Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Leinosten navetta on kuusirivinen ja varustettu kahdella läpiajettavalla ruokintapöydällä. Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka

Leinolan Maito laittaa maitoa tulemaan

Kun työvuosia on jäljellä, lapset eivät enää ihan pieniä ja peltoaukeaa ympärillä viljeltäväksi, on kasassa hyvät edellytykset navettainvestoinnille.

Vaalan Veneheiton peltoaukealle nousi kesän mittaan Tapio Leinosen uusi 249 parsipaikan navetta. Avajaisia vietettiin lokakuun alussa ja lypsyrobotit käynnistyivät 18. lokakuuta.

”Entisen navetan alkuperäiset osat ovat vuodelta 1985 ja sitä on useampaan kertaan parsittu. Se ei enää ole tätä päivää ja olosuhteet rajoittavat tuotantoa”, Leinonen kertoo investoinnin lähtökohdista.

Korkeatuotoksinen karja ei ole saanut täyttä mahdollisuutta tuottaa, kun yleinen mukavuus sekä lehmien että hoitajien kannalta puuttuu. Parret ovat jääneet holsteinkarjalle pieniksi ja poistuma on liian suuri.

”Paremmissa olosuhteissa lehmillä on mahdollisuus tuottaa kykyjensä mukaan ja terveyttä voi pitää paremmin yllä”, Leinonen sanoo.

Uudessa navetassa onkin panostettu lehmien hyvinvointiin ja töiden sujuvuuteen, korjattu erityisesti ne kohdat, jotka vanhassa ovat haitanneet. Esimerkiksi vesialtaita on huomattavasti enemmän ja lannanpoisto on varmistettu slalom-laitteistolla.

Leinonen uskoo korkeatuottoisen karjansa lypsävän parempien tilojen ansioista reilusti nykyistä parempaa keskituotosta. Odotukset ovat samat myös tarkoin valituille ostoeläimille.


Navetan rakennukseen otettiin mallia Tanskasta. Lehmien parret ovat kuudessa rivissä ja läpiajettavat ruokintapöydät molemmilla sivuilla. Robotit ovat navetan toisessa päässä ja niiden takana ovat navetan toimistotilat, vasikkala sekä kestokuivikepohjainen poikimakarsina. Nuorkarjatiloja navetassa ei ole.

Leinolan Maidon uusi navetta kiinnosti avajaisvieraita heti aamusta.

Roboteista kaksi on keskimmäisen lantakäytävän päässä toisiinsa nähden 90 asteen kulmassa. Kolmas on toisen ruokintapöydän viereisen lantakäytävän päässä. Tälle robotille keskitetään erityistä huomiota vaativat lehmät, kuten vastapoikineet ja hoidettavat. Takakierto on vain tällä robotilla.

Jokaiselle robotille voidaan rajata oma osa navetasta alas laskettavien porttien ja poikkikäytävien porttien avulla.

”Robottien sijoittelu on hieman omaa ideaa, Tanskassa on usein robotit sijoitettu tuohon tyyliin”, Leinonen kertoo tutustumismatkoilta kerätyistä kokemuksista.

Leinonen ei halunnut niin sanottua robottiaukiota, sillä nyt toteutetussa mallissa säästyy neliöitä. Idean Leinonen uskoo toimivan myös käytännössä.

Kolmas robotti on hieman kahdesta muusta olevista erillään. Sinne kerätään huomiota vaativat lypsävät.

Huomiolehmien keskittäminen yhdelle robotille on puolestaan työnsäästökysymys. Isosta joukosta huomioitavien etsiminen vie turhaa aikaa.

”Suurin osa terveysongelmista on lypsykauden alussa, joten vastapoikineiden sijoittaminen samaan ryhmään tuo huomioitavat silmien alle”, Leinonen lisää.

Turhat värkkäilyt jätettiin pois.

”Kaikessa suunnittelussa pyrittiin yksinkertaiseen, toimivaan ja selkeään navettaan, jossa turhan värkkäämistä on mahdollisimman vähän”, Leinonen tiivistää.

Leinonen lisää, ettei hänellä itsellään ole koskaan liikaa aikaa navetassa vietettäväksi ja palkkatyövoiman hoidettavaksi ei turhia tunteja tarvita. Esimerkiksi eläinten siirrot on suunniteltu yhden ihmisen hoidettavaksi.

