Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Maito2020-tilaisuuksissa Valio Artturi® -pisteillä keskusteluissa nousi esiin muun muassa säilöntälaadun heikkenemisen vaikutus utareterveyteen, solutukseen, lypsytyön hankaloitumiseen ja rehun syönnin vähenemiseen sekä pilaantuneen säilörehun aiheuttamaan ylimääräiseen työhön. Kuva: Eija Järvinen

Maito2020-nurmikiertueen satoa

Talvella 2014 alkanut Valion ja Yaran yhdessä järjestämä Maito2020-nurmikiertue teemalla ”Parempaa kilpailukykyä tehokkaasta nurmiketjusta” sai jatkoa tammikuussa Vuokatissa ja helmikuussa Hämeenlinnassa. Vuokatin seminaari keräsi 120 ja Hämeenlinnan 90 säilörehutuotannon tehostamisesta kiinnostunutta valiolaista maitotilayrittäjää ja sidosryhmien edustajaa.

Hämeenlinnassa Osuuskunta Tuottajain Maidon toimitusjohtaja Ari Mäkelä pohjusti Maito 2020-tilaisuutta kertomalla Suomen ja muun maailman maitomarkkinatilanteesta.

Vuokatin Maito2020-tilaisuuden avasi Osuuskunta Itämaidon toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen. Hämeenlinnassa Osuuskunta Tuottajain Maidon toimitusjohtaja Ari Mäkelä pohjusti Maito 2020-tilaisuutta kertomalla Suomen ja muun maailman maitomarkkinatilanteesta.

Talousasioita oli puhumassa OP:n maatalouspalvelupäällikkö Janne Mäkikalli. Hänen mukaansa maitotilan menestyksen ratkaisee kokonaisuuden hallinta sekä yrittäjäominaisuudet. Mäkikalli korosti muun muassa tilan johtamista, talousosaamista sekä syvää ymmärrystä niin eläinten hoidosta kuin peltoviljelystäkin.

Investoivien tilojen haasteena Mäkikalli näki muun muassa suuret kerralla tapahtuvat muutokset, esimerkiksi eläinmäärän moninkertaistumisen ja sen mukanaan tuomat lisähaasteet. Esimerkkien avulla hän selvitti niitä muutoksia, joita tilan toiminnassa tapahtuu, kun 30 lehmän tila laajentaa 60 lehmään tai 120 lehmään. Mäkikalli kehotti miettimään myös peltoviljelyn kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Lopuksi hän tiivisti maitotilan toiminnan tehostamiskeinot:

keskity maidontuotantoon, nosta nurmen hehtaarisatomäärää, tee yhteistyötä ja varaudu erilaisiin taloutta ja elämäntilanteita koskeviin riskeihin.

Uhkakuvista huolimatta Janne Mäkikalli piti maataloutta tulevaisuuden toimialana.

Keinoja nurmien satotason nostoon

Yaran nurmien kehityspäällikkö Minna Toivakka nosti esiin puheenvuorossaan, miten nurmen satotason nosto 2 000 kg/ha pienentää maidon tuotantokustannusta 4 snt/kg ka. Nurmiviljelyn kehittämisen avain onkin satotason tunteminen.

Minna Toivakka valotti myös aikaisen kevätlannoituksen merkitystä nurmen päiväkasvulle, lietelannan oikeanlaista täydennystä sekä hivenravinteiden merkitystä nurmille.

Maito2020-tilaisuuksissa paneuduttiin rehuntuotantoon liittyviin asioihin monipuolisesti.

Kehityspäällikkö Laura Nyholm Valion Alkutuotannosta kertoi maailman parhaasta Valio Artturi® -palvelusta, jota hän pitää tärkeänä maitotilan tuloksen tekovälineenä. Lisäksi Nyholmin johdolla päästiin tutustumaan nojatuolimatkalla Valion Seinäjoen rehu- ja maitolaboratorion toimintaan.

Tanskalainen säilörehuammattilainen Carl- Ejnar Sørensen kertoi Hämeenlinnan tilaisuudessa oman tilan kehittämisestä 80 lypsylehmästä 400 lehmään. Myös peltopuoli kasvoi 50 hehtaarista 550 hehtaariin.

