Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Koneklinikka icon

Koneklinikka

Lypsykoneen tärkein osa

Lypsykone voi toimia huonosti, jos lypsykoneen nännikumi on mitoitettu väärin suhteessa lehmien vetimien kokoon.


Nännikumin toiminta ja mitoittaminen on malliesimerkki teknologisesta haasteesta: tekniikan on toimittava biologian asettamien ehtojen mukaan. Mikäli näin ei ole, lypsy sujuu hitaasti, lehmien tuotos laskee, vedinten kunto heikkenee ja utareterveys vaarantuu.

Maito lypsetään utareesta lypsykoneen aikaansaaman lypsyalipaineen avulla. Kuitenkin jatkuva maidon imeminen ilman nännikumin sukkaosan hierovaa vaikutusta johtaa vetimen verenkierron pysähtymiseen.

Tykytys, eli nännikumin sukka-osan hierova liike, keksittiin jo vuonna 1903 ja tämä periaate on käytössä tänäkin päivänä käytännössä kaikissa lypsykoneissa, myös lypsyroboteissa.

 

Lehmä tulee lypsää tehokkaasti ja utareterveyttä vaarantamatta. Jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin, lehmälle pitää saada aikaan voimakas maidonantirefleksi. Ilman tätä lypsy ei onnistu millään lypsykoneella!

Nopea maidonvirtaus saadaan aikaan riittävän korkealla lypsyalipaineella. Kuitenkin mitä korkeampi lypsyalipaine on, sitä todennäköisempää on vetimen verenkierron estyminen, minkä johdosta vetimen luontainen puolustusmekanismi häiriintyy ja utaretulehdusbakteerit pääsevät aiheuttamaan tulehduksia. Tämän vuoksi nännikumin mittojen pitää olla mahdollisimman hyvä kompromissi lehmän vetimien mittoihin nähden.
 

Nännikumin yläosan mitoituksessa tärkeitä ovat kauluksen aukon halkaisija ja se, kuinka lyhyttä vedintä
nännikumi pystyy hieromaan, eli kauluksen syvyys.

Liian pieni aukko kuristaa vetimen verenkierron ja estää maidon pääsyn vetimeen. Liian suuri kaulus johtaa nännikupin hörimiseen eli paineiskuihin.

Liian syvä kaulus ei hiero lyhyitä vetimiä, koska vedin ei ylety nännikumin hierovaan sukka-osaan. Tällöin kyseessä on lypsykone, joka on vuosimalliltaan 1902 tai vanhempi. 


Nännikumin kauluksen alapuolella on nännikumin sukka, jonka tehtävänä on hieroa ja lepuuttaa vedintä niin, että vetimeen kertyvät kudosnesteet pääsevät kiertämään vetimessä. Jotta tämä elvyttävä toiminto onnistuisi, lypsykoneen tykyttimien ja tykytysletkujen pitää olla kunnossa.

Toinen sukkaosan tärkeä tehtävä on tiivistyä vedintä vasten, joka estää korkean lypsyalipaineen pääsyn kaulukseen. Korkea kaulusalipaine estäisi kudosnesteiden kiertoa ja maidon pääsyä vetimeen.

Vedintä vasten tiivistyvä nännikumin sukka muodostaa myös kitkapinnan, joka estää nännikupin kiipeämistä.

Vetimen tyhjentyessä maidosta nännikuppi yleensä hypähtää ylemmäksi vetimen juureen, koska kitka vetimen ja sukan välillä pienenee. Tyhjä vedin on halkaisijaltaan pienempi, jolloin kitka pienenee merkittävästi. Samalla myös kaulusalipaine nousee.


Nännikumitaulukko neuvojien työkaluna

Valiolaisten osuuskuntien neuvojilla on käytössä VaDia-alipainetallentimet, joiden avulla voidaan mitata

lypsyn aikana lehmään vaikuttavaa lypsy-alipainetta ja kaulusalipainetta. Lisäksi tallennin rekisteröi tykytyspuolen alipaineen. Mittaustulosten perusteella johtopäätöksenä voi olla se, että nännikumi ei ole tilan lehmille sopiva.

Sopivan nännikumin etsinnässä neuvojilla on käytettävissään uusi nännikumitaulukko, josta löytyy lähes kaikkien Suomen markkinoilla olevien nännikumien mitat hierontapainekäyrineen. Oheisessa kaaviossa on esimerkki näistä hierontapaineista. Kaavio kertoo myös sen, kuinka lyhyttä vedintä nännikumi hieroo ja kuinka pitkä vedin ei saakaan enää hierontaa.

Esimerkki kolmesta erilaisesta DeLavalin nännikumista. 999009-01 on hyvin yleinen nännikumi, mutta se ei hiero lyhyitä vetimiä. Lyhyiden vetimien hieronnassa parhaiten onnistuu 999004-01. Kauluksen syvyyden lisäksi on huomioitava kauluksen aukon koko ja sukan halkaisija. Nämä kaikki tiedot ovat neuvojien käytössä olevassa nännikumitaulukossa. KLIKKAA KUVA SUUREMMAKSI