Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Ruokinnan onnistumista mitataan WQ-arvioinnissa mittaamalla eläinten kuntoluokkaa. Kuva: Lilli Frondelius, Luke

 

Lypsylehmien hyvinvointimittauksia tilan toiminnan kehittämisessä

Tuotantoeläinten hyvinvoinnista liikkuu paljon uskomuksia, mutta millä tasolla on suomalaisten lypsylehmien hyvinvointi? EuroMaito-hanke jatkaa LETKA-hankkeen aloittamia lypsylehmien hyvinvointimittauksia suomalaisilla maitotiloilla. Hyvinvointimittauksilla saadaan arvio eläinten hyvinvoinnin tilasta yleisellä tasolla, mutta tuloksia voidaan käyttää myös tilan toiminnan kehittämiseen.

Kuluttajat haluavat enenevissä määrin tietoa tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Tästä huolimatta Suomessa ei tähän mennessä ole lypsykarjatiloilla tehty kattavia hyvinvoinnin arvioita tieteellisesti luotettavilla menetelmillä.

Yhteiseurooppalaisessa WelfareQuality® (WQ) hankkeessa (2004-2009) on kehitetty eri tuotantoeläimille tilatason hyvinvoinnin arviointijärjestelmä, jonka mittaristo kattaa neljä hyvinvoinnin periaatetta:

Hyvä ruokinta, Hyvä kasvatusympäristö, Hyvä terveys ja Tarkoituksenmukainen käyttäytyminen.

Näiden neljän periaatteen alla on yhteensä 12 hyvinvoinnin kriteeriä, jotka puolestaan muodostuvat tilalla arvioitavista eläinlajikohtaisista mittareista. Lypsylehmillä mittareita on yhteensä noin 30, joissa arvioidaan muun muassa kuntoluokkaa, ihovaurioiden määrää ja erilaisia käyttäytymismuuttujia.

WQ-järjestelmän pisteiden laskenta on neliportainen eli tilan tulokset lasketaan mittaritasolta kriteeri- ja periaatepisteiden kautta aina hyvinvoinnin kokonaisarvioon saakka. WQ perustuu niin pitkälti kuin mahdollista eläinperusteisiin mittareihin eli hyvinvointia pyritään arvioimaan eläimistä itsestään tilan resurssien ja navetan rakenteiden sijasta.

Hyvinvoinnin arvioinnista työkalu tilasokeutta vastaan

Anna ja Matti Rönty olivat kiinnostuneita osallistumaan jo LETKAn hyvinvoinnin arviointeihin, mutta Sotkamossa sijaitseva maitotila ei kuulunut hankkeen toiminta-alueeseen. Anna ja Matti ovat kiinnostuneita myös yrityksensä toiminnan kehittämisestä ja verkostoitumisesta, joten maitotila lähti mukaan EuroMaito-hankkeeseen ja saavat sen myötä WQ-arvioinnin omalle tilalleen.

Röntyjen tilalla lypsylehmät ulkoilevat ympäri vuoden. Kuvassa tilan emäntä Anna lehmien kanssa. Kuva: Matti Rönty


EuroMaidossa etsitään maidontuotannon hyviä käytäntöjä ja Röntyjen 85 lypsylehmän tilalta löytyy monia hyviä esimerkkejä jaettavaksi. Tila on ulkoistanut hiehojen kasvatuksen hiljattain ja ummessa olevilla lehmillä on oma osastonsa. Tilan emäntä Anna kertookin, että tila on tietoisesti kehittänyt eläintilojaan ja lisännyt eläinten ryhmittelymahdollisuuksia.

"Olemme järjestäneet transitiovaiheessa oleville eläimille enemmän tilaa, että ahtaus ei aiheuttaisi lisästressiä muutenkin kuluttavassa tuotantovaiheessa. Riittävä väljyys myös lisää lehmien hyvinvointia ja vähentää sairastavuutta", Anna kertoo.

Panostukset tuotantotiloihin tuottavatkin hedelmää, sillä karjan keskipoikimakerta on nousussa.

Tilalla on satsattu myös lehmien ympärivuotiseen ulkoiluun. Ne saavat päiväaikaan valita ovatko ulkona läheisellä laidunlohkolla vai sisällä navetassa. Anna pitää eläinten ympärivuotista ulkoilua tärkeänä, koska se ylläpitää eläinten fyysistä ja henkistä kuntoa. Luonnonvalolle altistuminen vaikuttaa positiivisesti myös lisääntymiseen ja Anna mainitseekin eläinten tiinehtyvyyden olevan hyvällä tasolla.

