Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Me maitotilayrittäjät icon

Me maitotilayrittäjät

Keinäsen yrittäjäperhettä: Henna (vas.), sylissään Mikko (3 v.), Alli, Reko ja Kari Keinänen.

Koko perheen yritys

Valioryhmässä on 7 072 maitotilayrittäjää. Keinäset ovat Osuuskunta ItäMaidon yrittäjiä. 

PERHE

Kari (47 v.) ja Alli (44 v.) Keinänen ottivat Petäismäen tilan haltuunsa EU-ajan alussa tammikuussa 1995. Lapsista Henna (26) toimii tilan karjanhoitajana. Rekolla (22 v.) on pelto- ja lumiurakointiyritys. Tiia (17 v.) opiskelee maaseutuyrittäjän perustutkintoa Savon ammatti- ja aikuisopistossa Muuruvedellä. Suvi (14) käy peruskoulun 7. luokkaa Tuusniemellä.

TILA


Karin ja Allin aloittaessa maidontuottajauransa navetassa oli 14 lehmää ja viljelyksessä peltoa reilut 40 ha. Nyt tilalla on vuokramaineen viljelyalaa 120 ha, josta omaa on noin 40 ha. Viljelyssä on nurmen lisäksi ohraa karjan rehuksi.

NAVETTA

Uusi vinokuivikepohjainen, 2x8 -paikkaisella kalanruotolypsyasemalla varustettu, pihatto otettiin käyttöön 10.10.2014. Navetan suunnittelussa eläinten hyvinvointi oli punaisena lankana.

Kuivikkeena navetassa käytetään turpeen, purun ja oljen seosta. Keinäset kertovat, että pihaton rakennuskustannukset eivät juuri poikenneet makuuparsipihaton kustannuksista. Kuivikekustannus tulee olemaan huomattava ja sen riittävyys on varmistettava.

Karin ja Allin yrittäjäuran aikana useaan otteeseen remontoidussa vanhassa navetassa asustavat nykyisin umpilehmät ja tiineet hiehot.

KARJA

Uuteen navettaan mahtuu 70 lehmää. Allin ja Hennan mielestä jalostus on maidontuotannon suola: äskettäin syntyi perätysten kolme alkiolehmävasikkaa. Karjassa on ay-, holstein-, jersey- ja sk-rotuisia eläimiä, mutta kanadalaisen ayrshiren osuutta on tarkoitus lisätä. Suomenkarja on Suvin intohimo.

Tiia ja Suvi harrastavat junior handler -kilpailuja. He kouluttavat ja tuunaavat esittelyeläimensä itse. Molemmat ovat olleet eri näyttelyissä Junior Championeja. Henna esittelee myös eläimiä näyttelyissä.

Karjan hyvinvointiin panostetaan. Lehmiä on ulkoilutettu talvella säännöllisesti joka toinen päivä 6–7 vuoden ajan.

”Lehmät oppivat parsinavetassa laskemaan, milloin on ulkoilutuspäivä”, Keinäset kertovat. Myös uudesta pihattonavetasta lehmät lasketaan ulkoilmaan joka päivä. Allin mielestä pihattoeläinten ulkoiluttaminen onkin helppoa aiempaan parsinavettaulkoilutukseen verrattuna.

Tilan 150-tonnari, kymmenen kertaa poikinut Omppis, on jo eläkkeellä. Karjassa on ollut lisäksi kolme muuta satatonnaria.

RUOKINTA JA LAATU

Joulukuussa 2014 täyttyivät WE-hopeamitalivuodet, kuin Karin ja Allin 20-vuotisyrittäjäuran palkinnoksi.

”Kaikki lapsetkin halusivat olla mukana ratkaisevalla lypsyllä”, nauravat Keinäset.

Säilörehu säilötään pyöröpaaleihin ja näyte otetaan jokaiselta peltolohkolta. Seosrehuruokinta aloitettiin uuteen navettaan siirryttäessä. Appeeseen sekoitetaan säilörehun lisäksi murskeviljaa, rypsiä, kivennäisiä ja E-seleeniä. Kioskilta annetaan lypsäville täysrehua makupalaksi.

TULEVAISUUS

Kaikki tilan lapset ovat kiinnostuneita maataloudesta; Kari ja Alli iloitsevatkin siitä, että tilalla on jatkaja.

”Lapsia varten navetan rakensimmekin”, he sanovat. ”Uusi navetta on pian täynnä kauniita, ihania, hyvin tuottavia lehmiä!”

Tulevaisuudessa on tällä hetkellä myös uhkakuvia maitomarkkinatilanteen ja maidon hinnan alenemisen takia. Menoja täytyy seurata ja karsia tarvittaessa.

”Maatalouden byrokratiassa on karannut mopo käsistä”, Kari sanoo. ”Se on vielä monimutkaisempaa kuin muussa yritystoiminnassa. Esimerkkinä tästä on eläinlääkinnän kirjanpito.”

VAPAA-AIKA

Lomalla Keinäset lähtevät pois tilalta. Se on edellytys loman onnistumiselle, silloin voi nukkua jopa kahdeksaan!

Alli ja Kari käyvät yhdessä säännöllisesti kuntosalilla. Kun kroppaan tuli erilaista liikettä, kivut hävisivät. Yhteisiä harrastuksia ovat myös lavatanssit ja lenkkeily. Kari harrastaa myös moottoripyöräilyä.

”Omiakin harrastuksia pitää olla”, Keinäset perustelevat.

Eläinten trimmaus, esittely ja näyttelyt ovat perheen yhteinen harrastus.

Teksti ja kuva: Taina Voutilainen