Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilehti

"Navetan työohjeita säilytetään muun muassa valvontahuoneen kansiossa", Pirkko ja Petri Natunen esittelevät. Jatkossa Valmaa hyödynnetään entistä enemmän myös työohjeiden teossa. Kuva: Tapio Saarenheimo

Laatuarviointi avuksi tilalle ja markkinointiin

Maitotiloilla tehtävien laatuarviointien merkitys kasvaa – Valiomaidon laatujärjestelmää hyödynnetään entistä enemmän Valion markkinoinnissa ja tilojen kehittämisessä. Uudistuvan Valman sähköinen lomake tehostaa itsearviointia.

Valiomaidon laatujärjestelmään kuuluvat oleellisena osana laatuarvioinnit. Laatuarviointia ollaan uudistamassa niin, että arvioinnissa käsiteltävät asiat tuovat entistä paremmin lisäarvoa maitotilayrittäjälle, maidonhankintaosuuskunnille, Valiolle sekä Valion asiakkaille.

Lisäksi yrittäjän omat tavoitteet ja tilan kehittäminen huomioidaan arvioinnissa entistä paremmin. Yrittäjän tekemät itsearvioinnit näyttelevät jatkossa entistä merkittävämpää osaa. Ne ovat tilan kehittämisen apuvälineitä, joiden avulla yrittäjä voi peilata tilan toimintoja, valita omat kehittämiskohteensa ja määritellä toteutusaikataulun. Osuuskunnan neuvoja kommentoi ja antaa palautetta arviointien tuloksista.

Joroislaisella Pirkko ja Petri Natusen tilalla tehtiin laatuarviointi itsearviointilomaketta käyttäen. Arvioinnin Natuset kokivat erinomaisena tilan kehittämismahdollisuutena. Valion maitotila -opastearviointi on tehty Alatalon tilalle vuonna 2010.

”Meillä laatuarvioinnissa määriteltiin nopeita muutoksia vaativia kohteita sekä lisäksi joitakin tavoitteita kymmenen vuoden tähtäimellä”, Pirkko Natunen kertoo. ”Perusasioitakin on hyvä käydä ajoittain läpi. Miettimällä ja painottamalla oikeita asioita saadaan aikaan parannuksia.”

Arviointeja sovelletaan oman tilan tarpeisiin ja kehitysvaiheeseen. Arvioinneissa hyödynnetään laatujärjestelmäaineistoon kuuluvaa asialistaa, josta napataan kuhunkin tarkoitukseen liittyvät kysymykset. Tarkistettavat asiat ovat joko lakisääteisiä tai valiolaiseen hyvään tuotantotapaan liittyviä erityisohjeita, kuten vaikkapa eläinten hoitoon, antibioottitestien kirjaukseen ja merkintöihin sekä sorkkahoitoon tai nupoutuskipuun liittyviä kysymyksiä.

Valiolaisille maitotiloille kehitetty Valma-verkkopalvelu toimii yrityksen päivittäisenä työkaluna. Näytöllä vielä vanha Valma.

Natusilla itsearvioinnissa asioiden läpikäynti sujui vaivattomasti paperilomakkeiden avulla. Uudistuvan Valman myötä käyttöönotettavan sähköisen lomakkeen he ennakoivat nopeuttavan arviointeja entisestään.

Selvät vastuut ja varahenkilöt

Laatujärjestelmään kuuluvat ohjeistokansiot Pirkko Natunen on sijoittanut navetan valvontahuoneeseen. Käytännön työohjeet ovat tarpeen mukaan kätevästi saatavilla työpisteissä.

Petri Natunen korostaa johtamisen merkitystä yrityksen menestymisessä, koska Alatalon tila työllistää yrittäjäparin lisäksi kaksi henkilöä ympäri vuoden ja kesällä lisävoimia on peltotöissä.

”Jokaisella on oltava selvä vastuualueensa, myös toisten tehtävät on tiedettävä ja jokaiselle on nimettävä varahenkilö”, hän määrittelee. ”Vastuut on kirjattu tilan laatujärjestelmään.”

