Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilehti

Perunkirjoitus tulee toimittaa kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä. Perukirja on sekä perintöveroilmoitus että luettelo pesänosakkaista ja perittävän varallisuudesta. Kuvitus: Päivi Liikamaa Taustakuva: Jaakko Martikainen

Maatilasta kuolinpesä – miten hoitaa asiat?

Läheisen kuolema on omaisille raskasta aikaa. Surutyön lisäksi taloudellisten asioiden selvittäminen, hoitaminen sekä epävarmuus tulevaisuudesta lisäävät taakkaa.

Voisiko perheessä tapahtuvaan kuolemantapaukseen varautua etukäteen? Tätä pohditaan lähes poikkeuksetta perhe- tai maatilayrityksessä jossain vaiheessa. Koska kullakin tilalla perhesuhteet, tuotantosuunnat ja muut olosuhteet ovat yksilöllisiä, yleispätevää ratkaisua ei voida antaa. Tiettyjä asioita voidaan kuitenkin harkita ja suunnitella etukäteen.

Harkinnan pohjaksi tulisi ottaa tavoite, johon valituilla keinoilla pyritään. Nämä keinot ovat paljolti riippuvaisia muun muassa viljelijän iästä, aviosuhteesta, maatilan omistussuhteista, lapsien iästä ja mahdollisesti kiinnostuksesta tilan jatkamiseen.

Kuolinpesän synty, hallinto ja päätöksenteko

Kuolinpesä syntyy perittävän kuollessa. Kuolinpesä on taloudellinen kokonaisuus, joka muodostuu vainajan varoista ja veloista. Kuolinpesän osakkaiksi tulevat vainajan perilliset, leski sekä yleistestamentinsaaja(t).

Leski on kuolinpesän osakas siihen saakka, kunnes lesken ja kuolinpesän välillä on toimitettu ositus. Osituksessa taas määritellään lesken avio-oikeuteen perustuva osuus puolisoiden omaisuudesta (tässä ei käsitellä avioehtosopimusta, jolla aviopuolison avio-oikeus voidaan pois sulkea).

Kuolinpesän hallinto on osakkaiden yhteishallintoa. Kuolinpesässä ei tehdä äänestyspäätöksiä, vaan kaikki kuolinpesää koskevat asiat tulee tehdä yksimielisesti. Ne sopimukset, jotka vainaja on tehnyt elinaikanaan, sitovat myös hänen kuolinpesäänsä. Perittävän kuolema ei sellaisenaan ole peruste irtisanoa tai purkaa tehtyjä sopimuksia.

Perunkirjoitus

Perunkirjoitus, joka tulee toimittaa kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä, on sekä perintöveroilmoitus että luettelo pesänosakkaista ja perittävän varallisuudesta. Perukirjaan merkitään pesänosakkaat, mahdolliset testamentit, ennakkoperinnöt tai lahjat, mutta ennen kaikkea vainajan varat ja velat kuolinhetkellä.

Perukirjan velkatietojen perusteella pesän osakkaat voivat muun muassa harkita ryhtyvätkö pesään ja ottavatko myös pesän veloista vastuun. Perukirjaan merkitään myös mahdollisen lesken varat ja velat palvelemaan myöhemmin tehtävää ositusta pesän ja lesken välillä, sillä pesää ei voi jakaa ellei ositusta ole ensin toimitettu. Vasta osituksen jälkeen selviää mitä varoja pesään kuuluu.

Perukirja on tärkeä asiakirja myös pankkiasioinnissa. Perukirjasta ja sen liiteaineistona olevasta perittävän sukuselvityksestä ilmenevät pesänosakkaat, jotka siis yhdessä voivat käyttää pesän asioissa määräysvaltaa. Pesänosakkaat voivat valtuuttaa – ja yleensä se on myös suotavaa – jonkun pesän osakkaista hoitamaan pesän asioita esimerkiksi pankeissa ja viranomaisten kanssa.

Olosuhteiden muuttuessa kerran tehty testamentti ei enää olekaan toimiva ratkaisu.

Kuolinhetken ja perunkirjoituksen välinen aika

Jo ennen perunkirjoitusta yksittäinenkin pesän osakas on oikeutettu maksamaan perittävän tililtä kuolintapaukseen välittömästi liittyviä laskuja kuten esimerkiksi hautaus- ja sairaanhoitokuluja. Pankit suhtautuvat yleensä myötämielisesti sellaisten laskujen hoitamiseen, jotka eivät välittömästi liity kuolintapaukseen, mutta ovat selkeästi syntyneet vainajan harjoittamasta elinkeinotoiminnasta. Tämä kannattaa selvittää pankissa.