Hän painotti laadukkaan säilörehun ja korkean satotason merkitystä maitotilan taloudellisen tuloksen tekemisessä.

Vuokatin Maito2020-tilaisuudessa norjalainen Lars Opsal jr. kertoi kahden naapurin yhteistilan toiminnasta. Hänen ideologiansa säilörehuntuotannossa oli ”laatu ennen määrää”. Hän toi esiin mielenkiintoisen Suomessa harvemmin käytetyn tunnusluvun, energiaa MJ/paali, joka ottaa hyvin huomioon säilörehun ruokinnallisen laadun ja myös kuiva-ainepitoisuus tulee huomioitua.

Eastmanin tuotekehityspäällikköt Arja Seppälä ja Saana Orkola korostivat säilöntäprosessin onnistumisen merkitystä syönti-indeksiin ja maitotuotokseen. Rajoittamalla käymistä pystyttiin LUKE:n tutkimuksissa parantamaan syönti-indeksiä 4–9 pisteellä. Tämä lisäsi syöntiä 400–900 g ka /pv/lehmä ja maitoa saatiin lisää 0,8–1,9 litraa/vrk. Syönnin vaihtelu selittää pääosan maitotuotoksen vaihteluista. Rehun käymislaadulla on todettu vaikutusta lypsyllä käynteihin robottitiloilla. Selvästi virhekäynyt säilörehu, jossa on korkea ammoniakkipitoisuus ja suuri haihtuvien rasvahappojen määrä, vähentää lypsyllä käyntejä.

Tähtäimessä hyvä rehu

Ruokinta-asioihin perehdyttiin Vuokatissa ProAgrian huippuosaajan Minna Norismaan ja Suomen Rehun Pirjo Hissan sekä Hämeenlinnassa ProAgrian huippuosaajan Virva Hallivuoren ja Raisioagron Petri Huttusen johdolla. Kaikki ruokinta-asiantuntijat korostivat kotoisten rehujen analysoinnin tärkeyttä sekä kaikkien lypsykauden vaiheiden tärkeyttä ja oikealaista ruokintaa.

Luonnonvarakeskuksen tutkijat Maarit Hyrkäs ja Panu Korhonen selvittivät typpilannoituksen satovastekokeita kesällä 2015. Kokeiden tarkoituksena on selvittää kuinka paljon typpeä nykynurmi pystyy hyödyntämään.

Nykyisin käytössä olevat typpilannoituksen satovasteet ovat peräisin 1960–1970-luvuilta. Nurmenviljelyssä on tapahtunut monta muutosta: lajikkeet ovat muuttuneet, kolmen korjuun taktiikka on yleistynyt, syksyt ovat lämmenneet ja talvet leudontuneet.

Hämeenlinnan Maito 2020-tilaisuudessa kuultiin myös maitotilayrittäjä Simo Horkan mielenkiintoinen esitelmä toimintavarmasta ja kustannustehokkaasta rehunteosta tilayhteistyönä. Vuokatissa maitotilayrittäjä Jukka Tolonen kertoi säilörehuntuotannon kehittämisestä ja tavoitteista omalla tilallaan.

Osanottajilla oli mahdollisuus saada täsmäneuvontaa valitsemiltaan aihealueilta – neuvontapisteillä olikin mukavasti kuhinaa!

Valio Artturi® -tiimin pisteillä keskusteluissa nousi esiin muun muassa säilöntälaadun heikkenemisen vaikutus utareterveyteen, solutukseen, lypsytyön hankaloitumiseen ja rehun syönnin vähenemiseen sekä pilaantuneen säilörehun aiheuttamaan ylimääräiseen työhön. Yhdessä pohdittiin myös säilöntäaineen annostelun paikkaa paalaimessa, omituista homeongelmaa, biologisen säilöntäaineen toimimattomuutta märissä rehuissa sekä seleenin ja magneusiumin puutoksesta aiheutuneita ongelmia ja tappioita sekä lypsylehmillä että hiehoilla.

Teksti ja kuvat: Eija Järvinen, Aila Loikkanen ja Laura Nyholm