WQ-arvioinnissa Röntyjä kiinnostaa millä mallilla heidän lypsylehmien hyvinvointi on muihin tiloihin verrattuna. Lisäksi arvioinnista toivotaan apua resursointiin. "On mielenkiintoista saada ulkopuolisen tekemä arvio siitä, mikä kohta eläinten olosuhteissa kaipaa eniten muutosta jos tavoitteena on parantaa hyvinvointia. Kannattaako esimerkiksi sijoittaa parsiremonttiin vai parantaisiko joku muu toimenpide eläinten hyvinvointia enemmän", Anna pohtii.

WQ-tuloksia voidaan käyttää tilasokeuden vastalääkkeenä, koska arviointi paljastaa niin tilan onnistumiset kuin haasteetkin.

Eläinten hyvinvointiin liittyvistä haastekohteista puhuttaessa Anna nostaa esille sairauden ensimerkkien havaitsemisen. - Esimerkiksi sorkkasairauksien mahdollisimman aikainen tunnistaminen on erityisen tärkeää. Olisi myös hienoa, jos olisi valmiudet tehdä esimerkiksi pieniä sorkkahoitotoimenpiteitä tarpeen vaatiessa, Anna mainitsee. Uusista innovaatioista keskusteltaessa Anna puolestaan kertoo kiinnostuksensa siihen, että lehmät imettäisivät itse vasikkansa.

"Tilallisten kokemukset ja käytännöt vasikoiden imettämisestä ovat kiinnostavia. Lisäksi haluaisin nähdä laskelmia siitä, millaisia taloudellisia vaikutuksia imettämisellä on", Anna toteaa. Oppia ja uutta tietoa siis kaivataan, sillä hyvinvoinnin kehittämisessä vain taivas on rajana.

Itäsuomalaiset lypsylehmät voivat hyvin 

Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteisessä LETKA-hankkeessa käytiin tekemässä WQ-arvioita etelä- ja pohjoissavolaisille sekä pohjoiskarjalaisille lypsytiloille.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 43 pihattonavettaa, joiden lypsylehmien määrä vaihteli 36 ja 153 eläimen välillä.

Kaikkiaan kokonaisarvio pystyttiin laskemaan 36 tilalle. Joiltakin tiloilta ei pystytty arvioimaan kaikkia mittareita – esimerkiksi, jos ruokintapöydän malli hankaloitti eläinten kesyyttä mittaavan lähestymistestin suorittamista – jolloin kyseiselle tilalle ei voitu laskea kokonaisarviota.

Kokonaisuudessaan eläinten hyvinvointi oli WQ-arvion mukaan tiloilla hyväksyttävällä tasolla: 23 tilaa luokiteltiin hyväksyttäviksi ja 13 tilaa edistyksellisiksi. Aineistossa ei ollut yhtään erinomaista tilaa, mutta ei myöskään yhtään hyväksyttävän tason alapuolelle jäänyttä tilaa.


Kesyt eläimet ja hyvät kuntoluokat

Periaatetasolla tilat menestyivät parhaiten Hyvän ruokinnan -periaatteessa. Tähän periaatteeseen vaikuttavat kriteerit Ei pitkittynyttä nälkää ja Ei pitkittynyttä janoa.

Ei pitkittynyttä nälkää -kriteeri arvioi ruokinnan onnistumista kuntoluokituksella ja noin puolet tiloista sai tästä kriteeristä erinomaiset, osa jopa täydet pisteet. Hyvin laihoiksi luokiteltuja eläimiä tiloilla oli keskimäärin vain 4 prosenttia. Vesipisteitä tiloilla oli yleensä riittävästi, mutta niiden puhtaudessa olisi parantamisen varaa.

Tilat saivat hyviä pisteitä myös kriteeristä Hyvä ihmisen ja eläimen välinen suhde, joka kuuluu periaatteeseen Tarkoituksenmukainen käyttäytyminen. Ihmisen ja eläinten välistä suhdetta – toisin sanoen eläinten kesyyttä – testataan WQ:ssa ruokintapöydältä tehtävässä lähestymistestissä, jossa arvioidaan miltä etäisyydeltä lähestyttävä eläin väistää ihmistä. Testatuista eläimistä 60 prosenttia päästi arvioijan kosketusetäisyydelle ja tiloista lähes puolet saavutti tässä kriteerissä erinomaiset pisteet.

