Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Tavataan Valiolla icon

Tavataan Valiolla

HALLITUKSEN KATSAUS: Maailmanmarkkinaa ja mielensäpahoittajia

Maidon maailmanmarkkinat ovat olleet EU:ssa rauhallisemmat kuin kahteen vuoteen.


Tuotannonrajoitustoimet hillitsivät maitomäärän kasvua tähän syksyyn asti, mutta elokuussa määrät lähtivät useassa maassa kasvuun. Maitorasvan kysyntä ylitti kevään ja kesän aikana tarjonnan ja voin hinta on ollut ennätysmäinen. Viime viikkoina hinnat ovat kuitenkin laskeneet.

Maitojauheen isot interventiovarastot ovat ennallaan ja jauhevarastot ovat kasvaneet myös USAssa. Jauheen hinta on näistä syistä huono. Hienoa on, että maailmanlaajuiset maitomarkkinat ovat kasvussa: Kiinan tuonnin määrän odotetaan kasvavan tänä vuonna 20 prosenttia viime vuodesta ja maidon käyttö Afrikassa kasvaa. Kiinan tuontimarkkinoita hallitsee Uusi-Seelanti vapaakauppasopimuksen myötä.

Suuret toimijat kuten Friesland Campina, Fonterra ja Arla kasvavat yritysostoin. Kilpailu Valiolle tärkeässä lisäarvotuotteiden segmentissä kiristyy. Venäjän rajan sulkeuduttua on nähty, miten haastavaa uusien, hyvää tuottajahintaa tukevien vientimarkkinoiden löytäminen on.


Valiolaisena maitotilayrittäjänä koen loukkaavina kommentit, että Venäjän sulkeutuminen olisi ollut onni ja avannut suomalaisille elintarvikkeille uusia vientimahdollisuuksia. Maitotilojen nykyinen ahdinko on suurelta osin vastapakotteiden aiheuttamaa. Valio vie elintarvikkeita yli 60 maahan ja vastaa 97-prosenttisesti maitotuotteiden viennistä – eli lähes kaikesta tuontituotteiden aiheuttamasta ylijäämästä. Venäjän markkina oli Valiolle yksi kannattavimmista vientimarkkinoista.


EU on avoin markkina, jossa hankintojen kilpailutuksia säädellään. Kotimaisuus ei saa olla valintaperuste. Hankintoja voidaan kuitenkin ohjata muun muassa tuotantotapaan ja jäljitettävyyteen liittyvin laatukriteerein, jos niin halutaan. Isolle osalle suomalaisista kotimaisen ruoan suosiminen on tärkeää. Sipilän hallituksen ohjelmassa lukee: ”lisätään suomalaisen ruoan käyttöä julkisissa hankinnoissa”.

Loka-marraskuun taitteessa otsikoihin nousi maitotuotteiden kilpailutus valtion hallitsemassa ruokahuoltoyksikössä. Kilpailutus suoritettiin ensimmäistä kertaa nettihuutokaupalla, jossa hinta oli ainoa kriteeri. Juotavan maidon oli täytettävä kotimaan tuotannossa vaaditut kriteerit. Muilta tuotteilta niitä ei vaadittu.

Ulkomaalaisomisteinen toimija voitti kilpailun ja mediassa sitä paheksuttiin. Kilpailun voittaneen yhtiön suomalaiset maidontoimittajat puolustautuivat julkisesti kertoen yhteistyötahonsa tuotteista 90 prosentin olevan kotimaisia.

90 prosentin kotimaisuusaste on totta Suomessa myytävistä ko. brändin tuotekiloista. Suomalaisen maidon osuus heidän Suomessa myytävissä brändituotteissa on kuitenkin alle 70 prosenttia, koska esimerkiksi kaikki juusto tuodaan. Jos lasketaan myös heidän valmistamansa private label, putoaa kotimaisen maidon osuus lähes 50 prosenttiin.

Voikin kysyä: Miten tällaiset hankintapäätökset palvelevat hallituksen linjauksia?


Kaupan seurauksena Suomessa syödään taas enemmän ulkomaalaisia maitotuotteita, ja Valio jatkaa vientiponnistelujaan.

Suomalaisia ammattitaitoisia maitotilayrittäjiä ei saisi tällaisessakaan asiassa laittaa vastakkain. Mahdollisia syyllisiä on haettava muualta.

Valio kehittää ja myy kuluttajille Suomessa ja kansainvälisilläkin markkinoilla hienoja tuotteita. Uutuuksia on syksyn aikana tullut, ja talvi tuo niitä taas lisää.
 

Juhlallista Suomen 100-vuotispäivää!