Lukkopartta on koko ruokintapöydän mitalta. Ruokintakaukalo on peltipinnalla.

Navetan alkuperäisen toiminnallisen pohjan suunnitteli Risto Korolainen Leinosen ajatusten pohjalta ja nyt toteutuneen navetan lopulliset rakennesuunnitelmat ovat Hannu Rintasalon tekemät.

Pohjaratkaisussa on huomioitu laajennusvara.

Navetan kokoa on Leinosen mukaan vara kasvattaa, kun muut tekijät sattuvat kohdalleen.

Conexx-hallissa kalusteet ja juomalaitteet sekä parsipedit ja käytävämatot ovat Tokki Oy:n, ruokintaesteet ja betoniritilät Westmoorin, lypsylaitteistot Lelyn ja slalom-lannanpoisto Pumppupalvelulta.

Pääurakoitsijana rakennuksella oli Rymena-rakennus, maansiirtotyöt tila teki itse. Vastaava mestari huolehti rakennusvalvonnasta.

Koko navettaprojektin kustannusarvio on 2,6 miljoonaa euroa, mutta Leinonen arvioi sen alittuvan.


Lehmille tehtiin lokoisat vesipedit. Lehmä tuottaa maatessaan ja navetassa tähän tarpeeseen on vastattu asentamalla parsiin vesipedit. Yhden parren kohdalla pedissä on vettä 60 litraa kahdessa osassa, jotta vesi ei pakene etuosasta lehmän käydessä maate. Peti muotoutuu lehmän mukaan eikä esimerkiksi vuotava maito jää parteen vaan valuu pois.

Poikimakarsinan korkkasivat avajaispäivänä näytillä olleet karjan parhaimmiston edustajat.

”Kun lypsylehmistä lihasmassa vähenee, on pehmeä ja joustava makuupaikka entistä tärkeämpi”, parret toimittaneen Tokki Oy:n Sampo Rauma sanoo.

Hän vakuuttaa vesitäytteisten petien olevan muita parsipetejä pitkäikäisempien.

”Monissa parsipedeissä joustavuus heikkenee vuosien myötä, mutta tämä kestää yhtä pitkään kuin itse navettakin. Pohjois-Amerikassa näitä on käytetty jo pitkään”, hän vakuuttaa.

Jäätymistä ei vesipedeissä tarvitse Rauman mukaan pelätä. Jos navetta on täysi, parressa makaa lehmä riittävän usein sulana pysymisen kannalta. Ongelmat pakkasesta tulevat esiin muussa navetan toiminnassa ennen parsia.

Tiloilla, joilla uusi navetta ei täyty ennen talvea ja kaikkiin parsiin ei riitä lehmiä joka päivä, on veden sekaan laitettu tuulilasinpesunestettä jäätymisen estämiseksi.


Hyvät työntekijät ovat iso etu. Entisessä yhden robotin navetassa ei Leinonen koe johtamisen olleen erityistä panostusta vaativaa, siihen on hänen mukaansa riittänyt järjen kanssa ajattelu.

Uutta navettaa suunniteltaessa tilan prosesseja on mietitty ennalta, mutta rutiinit hioutuvat vasta käytännössä.

Kun työt uudessa navetassa alkavat rullata, aikoo isäntä täydentää johtamisosaamistaan.

”Rahasummat ovat isoja. Karkeat laskelmat minulta onnistuu ja muuta en ole tähän mennessä tarvinnut, mutta kyllä tarkoitus on koulunpenkille mennä”, Leinonen suunnittelee.

Hän kiittelee tilan johtamista helpottavan hyvän työntekijäporukan, joka tulee hyvin toimeen keskenään ja hommat hoituvat.

Hyvä henki on iso etu tilan menestymisessä.

Leinonen työllistää kaksi karjanhoitajaa ja yhden pelto- ja konetöitä tekevän työntekijän. Lisäksi rakennuskesän aikana oli määräaikainen työntekijä. Tulevaisuus näyttää tarvitaanko kesän tilapäistyöntekijöiden lisäksi muuta työvoimaa.

Navetta täyttyy ripeästi ostettujen hiehojen ja oman karjan lisäyksen kautta ensi vuoden heinä-elokuuhun mennessä.


Leinolan Maito Oy


Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka