Artturi® tiimin säilörehuosaaja Sari Perälä kertoi yrittäjille miten Valioryhmän yrittäjille ilmaisia nurmianalyysejä kannattaa hyödyntää.

”Pääasia ei ole, että analyysejä otetaan, vaan niiden tulosten on johdettava tilatason toimenpiteisiin”, Perälä totesi. ”Ruokinnan suunnittelun ammattilaisia kannattaa hyödyntää.”

Tiloista 73 prosenttia lähettää näytteitä analysoitavaksi. Perälän mukaan ruokinnansuunnittelussa on paljon ilmaa, jos säilörehua ei analysoida. Hän vinkkaa hyödyntämään analyysejä muuhunkin kuin ruokintasuunnitelman tekoon: esimerkiksi peltopuolen, siilotyöskentelyn jne. kehittämiseen.

Myös kivennäisanalyysejä kannattaa teettää. Jos rehussa on palkokasveja, tehdään rehusta automaattisesti suppea kivennäisanalyysi (kalsium, kalium ja fosfori). Laaja kivennäisanalyysi määrittää näiden lisäksi muun muassa rehun hivenaineiden pitoisuuksia.

Perälän esityksen lomassa osallistujat saivat äänestää, mikä tekijä Valio Artturi® analyysissä on mielenkiintoisin tieto omalla tilalla: kuiva-aine, D-arvo, syönti-indeksi, laatuarvosana vai jokin muu? Tiloista 46 prosentille tärkein tieto oli sulavuus eli D-arvo ja seuraavaksi tärkeimmäksi äänestettiin syönti-indeksi 30 prosentin tuloksella.

”Valitut tavoitteet saavutetaan toimimalla systemaattisesti niiden eteen. Nurmipienryhmiin kannattaa ehdottomasti liittyä!”, Perälä vinkkasi kuulijoille esityksensä lopuksi.

Nurmessa viisi niittoa

Seminaarissa luennoinut maitotilayrittäjä Herman Bakhuis kertoi, että myös Hollannissa tiedon jakaminen ja benchmarkaus on yleistä viljelijöiden keskuudessa. Bakhuis toimii paikallisen osuustoiminnallisen meijerin, FrieslandCampinan, 8. piirin puheenjohtajana.

Maitotilayrittäjä Herman Bakhuis ja puoliso Bernadien kertoivat hollantilaisesta maidontuotannosta ja oman tilansa nurmistrategiasta.

Bakhuisin tilalla tuotetaan maitoa vuodessa noin kolme miljoonaa litraa. Työssä on mukana yrittäjän lisäksi perheen kolmesta pojasta vanhin sekä yksi työntekijä. Bakhuis on kasvattanut tilaansa hiljalleen 45 lypsävästä ja 20 hehtaarista 350 lypsävään ja 112 hehtaariin.

Tilalla lypsyn hoitaa viisi Lelyn A3 lypsyrobottia. Keskituotos on 10 500 kiloa/lehmä, maidon rasvapitoisuus 4,3 prosenttia ja valkuaispitoisuus 3,5. Bakhuisin tilalla on myös Bed&Breakfast-toimintaa, josta vastaa yrittäjän puoliso Bernadien Bakhuis.

Apila, raiheinä ja timotei ovat Bakhuisin nimeämät nurmien yleiset kasvilajit. Tilalla nurmi niitetään kasvukauden aikana viisi kertaa: ensimmäinen niitto on toukokuun alussa ja viimeinen lokakuun lopussa. Kauimmaiset lohkot sijaitsevat noin viiden kilometrin päässä.

Nurmien korjuussa kasvusto niitetään iltapäivällä, pöyhitään kerran sekä karhotetaan korjuuta varten, seuraavana päivänä nurmi korjataan laakasiiloihin omalla noukinvaunulla. Rehun kuiva-ainetavoite on 40–45 prosenttia.

Siilotyöskentely on Bakhuisin mukaan kaiken A ja O. Rehu peitetään kahdella eri paksuisella muovilla ja muovin päälle levitetään 25 senttiä hiekkaa. Jos on huonot korjuuolosuhteet, käytetään säilöntäaineita.

Hollannissa 18 000 maitotilaa

Hollannissa valtaosa maitotiloista on perheviljelmiä, joilla on keskimäärin 90 lypsylehmää, 50 hehtaaria nurmea, 10 hehtaaria maissia ja vuosittainen maidontuotanto noin 740 000 kiloa. Keskituotos on noin 8 300 kiloa.

Ville Sillanpää (oik.) keskusteli Valio Artturi® kehityspäällikkö Laura Nyholmin ja Valio Artturi® säilörehuosaaja Jari Korvan kanssa tilansa rehuasioista täsmäneuvonnassa. Sillanpää kertoi tilan tavoitteena olevan automaattitilalle sopivat säilörehut. Kolmikko tutki tilan rehuanalyysit ja keskusteli rehujen käytöstä ruokinnassa.

Maassa on kaikkiaan 1,6 miljoonaa lypsylehmää, 18 000 maitotilaa ja 1,2 miljoonaa hehtaaria nurmea. Bakhuisin mukaan Hollanissa tuotettiin vuonna 2015 13,6 miljardia litraa maitoa – siitä yli puolet käytetään juustonvalmistukseen. Maassa tuotetusta maidosta 35 prosenttia kulutetaan kotimaassa, 45 prosenttia viedään EU-maihin ja 20 prosenttia EU:n ulkopuolelle. Kaksi kolmesta lehmästä pidetään siis nimenomaan vientiä varten. Bakhuis kertoo, että maassa riittää kunnianhimoisia maitotilayrittäjiä, jotka haluavat kasvattaa tuotantoaan – siitä syystä maidosta on ylituotantotilanne.

Mutta miten paljon suomalaiset syövät säilörehua päivässä maito- ja naudanlihatuotteiden muodossa? Oikea vastaus on: 2,5 kiloa.