Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilehti

LEAN-pilottiryhmän tapaamisessa maitotilayrittäjät Jussi Tunkkari (edessä) ja Hannu Kemoff havainnollistivat eri työvaiheiden tehokkuutta ja parempaa virtausnopeutta legoilla: yhdessä tekemällä ja sarjatyönä rakennetaan lentokonetta. Kuva: Jaana Kiljunen

Lean-koulutus jättää pysyvän jäljen

Leanin jatkuvan parantamisen toiminnassa poistetaan hukkaa, karsitaan turhaa ja vähennetään vaihtelua juuri oikeaan aikaan ja oikeaan tarpeeseen.

Valio käynnisti pari vuotta sitten maitotiloille suunnatun Lean-koulutuksen osana Suomen Yrittäjäopiston liiketoimintakoulutusta. Valion teollisuudessa on paljon Lean-filosofian osaamista, ja Tanskassa nähdyt Lean-maatilat innostivat soveltamaan menetelmää myös Suomeen.

Ensimmäinen pilottikurssi valmistui viime syksynä ja tarkoituksena on jatkaa ryhmän kanssa maitotilayritysten kehittämistä jatkuvan parantamisen keinoin, toisiamme sparraten. Pilottikurssilla olleet yrittäjät suorittivat yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon ja asiantuntijat yritysneuvojan vastaavan tutkinnon. Kokonaisuudessaan koulutus kesti reilun vuoden.

Pilotin kokemusten rohkaisemana Lean on istutettu osaksi tulevia koulutuksia. Valiolaisia omistajayrittäjiä on kaiken kaikkiaan osallistunut erilaisiin SYO:n liiketoimintakoulutuksiin jo yli 800.

Kohti pohjantähteä – tuottavuus kasvuun

Vuoden aikana pilottiryhmän porukka kävi hyvin tutuksi – keskustelut olivat avoimia ja keskinäinen sparraus hedelmällistä. Lean oli toki kaikille aluksi vierasta virtaustehokkuuksineen, mutta mitä enemmän filosofiaan tutustui, sitä suuremmalta jutulta se alkoi tuntua. Pikku hiljaa teoria avautui ja opimme näkemään Lean-filosofian mukaisen toiminnan mahdollisuuksia arkisessa tekemisessä.

Liiketoimintakoulutukseen liittyy paljon oman tilan kehittämisen elementtejä, talouden tunnuslukuja ja liiketoimintasuunnitelman teko. Leanin ryydittämänä yrityksen visiosta rakennettiin pohjantähti, jota kohti vievä strategia pilkottiin pienemmiksi, lyhyemmän ajan kehittämissuunnitelmiksi ja yksittäisiksi parannusprojekteiksi.

Haastavinta oli tuottavan työn määrittely: meillä jokaisella on mielityömme, joihin käytämme paljon aikaa ja jonka näemme tärkeäksi. Maitotilalla käytettävissä olevan työajan, niin oman kuin palkatun, määrä on kuitenkin rajallinen ja turha työ on hukkaa samoin kuin ylilaatu – työn määrä ja jaksaminen kulkevat käsi kädessä.

Kurssilla mukana olleiden yritysten pohjantähdet olivat hyvin kypsytettyjä ja pitivät sisällään niin yrityksen taloudellisen menestyksen, ympäristön kuin eläinten, perheen ja työntekijöiden hyvinvoinnin.

Kehittämistoimet keskittyivät juuri tapahtuneen maidon hinnan laskun vuoksi tuottavuuden kasvattamiseen. Taloustunnuslukuja ja budjetteja laskiessa kehittämisen tarve kirkastui jokaiselle varsin karusti. Keinot olivat neuvonnan viesteistä tuttuja: vasikka-, hiehoja umpilehmä-managementin parantamista, nurmija säilörehuprosessin tehostamista ja johtamiseen panostamista.

Käytännössä tavoiteltiin enemmän maitoa olemassa olevissa rakennuksissa ilman työn lisääntymistä. Kaikki kurssilaiset rakensivat huolella mietittyjä ja hyvinkin erinäköisiä, juuri oman yrityksensä toimintaa tehostavia kehittämisprojekteja.

