Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Maidon bakteeripoikkeamien hallinta automaattilypsyssä

Maidon bakteeripitoisuuteen vaikuttavat tuotantohygienia, maidon lämpötila tilasäiliössä, varastointiajan kesto ja lypsyjärjestelmän toimivuus.

Maidon laadussa tärkeimmät osatekijät ovat maidon solu- ja bakteeripitoisuus. Automaattilypsyssä bakteeripitoisuus on tilastojen mukaan suurempi kuin tavanomaisessa maidontuotannossa. Tähän ei ole yksiselitteistä syytä.

Terveen lehmän utareessa olevassa maidossa ei ole bakteereja. Bakteereja pääsee ensimmäisen kerran maitoon vedinkanavassa, mutta suurin osa tulee eri pinnoilta, kuten lypsylaitteistosta, utareen ulkopinnoilta, vetimistä ja maitotankista.

Tilasäiliö

Bakteeripoikkeamatilanteiden syntyessä yleisimmin vika löytyy tilasäiliöstä. Vikana näissä tapauksissa on ollut yleensä pesun tai jäähdytyksen epäonnistuminen. Pesun epäonnistumisen syynä on yleensä pesuaineen loppuminen, pesuainepumpun tai letkun rikkoontuminen tai pesupumpun tai suuttimen epätäydellinen toiminta.

Hyviä käytäntöjä bakteeriongelmien välttämiseksi robotilla ja tilasäiliöllä. Näitä rutiineja ja tarkastuksia noudattamalla voidaan välttää suurin osa bakteeriongelmista.

Maidon nopealla jäähdytyksellä on suuri merkitys maidon bakteeripitoisuuteen, sillä bakteerit pystyvät lisääntymään nopeasti lämpimässä. Maito tulisi jäähdyttää kahden tunnin sisällä lypsystä alle neljän asteen lämpötilaan.

Tilasäiliön lämpötilaa tuleekin seurata säännöllisesti, myös pesutulos tulisi tarkastaa aina tilasäiliön pesun jälkeen. Maitohuoneen lämpötilan tulisi pysyä matalana myös kesäaikaan, jotta maito ei pääse lämpenemään ja maidon jäähdytys ja lämmöntalteenotto toimivat. Lisäksi maitohuoneen lämpötilalla on merkitystä puskurisäiliön pesutuloksen kannalta, ettei maito ehdi kiinnittyä puskurisäiliön seinämiin.

Jos jokin epäonnistuu tai hajoaa tilasäiliössä, voi syntyä bakteeriongelma. Kriittisin kohta on tilasäiliön pesu: jos pesu epäonnistuu, pääsevät bakteerit kasvamaan nopeasti. Jäähdytyksestä johtuvat ongelmat tapahtuvat yleensä tilasäiliön tyhjennyksen jälkeen, kun suuressa säiliössä on vähän maitoa.

Lypsyjärjestelmä

Lypsyjärjestelmässä bakteeripoikkeaman syy liittyy yleisimmin pesuun. Maidon bakteeripitoisuus maitoisilla pinnoilla alkaa kasvaa kiihtyvästi kahdeksan tunnin kuluttua edellisestä pesusta. Tästä johtuen on tärkeää, että lypsyjärjestelmä peseytyisi vähintään kahdeksan tunnin välein.

Hyviä käytäntöjä bakteeriongelmien välttämiseksi lypsyjärjestelmään liittyen.

Lely Astronaut A4 -robotin lypsyjärjestelmässä on käytössä yksisuuntapesu, sen suurena etuna on sen lyhyt ajallinen kesto. Pesuun liittyy neljä osatekijää, joiden tulee olla kunnossa, jotta pesu onnistuu. Ne ovat pesuaine, pesun toiminnallinen teho, pesuveden lämpötila ja pesuaika.

Robotin ja sen edustan ulkoisella puhtaudella on myös merkitystä maidon bakteeripitoisuuteen. Niiden puhtaudesta olisikin hyvä huolehtia ja puhdistaa ne riittävän usein. Niiden puhdistamisessa olisi tarvittaessa hyvä käyttää vettä ja saippuaa.