Natusten tila työllistää yrittäjäparin lisäksi kaksi henkilöä ympäri vuoden ja kesällä lisävoimia on peltotöissä.

Pirkko Natunen vastaa laatujärjestelmän kokonaisuudesta sekä 123-päisen lypsykarjan hoidosta ja eläinten jalostuksesta. Isäntä keskittyy peltotöiden, koneiden ja talouden lisäksi karjan rehuihin ja ruokintaan. Seosrehun valmistusreseptit säilytetään kätevästi saatavilla kurottajan hytissä.

Valmaa Natuset käyttävät päivittäisenä työkaluna. Pirkko seuraa säännöllisesti tietokoneelta maidon analysointituloksia ja Petri täsmää viikoittain ruokintaa seuraten tabletilta tai läppäriltä maidon ureatai rehuanalyysituloksia. Roboteilta Petri tarkistaa lehmäkohtaiset maitomäärät ja poikkeamat kahdesti päivässä.

Tuotantoon liittyvät työohjeet dokumentoidaan ymmärrettävästi ja tuloksia seurataan. Ohjeistoja ensi kerran laadittaessa tarkistettiin joiltakin osin myös vanhoja työtapoja. Esimerkiksi vasikoiden juotto ja lehmien makuuparsien kuivitus muuttuivat tarkastelun tuloksena.

Työpaikkapalavereja pidetään Alatalolla vain tarvittaessa, mutta työntekijöiden välistä tiedonkulkua korostetaan. Sovitut asiat varmistetaan kirjaamalla myös toteutusaikataulu.

"Laatujärjestelmään kirjattujen ohjeiden avulla kaikki tekevät saman työn samalla tavoin", Pirkko Natunen kertoo.

”Vaikka ollaan maailmalla molemmat, on selusta turvattu ja lomittajat tietävät tehtävänsä erilaisissa tilanteissa”, Natuset antavat kiitosta.

Arviointeja eri tilanteisiin

Valiolaisten maitotilojen laatuarviointeja on tähän saakka tehty vuosittain noin viidelle prosentille tiloista. Jatkossa määrä kasvaa ja päällekkäisyyksien poistamiseksi hyödynnetään myös muita, yhteistyökumppaneiden tekemiä katselmuksia.

Sukupolvenvaihdoksen jälkeen toteutettava arviointi painottuu erityisesti aloittavan yrittäjän asioihin. Samalla osuuskunnan neuvoja tekee tilalle kehityskäynnin.

Valio maitotila -opasteen hankkimiseen kuuluu opastearviointi. Uudistuksessa myös opasteiden kriteerit muuttuvat ja arviointikäytännöt tarkentuvat kuluvan vuoden aikana.

Neuvojat tekevät laatusopimusarviointeja lähinnä muiden tilakäyntien yhteydessä tai yleisinä jäsensuhdekäynteinä. Tuotetun maidon laatupoikkeamien, kuten vaikkapa voihappoitiöiden tai makuvirheisen maidon, jäljille päästään poikkeaman syitä jäljittämällä.

Valman kautta maitotilayrittäjä saa käyttöön uusia työkaluja ja neuvojat tekevät tiloille tarvittaessa kehityskäyntejä muulloinkin kuin sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.

Yhteenvetoja käynneistä saadaan Valmasta, mitä voidaan edelleen käyttää hyödyksi Valion tuotteiden markkinoinnissa: laatujärjestelmän avulla voidaan osoittaa asiakkaille, millainen Valiomaidon tuotantoketju on ja miten sitä valvotaan. Järjestelmän uudistuksessa pyritään huomioimaan asiakkaiden odotukset entistä kattavammin, erityisesti tuotannon vastuullisuus.

Pirkko Natusen mielestä jatkuvan parantamisen ajatus liittyy oleellisesti laatujärjestelmään.

Tulokset näkyvät suoraan omassa yrityksessä. Lisäksi asiakkaille on hyvä osoittaa koko maitoketjun toimivuus dokumenttien avulla.
 