Sparrausta, lähiopetusta ja jälkilöylyt

Yhteisissä tapaamisissa mietittiin muun muassa oman tilan pohjantähteä, jota kohti vievä strategia pilkottiin pienemmiksi, lyhyen aikavälin kehittämissuunnitelmiksi ja parannusprojekteiksi

Kehittämisryhmät kokoontuivat sparraustilaisuuksiin useamman kerran matkan varrella osuuskunnittain ja yhteisesti lähiopetuspäivillä. Lopuksi kaikki esittelivät kehittämisprojektinsa. Tämän vuoden puolella kokoonnuimme vielä jälkilöylyille ja kävimme läpi kunkin etenemisen kehityspolulla. Yrittäjät olivat hienosti pysyneet pohjantähden tavoittelussa, joskin maidon hintatilanteesta johtuen kehityshankkeet kohdistuivat erityisesti talouden parantamiseen.

Lean ei toki ole pelastusrengas, mutta kurssilaiset totesivat haasteiden motivoivan toiminnan kehittämiseen ja Lean on siihen toimiva työkalu. Monet yrityksistä olivatkin pystyneet suunnitelluilla kehittämistoimilla kompensoimaan puuttuvaa tulovirtaa. Kehittäminen oli toteutettu yrityskokonaisuudessa Leanin mukaisesti eikä sorruttu osaoptimointiin.

Lisämaitoa oli tavoiteltu paitsi parantamalla keskituotosta myös lisäämällä lehmämäärää. Keskituotosta oli saatu ylös muun muassa 3 kertaa/vrk lypsyyn siirtymisellä, panostamalla eläinten hyvinvointiin ja parantamalla rehuketjua.

Monet toimenpiteet kuten ilmanvaihdon tehostaminen, vasikoiden oloihin panostaminen, umpilehmien ja hiehojen siirto ulos kaarihalliin tai muihin tiloihin sekä nurmentuotannon kehittäminen tulevat tuomaan myös pitkän tähtäimen hyötyjä, jotka eivät näy maitotilissä heti.

Lean lisää suunnitelmallisuutta

Tilan tavoitteita ja töitä visualisoidaan navetassa valkotauluilla. Kaikki tilalla työskentelevät osallistetaan kehittämiseen, ja valkotauluilla asiat ja työmenetelmät ovat kaikkien nähtävissä.

Lean oli kypsynyt jokaisen korvien välissä mukavasti matkan varrella. Myös työkaluja oli jo otettu käyttöön, kuten työmaakokoukset valkotaulun äärellä, SOP-työohjeita ja tavarat paikoilleen -ajattelu.

Yleinen mielipide oli, että oman yrityksen talous ja tuotanto on tunnettava, tarvittavia mittareita seurattava, päätöksiä esimerkiksi maidon hinnan laskiessa tehtävä heti ja toteutettava kehittämistoimet saman tien. Leanin avulla tekemiseen tulee lisää suunnitelmallisuutta ja ennustettavuutta.

Tiloilla, joilla on työntekijöitä, Lean on hyvä keino osallistaa ja sitouttaa koko työporukka yhteisiin tavoitteisiin, vastuuseen ja jatkuvaan parantamiseen.

Leanista löytyy paljon kirjallisuutta ja nettilähteitä. ProAgrialla on tarjolla erilaisia SOP-pohjia muokattavaksi oman tilan prosessien näköisiksi. Oulussa sovelletaan Leanin elementtejä tilan prosesseihin neuvontatyössä ja Etelä-Pohjanmaalla käynnistyi Leaniin perustuva hanke Työtehoseuran vetämänä. SYO:n liiketoimintakursseja on koko ajan meneillään ympäri Suomea ja uusia aloitetaan kysynnän mukaan. Valmasta löytyy lypsy-SOP vaikkapa lomittajan ohjeeksi.

Lean on loppujen lopuksi tuotteistettua maalaisjärkeä, kuten kurssilla ollut maitotilayrittäjä Jukka Määttä kiteytti.

Lue LEAN sarjan osa 1