Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Me maitotilayrittäjät icon

Me maitotilayrittäjät

Manna (5 v.) ja perheen kaksi koiraa pitävät Maija Kyrönlahden ja Tuomo Latvalan mukavasti liikkeellä vapaa-aikanakin. Kuva: Markku Pulkkinen

Luomuun siirtyminen kannatti

Valioryhmässä on 6 518 maitotilayrittäjää. Hietakorven luomumaitotilalliset ovat Osuuskunta Maitosuomen omistajayrittäjiä.

PERHE

Hietakorven luomumaitotilaa Vimpelin Sääksjärvellä isännöivät Maija Kyrönlahti (41) ja Tuomo Latvala (44). Viisivuotias Manna hoitaa innokkaasti perheen koiria. Tuomon poika, Atte (20), asuu silloin tällöin tilalla ja auttaa peltotöissä. Tuomolle tila siirtyi vuonna 1998, Maija tuli mukaan neljä vuotta myöhemmin.

TILA JA VILJELY

Omaa peltoa on 80 hehtaaria ja siitä 60 näkyy lähes yhdellä silmäyksellä tilakeskuksesta. Lisäksi on 160 hehtaaria vuokramaita. Noin 150 hehtaarilla kasvaa nurmea ja vajaalla sadalla seosviljaa. Laidunalaa on kymmenisen hehtaaria.

Kaksi kertaa kesässä noukintavaunulla korjattava ja hapolla laakasiiloon säilöttävä rehunurmi koostuu timoteista, nurmija ruokonadasta, englanninraiheinästä sekä apiloista. Sinimailasta kokeillaan parhailla lohkoilla. Ohraa, kauraa ja vehnää ryyditetään herneellä, härkäpavulla ja rehuvirnalla. Suurin osa seosviljasta korjataan kokoviljasäilörehuksi, pieni osa puidaan ja säilötään tuoreena.

NAVETTA

Vuonna 2010 valmistuneeseen navettaan tuli aluksi kaksi robottia, viime vuonna kolmas. 200 makuupartta ovat kuudessa rivissä. Eläimet ruokitaan seosrehulla molemmilla sivuilla oleville visiiripöydille. Siipirakennuksessa sijaitsevat sosiaalija tekniset tilat sekä 24-paikkainen vasikkala. Nuorkarja majailee pihatossa.

Lehmämäärä on tarkoitus nostaa kuluvana vuonna 140:stä 160–170:een. Karjasta hieman yli puolet on ayrshirejä, loput holsteineja. Maija kokeilee mielellään eri rotuja ja hänen ”lemmikkiosastostaan” löytyy muun muassa suomenkarjaa sekä risteytyksinä pari jerseytä ja brown swissiä.

LUOMU

”Siirsimme pellot luomuun 2012 ja eläimet 2014. Päätöksellä on ollut maidon hinnan laskiessa melkoinen taloudellinen merkitys, varsinkin, kun keskituotos on pysynyt 9 700 kilon paremmalla puolella”, Tuomo Latvala iloitsee.

Luomusta he eivät löydä muuta huonoa kuin valtavan dokumentoinnin määrän. He ovat ulkoistaneet rutiinitehtäviä, kuten varastokirjanpidon, ProAgrialle.

Motto: Kaikkea pitää kokeilla – ainakin kerran.

RUOKINTA

Molemmat ovat tyytyväisiä päätökseen siirtyä uuden pihaton myötä erillisruokinnasta seosrehuun.

”Kokoviljasäilörehuun olen erityisen tyytyväinen. Se lisää selvästi syöntiä. Luomu-tuotanto vaatii nurmirehulta todella paljon, sen pitää olla sulavaa ja energiarikasta”, Tuomo Latvala toteaa.

”Yritämme nyt parantaa ruokinnalla rasvaja valkuaispitoisuuksia, sillä ne ovat hieman alakantissa: keskirasva on 4,2 ja -valkuainen 3,2 prosenttia. Luomutuotannossa väkirehua saa olla korkeintaan 40 prosenttia, mikä aiheuttaa omat haasteensa ruokintaan.

TULEVAISUUS

Viime vuonna tila aloitti yhteistyön luomusonnikasvattajan kanssa. Ennen ternivasikoina lähteneet sonnit pidetään nyt 10–14 viikon ikään.

Ensi kesän projektina on vanhan laakasiilon muuttaminen kylmäpihatoksi tiineille hiehoille. Näin saadaan lypsylehmille lisää parsipaikkoja. Tuomo aikoo panostaa aikaisempaa enemmän peltojen kunnostamiseen muun muassa salaojituksin ja levittämällä biotiittiä kaliköyhille maille.

TYÖN ILO JA VAPAA-AIKA

Työn iloa viime vuoden vimpeliläisinä maatalousyrittäjinä palkittu pariskunta löytää siitä, että heillä on ollut rohkeutta katsoa eteenpäin ja tehdä isojakin ratkaisuja. He ovat tyytyväisiä myös hyviin työntekijöihin, joille voi jakaa reilusti vastuuta. 

”Ai mikä vapaa-aika?” kumpikin naurahtaa. Manna harrastaa vanhempien puolesta, sillä hän käy kuviskerhossa, muskarissa ja jumpassa.

”Ainakin kerran vuodessa passitamme Mannan ja koirat isovanhempien hoiviin ja lähdemme niin kauas, ettei kukaan soita perään. Maatalousmatkoilla on kierrelty useassa maassa”, Maija Kyrönlahti kertoo.

Teksti ja kuva: Markku Pulkkinen