Määrätietoista kehittämistä Alatalon tilalla

Sukupolvenvaihdos toteutui tilalla Petri Natusen vanhempien jäädessä eläkkeelle 1998–99. Pirkko Natunen tuli palkkatöistä oman tilan töihin vuonna 2009. Perheeseen kuuluu kolme ikähaitariltaan 10–14-vuotiasta lasta.

Rakentaminen on Alatalossa tuttua. Edellisen sukupolven aikana tilan navetassa hoidettiin 17 lypsylehmää – nyt lehmiä on kaikkiaan 123 ja lisäksi nuorkarja. Ympäristölupa kattaa yhteensä noin 300 eläintä.

Lypsylehmät hoidetaan omassa, moneen kertaan laajennetussa navetassa. Nuorelle karjalle ja ummessa oleville valmistui erillinen kylmäpihatto vuonna 2011. Ensimmäinen lypsyrobotti hankittiin vuonna 2008 ja toinen siitä vuoden kuluttua. Eläinmäärän lisääntyessä karja-aineksen kehittämistä ei ole unohdettu.

Natusten moneen kertaan laajennetussa lypsylehmänavetassa suurin osa lehmistä on holsteineja. Maitoa lähtee meijeriin vuodessa noin 1,2 miljoonaa litraa.

Tilalta lähtee maitoa meijeriin noin 1,2 miljoonaa litraa vuodessa. Karjan tunnusluvut vuodelta 2015 ovat: keskituotos 10 668 kiloa, rasvaprosentti keskimäärin 4,03, valkuaisprosentti 3,33, siemennyksiä poikimista kohti 1,91, poikimakertoja 2,58, poikimaväli 384 päivää ja hiehojen poikimaikä 24,7 kuukautta.

Ayrshire-rotuiseen karjaan hankittiin ensimmäinen holstein samaan aikaan ensimmäisen robotin kanssa. Nyt lehmistä noin kolme neljäsosaa on holsteineja. Emäntä hoitaa siemennykset toimiluvalla ja tehostaa jalostusta käyttämällä seksattua siementä.

Petri Natunen suunnittelee eläinten ruokinnan ProAgria Etelä-Savon neuvojan avustuksella. Seosrehun koostumus säädetään erikseen lypsylehmille, ummessa oleville ja hiehoille. Peltoa on käytössä noin 200 hehtaaria, josta noin 130 hehtaaria korjataan säilörehuksi.

Maatilan ja karjan kanssa koetut onnistumiset motivoivat ja niistä on lupa nauttia. Esimerkiksi karjan keskituotos nousi viime vuonna, jalostuksessa nähdään tuloksia pitemmällä ajalla, hiehot voivat hyvin uudessa pihatossa, lehmien poikimaväli on lyhentynyt vuosi vuodelta ja äskettäin tilalla juhlittiin myös ensimmäistä satatonnaria.

Teksti: Tuomo Kautonen Kuvat: Tapio Saarenheimo

Itsearviointi työkaluna uudessa Valmassa

Valiolaiset maitotilayrittäjät ovat tähän asti pohtineet oman tilansa toimintatapoja ja kehittämistarpeita paperisten itsearviointilomakkeiden avulla. Ideana on miettiä itse, vastaako tilan toiminta yhteisiä valiolaisia toimintatapakuvauk-sia ja mitä asioita voisi kenties tehdä paremmin. Itsearvioinnin kysymykset räätälöidään vuosittain sovitun teeman mukaisiksi, esimerkiksi tänä vuonna ovat ajankohtaisia hyvinvointiin liittyvät asiat.

Uuden Valman käyttöönotto muuttaa käytännön sähköiseen muotoon, kun selvitettävät asiat ja kysymykset ovat jatkossa siellä. Arvioinnista annetaan myös palaute tilalle Valman kautta. Kaikki vastaukset arkistoidaan Valman tietokantaan, joten niistä on nykyistä helpompaa tehdä erilaisia yhteenvetoja. Tällä hetkellä itsearvionti on toteutettu vuosittain vajaalle parille sadalle tilalle, jatkossa määrä tulee lisääntymään sähköisen kanavan ansiosta.

Teksti: Hanna Laitinen