Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilehti

Me maitotilayrittäjät icon

Me maitotilayrittäjät

Tiina ja Jussi Iistamo sekä pojat Lassi (vas.) ja Aleksi (oik.) ovat rakentaneet tilalla paljon. Muun muassa asuinrakennus on remontoitu täydellisesti. Kuva: Anu Artjoki

Laitumelta robotille

Valioryhmässä on 6 410 maitotilayrittäjää. Iistamot ovat Osuuskunta Maitosuomen omistajayrittäjiä.

Perhe

Tiina (45) ja Jussi (44) Iistamo isännöivät 70 lypsävän maitotilaa Jyväskylän Korpilahdella. Perheessä on kaksi poikaa, Lassi (16) ja Aleksi (13). Tiina on koulutukseltaan agrologi ja Jussi viljelijä-maatalouskoneasentaja. Hän on hankkinut lisäkoulutusta myös metsäpuolelta.

Tila ja viljely

Iistamoiden tilan historia alkaa 1850-luvulta. Nykyisen isäntäparin hoitoon tila siirtyi Jussin vanhemmilta vuonna 1997.

Viljeltyä alaa on vuokramaineen sata hehtaaria, joista 20–30 hehtaaria rehuohralla ja loput nurmella. Timotei-nurminata-perusseosta täydentää osalla lohkoista ruokonata ja puna-apila. Pellot ovat hiesusavia, jotka sietävät paremmin märkiä kuin kuivia kasvukausia.

Tilan karjakoko on kasvanut isäntäparin aikana 10 lypsävästä 70:een, ja suurin osa eläimistä on holstaineja. Pihatto valmistui vuonna 2002 ja lypsyrobotti hankittiin 2013. Nyt remontoidaan vanhaa kivinavettaa, jonne tulevat tilat hiehoille.

Motto: yhdessä olemme enemmän.

Tiina ja Jussi iistamo sekä pojat Lassi (vas.) ja Aleksi (oik.) ovat rakentaneet tilalla paljon. Muun muassa asuinrakennus on remontoitu täydellisesti.

Eläinten hyvinvointi

Lehmät laiduntavat kesäisin ja laidunalaa on 8,5 hehtaaria kolmessa lohkossa. Matkaa navetasta laitumelle on 200 metriä, joka taittuu metsän halki. Portit navettaan pidetään auki yötä päivää.

”Lehmä on viisas eläin, joka osaa toimia itsenäisesti, jos siihen annetaan mahdollisuus. Ihmisten tehtävä on poistaa turhat esteet eläinten tieltä. Olimme esimerkiksi hankkineet erotteluportin, mutta se purettiin turhana pois”, Tiina Iistamo kertoo.

Maidon laatu

Maito on ollut pitkään E-luokassa, mutta aiemmin lypsyaseman ollessa käytössä harmillinen vahinko antibioottimaidon kanssa laski hetkellisesti luokan ja torppasi laatumitalin saannin. Maidon soluluku on 100 000 tietämillä ja viimeisen 12 kuukauden keskituotos on 10 761 kiloa. Maidon rasvaprosentti on 4,16 ja valkuaisprosentti 3,32.

”Lypsyrobotti on parantanut utareterveyttä – tänä vuonna on ollut yksi tulehdus, viime vuonna kolme. Maidosta 99 prosenttia menee meijeriin ja satatonnareita meillä on ollut seitsemän”, Tiina Iistamo kertoo.

Tila kuuluu Nasevaan ja järjestelmää he pitävät ehdottoman hyvänä.

Rehuntuotanto

Iisamoilla on kolmen tilan kimppa säilörehun korjuussa. Käytössä on tehokas niittokone ja kaksi pyöröpaalausketjua. Pääsääntöisesti korjataan kaksi rehusatoa, tarvittaessa kolmas.

Rehut säilötään biologisilla säilöntäaineilla ja ne tehdään vähintään 30 prosenttin kuiva-aineeseen. Se tuo kustannussäästöä ja parantaa maittavuutta. Iistamot ovat mukana ProAgrian nurmiryhmässä. He arvioivat, että tilan nurmisadot ovat 10–11 000 tuorekilon luokkaa.

Ruokinta

Väkirehut jaetaan kioskeista. Puolitiiviste on räätälöity tilan muihin rehuihin, se saa isäntäväeltä kiitosta. Vapaaruokkijassa on merisuola ja täyskivennäinen, umpeen laitettavat saavat umpibolukset. Vasikat ovat olleet terhakoita ja lehmät terveitä.

Työn ilo, vapaa-aika, tulevaisuus

Jussi Iistamo on erämies, joka tykkää kalastella ja metsästää. Myös Tiina on ollut mukana lintu- ja jänismetsällä. Haaveena on, että tulevina kesinä ehdittäisiin laskea verkot Päijänteeseen, rantamaisemissa kun asutaan.

”Meillä on saaressa maapläntti, jonne aiomme pystyttää naapurikylästä hankitun torpan. Numeroidut hirret odottavat, joten rakennusprojektit jatkuvat tulevaisuudessakin – tosin aikatauluttamattomina ja stressittömämpinä”, Jussi Iistamo nauraa.Tiina Iistamo käy ratsastamassa lähitallilla, harrastaa astangajoogaa ja on innokas lukija. Perheen pojat harrastavat motocrossia. Kerran vuodessa Iistamot pyrkivät lähtemään perheen kanssa pitemmälle reissulle.

Toisilleen he antavat kiitosta siitä, että yhteistuumin on aina päästy tilan kannalta parhaimpaan lopputulokseen.

”Kyseenalaistaminen on kullanarvoista, mutta teemme sen toista kunnioittaen.”