Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Riitan aamulypsy icon

Riitan aamulypsy

Lisää vaikutusvaltaa - ja vastuuta

EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa muovaavan CAP-uudistuksen valmistelu jatkuu. Suomelle keskeistä on tuotantoon sidottujen tukien varmistaminen.


Komissio julkaisi joulun alla näkemyksiään CAP-uudistuksen suuntaviivoista. Tiedonanto jätti paljon asioita avoimeksi, mikä ei yllätä ketään.

Sen sijaan komission kaavailu lisätä jäsenmaiden vaikutusmahdollisuuksien CAP:n soveltamisessa on iso muutos. Komissio ei kuitenkaan halua kansallistaa maatalouspolitiikkaa, vaan tarjoaa mallia, jossa yhteiset raamit sovittaisiin EU:n tasolla.

Mikäli jäsenmaat saavat vaikuttaa maatalouspolitiikan soveltamiseen nykyistä enemmän, Suomen erityisolosuhteiden huomioiminen helpottuu. Valta lisää vastuuta. Suomella ei ole varaa pilata asiaa keskinäiseen kinasteluun.


CAP-valmistelun tilanne näyttää paremmalta kuin vuosi sitten. Silloin vielä vaikutti, että USA:n esimerkin mukainen vakuutusmalleihin perustuva riskienhallinta on tulossa isoksi osaksi EU:n maatalouspolitiikkaa. Sittemmin komissio näyttää luopuneen ajatuksesta.

Katevakuutuksia on tutkittu Suomessa ja varmasti jokaisessa EU-maassa. Päätelmät ovat toistaiseksi olleet samansuuntaisia: laajamittainen eurooppalainen katevakuutusjärjestelmä osana maatalouspolitiikkaa ei ole vielä ajankohtainen.

Suomen – ja erityisesti suomalaisen maitosektorin – kannalta keskeinen kysymys uudistuksessa on tuotantoon sidottujen tukien jatkon varmistaminen. AB-tukialueella maksettava lypsylehmäpalkkio on EU:n tuotantoon sidottua tukea, jonka jatkoa Suomi ajaa vahvasti. Vaikka vielä ei ole mustaa valkoisella, niin jatkon osalta tilanne näyttää hyvältä.


Markkinajärjestelyt ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa.

Tällä hetkellä koko eurooppalainen maitosektori tuskailee maitojauhetta pursuavan interventiojärjestelmän aiheuttamien ongelmien kanssa.

Rasvattoman maitojauheen hinta on painunut poikkeuksellisen alas.

Tänä vuonna rasvatonta maitojauhetta ei poikkeuksellisesti osteta interventiovarastoon kiinteällä hinnalla, vaan tarjousmenettelyn perusteella. Käytännössä tarjouksia ei joko hyväksytä lainkaan tai hyväksytään vain hyvin alhaisen hinnan sisältävät tarjoukset. Päätös on järkevä, koska nykyisestä varastosta tulisi päästä eroon.

Interventiojärjestelmä on osa CAP:n markkinajärjestelyjä ja maitosektorin turvaverkkoa. Viimeistään CAP-uudistuksessa – mieluummin jo paljon aikaisemmin – tulisi kehittää interventiojärjestelmää parempi tapa ennaltaehkäistä ja hoitaa maitokriisejä.


Komission odotetaan julkaisevan ehdotuksensa seuraavan ohjelmakauden rahoituksesta toukokuun lopussa. Brexit ja monet muut asiat aiheuttavat painetta leikata CAP:n rahoitusta.

Tällä hetkellä CAP:n osuus EU:n budjetista on noin 38 prosenttia. Toisella tavalla ilmaistuna CAP maksaa tällä hetkellä noin 30 senttiä päivässä EU:n kansalaista kohti, mikä ei ole paljon, vaikka kaikki eivät ole samaa mieltä.

Kesäkuussa on odotettavissa komission lainsäädäntöehdotuksia tulevasta maatalouspolitiikasta. Sen jälkeen alkaa pitkä vääntäminen komission, parlamentin ja jäsenmaiden kesken.