Pesän osakkuuden voi osakas osoittaa toimittamalla pankkiin virkatodistuksen tai väestörekisteriotteen, josta ilmenee hänen osakkuusasemansa pesässä.

Pankkitilit ja tilinkäyttöoikeudet

Tilinomistajan kuoleman johdosta pankki päättää kaikki käyttöoikeudet ja verkkopankkitunnukset, jotka ovat kohdistuneet vainajan tileihin. Tieto kuolemasta tulee yleensä lähiomaisilta tai suoraan väestörekisteristä. Omistusoikeus tilivaroihin siirtyy pesän osakkaille ja vainajan omaisuus muuttuu kuolinpesän omaisuudeksi.

Vainajalla on voinut olla yhteinen tili toisen henkilön kanssa. Mikäli tiliä on voinut käyttää vain nimetyt henkilöt yhdessä (JA-tili), ainoastaan pesän osakkaat voivat yhdessä nimetyn henkilön kanssa käyttää tiliä.

Mikäli tili on ollut ns. TAI-tili, eli tilinomistus- ja käyttöoikeus on ollut vainajalla tai toisella henkilöllä, tämän toisen henkilön tilinkäyttöoikeus säilyy ennallaan. TAI-tilin omistavat tilinomistajat yhdessä, mutta heillä kummallakin on itsenäinen tilinkäyttöoikeus. Tilin yhteisyys tai käyttöoikeus ei ratkaise tilivarojen omistusoikeutta. Tilivarat, esimerkiksi maksetut eläkkeet ovat sen tilinomistajan, jonka tuloa varat ovat olleet. Pankilla ei ole velvollisuutta valvoa sitä, käyttääkö TAI-tilin elossa oleva toinen omistaja tilillä olevia omia vaiko vainajan varoja.

Suositeltavaa on, että yhteisen yritystilin lisäksi molemmilla puolisoilla olisi omat pankkitilinsä, joilta voitaisiin jo ennen perunkirjoitusta hoitaa perheen elatusmenot ilman, että pankille tarvitsisi esittää erityisiä selvityksiä, sillä edellä esitetystä huolimatta pankkien suhtautuminen TAI-ehtoisten tilien käyttöön saattaa olla varovaista kuolintapaustilanteissa.

Testamentti

Perittävä voi testamentilla määrätä omaisuutensa omistus- tai hallintaoikeudesta. Testamentin puuttuessa sovelletaan perintökaaren säännöksiä. Usein aviopuolisot tekevät keskinäisen testamentin toistensa hyväksi.

Koska testamentti on sen tekijän/tekijöiden tahdonilmaisu, voidaan siinä määrätä esimerkiksi kuka hallitsee omaisuutta vaikka omistusoikeus menisikin toiselle henkilölle. Testamenttien päätyyppejä ovat omistusoikeus- ja hallintaoikeustestamentti.

Testamentti ei velvoita ottamaan vastaan siinä määrättyä omaisuutta. Siten esimerkiksi leski, jolle testamentilla on määrätty omistusoikeus kohteeseen, voi luopua oikeudestaan mutta pidättää hallintaoikeuden. Toisaalta leskeä myös suojataan jo suoraan lain nojalla, eli leskellä on oikeus pitää pesä jakamattomana hallinnassaan, mikäli pesänosakkaan jakovaatimuksesta ei muuta johdu.

Tietyissä olosuhteissa puolisoiden keskinäinen hallintaoikeustestamentti on toimiva ratkaisu tilan tuotantotoiminnan jatkamiseksi. Hallintaoikeus voidaan antaa elinikäiseksi tai rajata sen voimassaoloa esimerkiksi siihen saakka, että lapset saavuttavat tietyn iän.

Testamenteista puhuttaessa on kuitenkin aina hyvä pitää mielessä, että niitäkin on syytä tarkistaa aika ajoin, esimerkiksi 5–10 vuoden välein. Olosuhteiden muuttuminen voi aiheuttaa sen, että kerran tehty testamentti ei enää myöhemmin olekaan toimiva ratkaisu.