Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilehti

Maidon laatu uuteen ennätykseen

Valiolaiset maitotilat tuottivat viime vuonna ennätyksellisen laadukasta maitoa.

Maidon laatu on kehittynyt erinomaisesti 1990-luvulta alkaen. Tästä kuuluu iso kiitos maitotilayrittäjillemme!

Parhaimman eli E-luokan osuus tuotetusta maidosta on kasvanut tasaisesti ja II-luokkaisen maidon osuus on erittäin pieni. Viime vuonna sen osuus oli 0,01 prosenttia, eli koko vuonna II-luokkaan meni vain 241 584 litraa maitoa. I-luokan osuus oli 3,46 prosenttia eli 64 455 859 litraa ja E-luokan maitomäärä 1 796 044 932 litraa.

 

I-luokkaisen maidon osuus kuukausittain vuosina 2013–2016 Valioryhmässä. KLIKKAA KUVA SUUREMMAKSI

 

Maidon laadun vuodenaikaisvaihtelu on tasoittunut viime vuosina, mutta edelleen I- (ja II-) luokan maitoja on eniten kesä-kuukausina, jolloin soluluvut ovat korkeimmillaan.

Raakamaidon laatuluokittelu määräytyy solu- ja bakteeritulosten geometristen keskiarvojen perusteella. Solujen osalta laskennassa ovat mukana kolmen viimeisimmän kuukauden tulokset (yleensä 9 tulosta) ja bakteerien osalta vastaavasti kahden kuukauden tulokset (yleensä 6 tulosta).
Lisäksi todetut antibioottijäämät pudottavat laatuluokan E:stä I:een. Maidon luokittelu I-luokkaan johtuu lähes aina soluista. Bakteerien vuoksi I-luokkaan meni vuonna 2016 noin 0,14 prosenttia maidosta. II- luokkaan putoamisen syynä ovat usein samanaikaiset bakteeri- ja solu-ongelmat.

 

Valio-ryhmässä II-luokan maitoa 0 % maaliskuussa 2017.

 

Solulukujen geometriset vuosikeski-arvot ovat olleet viimeiset vuodet noin 130 000/ml ja bakteerikeskiarvot noin 5 000/ml. Vuodenaikaisvaihtelua on edelleen. Solujen osalta alhaisimmat luvut olivat vuonna 2016 tammikuussa (119 000/ml) ja korkeimmat (144 000) heinä-elokuussa. Bakteereissa matalimmat luvut löytyvät niin ikään tammikuulta (4 650/ml) ja korkeimmat vastaavasti kesäkuulta (6 140/ml).

Solulukujen geometriset keskiarvot kuukausittain vuosina 2013 - 2016 Valioryhmässä. KLIKKAA KUVA SUUREMMAKSI

 

Jokaisesta tuotantolaitoksiin tulevasta kuormaerästä (nuppi/perävaunu) tehdään antibioottijäämätestit: Delvotest BLF -pikatesti ennen purkua ja Delvotest SP-NT ennen prosessiin menoa. Lisäksi mitataan maidon lämpötila purkuhetkellä.

Joka reitin maidosta tehdään kokonaisbakteeri-, solu- ja koostumusmääritykset vähintään kerran viikossa. Juustoloiden maidosta tehdään lisäksi voihappobakteeri-itiömäärityksiä talvikaudella.

Kaikista tuotantolaitoksiin vastaanotetusta maitoeristä 99,9 prosenttia oli vuonna 2016 lämpötilaltaan alle 6 °C. Vastaanotettujen erien lämpötilakeskiarvo oli 4,01 °C.

Kuormien bakteeripoikkeamat (tulos yli 100 000 pmy/ml) ovat varsin hyvin hallinnassa ja määrä on vakiintunut 0,5–0,7 prosenttiin. Kaikkien analysoitujen kuormien bakteerilukujen keskiarvo vuonna 2016 oli 12 330/ml.

Kuormien bakteeripoikkeamat (> 100 000 pm/ml), % analysoiduista eristä, v. 2013–2016. KLIKKAA KUVA SUUREMMAKSI

ANTIBIOOTTIPOIKKEAMIA oli viime vuonna 26 eli selvästi vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Antibioottijäämien takia pilalle mennyttä maitoa jouduttiin hävittämään harmittavan paljon, reilut 700 000 litraa, sillä viisi kertaa jäämä todettiin vasta, kun maito oli jo purettu siiloon. Näissä tapauksissa maitokuormasta ennen purkua tehty pikatesti on näyttänyt negatiivista tulosta ja purun jälkeen tehty kolmen tunnin Delvotest SP-NT positiivista tulosta.

Antibioottimaitojen lisäksi viime vuonna oli kymmenkunta muuta maidon käytön estänyttä poikkeamatilannetta, kuten maidon verisyys tai pesuainevedet maidon joukossa. Tapauksia oli saman verran kuin edellisvuonna.



Katso lisää artikkeleita maidon laatuun liittyvää

Millaista maitoa robottitiloilta?

Lean näkökulmaa lypsyyn

Mitä VaDia-mittauskäynnillä tehdään?