Laiduntamattomuutta, ontumista ja ihovaurioita

Vaikka ihmisen ja eläimen välinen suhde tiloilla oli hyvällä tasolla, niin keskimäärin muuten Tarkoituksen mukaisen käyttäytymisen kriteeri jäi neutraalin tuloksen alapuolelle.

Tähän vaikutti pääasiassa kriteeri Muun käyttäytymisen ilmentäminen eli käytännössä laiduntamisen määrä. Suomen lyhyt laidunkausi vaikuttaa suoraan alentavasti tämän kriteerin pisteisiin, mutta suurin osa tiloista jäi tässä kriteerissä jopa alle hyväksytyn rajan: arvioiduista tiloista 31 ei laiduntanut lypsyssä olevia lehmiä lainkaan.

Toinen heikommin menestynyt kriteeri oli Hyvä terveys, jonka kriteereissä Ei sairauksia ja Ei vammoja arvioidaan erilaisia sairauden ja vammojen merkkejä.

Vaikka sairauden merkit olivat tiloilla kohtuullisella tai hyvällä tasolla, niin ontumisia ja ihovaurioita oli runsaasti. Jopa 30 prosenttia tiloista jäi kriteerissä Ei vammoja alle hyväksyttävän tason.

Eläimet, joilla ei ollut lainkaan ihovaurioita, olivat hyvin vähässä, ja jopa 60 prosentilla eläimistä oli vakavaksi luokiteltava ihovaurio eli turvotus tai haava. Ontuvia lehmiä oli keskimäärin noin 33 prosenttia. Ontuminen onkin todettu yhdeksi isoimmista hyvinvointiongelmista nykyaikaisissa pihattonavetoissa.

Hyvinvoinnin arvioinnit jatkuvat EuroMaito-hankkeessa

LETKAn tuloksia yleistettäessä on huomioitava, että otoskoko oli pieni eikä siten edusta koko Suomen tilannetta. WQ-arviointeja jatketaankin Itä-Suomessa ja Kainuussa toimivan EuroMaito-hankkeen pilottitiloilla.

WQ-arvioinneissa saatuja tuloksia voidaan verrata Suomen sisäisesti ja laajemminkin, sillä myös Euroopassa on arviointeja tehty. Lisäksi EuroMaidon emohankkeessa EuroDairyssa kehitetään WQ-arviointiin perustuvaa tilatason hyvinvoinninarviointityökalua, jonka testauksessa voidaan hyödyntää Suomessa tehtyjä mittauksia.

Tilojen välisen vertailun lisäksi WQ-arviointeja voidaan käyttää toiminnan kehittämiseen.

"WQ-arvioinnissa eläinten hyvinvoinnille annetaan yleisarvosana. Maidontuottajan näkövinkkelistä katsottuna arvosanaa tärkeämpää voi kuitenkin olla tieto siitä, missä tila on onnistunut ja missä on vielä parantamisen varaa", kertoo EuroMaidossa työskentelevä Salla Ruuska.

WQ-arvioinnit tehdään pilottitiloille syksyn 2017 aikana. Arvioinnin jälkeen pilottitilat saavat käyttöönsä oman tilan mittaustiedot, joiden avulla voidaan kehittää karjasilmää esimerkiksi vertaamalla WQ-arvioinnissa laskettua ontuvien eläinten määrää omaan arvioon.


Teksti: Lilli Frondelius, tutkija, Luke ja Salla Ruuska, tuntiopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
 

LETKA-hanke ja EuroMaito-hanke pähkinänkuoressa

Lehmien terveys ja hyvinvointi sekä niiden suhde tuotannon kannattavuuteen suomalaisilla lypsykarjatiloilla –hankkeessa (LETKA) mukana olivat Luonnonvarakeskus ja Itä-Suomen yliopisto. Hanketta rahoitti Maa- ja metsätalousministeriön Makera.

EuroMaidossa on mukana 12 maitotilayritystä Itä-Suomesta ja Kainuusta. Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus ja toteuttamisessa ovat mukana Savonia-ammattikorkeakoulu ja ProAgria Pohjois-Savo. Ylimaakunnallisen kehittämishankkeen rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja tuki on myönnetty Pohjois-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon ELY-keskusten kautta. Hankkeen yksityisiä rahoittajia ovat Osuuskunta ItäMaito, Hankkija, Atria, Faba ja Suonentieto.