Lely Astronaut A4 -robotin lypsyjärjestelmässä olevan puskurisäiliön toiminta liittyy sekä tilasäiliön toimintaan ja lypsyjärjestelmän toimintaan. Siitä johtuvat bakteeriongelmat ovat jokseenkin yleisiä. Puskurisäiliö peseytyy jokaisessa pääpesussa, niinpä pääpesun tulisi tapahtua viimeistään kahden tunnin kuluttua tilasäiliön tyhjennyksestä.

Maitosuodatin on usein vaikuttavana, mutta myös aiheuttavana tekijänä poikkeamatilanteissa. Bakteeritilanne johtuu aiheut­tavasta tekijästä, vaikuttavat tekijät voivat olla edesauttamassa bakteeriongelman syntymisessä.

Vaikuttavia tekijöitä maitosuodattimeen liittyen ovat vaihtotiheys kolme kertaa päivässä, vaihdon hygieenisyys, vaihdon oikea-aikaisuus, tiivistepintojen puhtaus ja takaiskuventtiilin puhtaus. Maitosuodatin tulisi pyrkiä vaihtamaan ennen pääpesua, koska likainen maitosuodatin heikentää pesutoiminnallista tehoa ja pesuveden mukana maitolinjaan kulkeutuu likaa.

Twin filterin on todettu vähentävän maitosuodattimesta johtuvia ongelmia. Se sijaitsee maitolinjan loppupäässä ja sen hygieenisemmällä sijainnillakin voi olla merkitystä asiaan.

Muita lypsyjärjestelmään liittyviä vaikuttavia tekijöitä ovat maitopumpun tiivisteiden eheys ja puhtaus, lyhyiden ja pitkien maitoletkujen eheys, pesutelineen puhtaus ja vedinkuppien osuminen siihen pesun aikana, maidonkokoojan puhdistuminen, APV-venttiilien toimivuus, käsivarren ulkoinen puhtaus ja kulutusosien sopivuus, eheys ja oikea-aikainen vaihto, mukaan lukien sleeve-kasetin ja esimaitolaitteen oikea toiminta ja puhtaus. Näiden asioiden johdosta, robotin oikea-aikaisen ennakoivan kunnossapidon ja huollon merkitys korostuu.

Hyviä käytäntöjä bakteeriongelmien välttämiseksi olosuhteisiin liittyen.

Olosuhteista johtuvat bakteeripoikkeamatilanteet ovat harvinaisia, mutta ne saattavat edesauttaa bakteeriongelman syntyä. Päivittäisillä rutiineilla olosuhdeongelmat on helposti hoidettavissa. Yksittäisten tuotantoeläinten sairaudet saattavat aiheuttaa korkean bakteerimäärän maidossa, mutta sellaiset sairaudet ovat harvinaisia.

Tiedonkulku bakteeri­poikkeamatilanteissa

Nopea reagointi, matala varoitustaso ja tiivis yhteydenpito prosessin eri osapuolten kesken ovat todella tärkeässä asemassa bakteeritilanteen nopean hoitamisen kannalta. Muutoin ongelmat pääsevät venymään ja vaikeutumaan.

Tiedonkulussa maitotilayrittäjä on avainasemassa, että tieto kulkeutuu meijeriltä laitevalmistajan robottihuoltoon, jotta robottihuolto voi tarpeen vaatiessa aloittaa oman toimintansa lypsyjärjestelmän suhteen.
 

Teksti: Mikko Puumala ja Tuukka Kivioja
 

Mikko Puumala ja Tuukka Kivioja

Mikko Puumalan ja Tuukka Kiviojan opinnäytetyön aihe oli maidon bakteeripoikkeamatilanteiden hallinta automaattilypsyssä. Työ toteutettiin vastaamaan Lely Astronaut A4 - lypsyrobotin toimintaan liittyviin kysymyksiin.

Opinnäytetyössä etsittiin keinoja bakteeripoikkeamatilanteiden hallintaan ja tiedonkulun tehostamiseen. Lisäksi kartoitettiin bakteeriongelman aiheuttajia. Opinnäytetyöhön haastateltiin robottihuoltoa, tilaneuvojia ja maitotilayrittäjiä. Työ toteutettiin Osuuskunta Pohjolan Maidolle ja NHK-Dairylle.

Opinnäytetyön tekijät ovat valmistuneet kotieläinagrologeiksi Oulun ammattikorkeakoulusta keväällä 2015. Työn tekijöiden kotitilat tuottavat maitoa Osuuskunta Pohjolan Maidolle.