Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Kautialan tilan rantapellot pidetään pääasiassa nurmella. Säilörehun puristenesteet kerätään visusti talteen ja muovit menevät hävitettäviksi Ekokemille.

Kisa kiritti rehunäytteenotossa

Kautian tila nostaa rehusadon määrää ja laatua täydennyskylvöillä, kahteen korjuukertaan siirtymällä ja tornisäilönnästä luopumalla.

Viitasaarella tuiskuaa lunta ja tuulee. Laakasiilo suojaa sopivasti tuulelta navetan kupeessa.

Yrittäjä Heikki Kinnunen kaapaisee tasaiseksi leikatun säilö-rehu-auman seinämästä rehua näytteeseen metrin välein eri korkeuksilta. Rehu irtoaa kymmenen asteen pakkasesta huolimatta helposti. Yrittäjäkumppani ja aviopuoliso Elina Kinnunen nuuhkii rehukourallista. Lapinkoira Murokin liittyy joukkoon. Raikkaalta tuoksuu ja Muron mielestä myös maistuu. Kaikki ovat tyytyväisiä rehun laatuun.

"Laatu on tavoitteiden mukaista, mutta määrä jäi alkukesän kuivuuden vuoksi puoleen tavoitteesta. Myös 27,5 prosentin kuiva-ainepitoisuus oli pettymys", Heikki Kinnunen kuvailee.

Rehu on todellakin huippuluokkaa. Vuoden lopulla otetun näytteen mukaan D-arvo on 726, raakavalkuaispitoisuus 172, kuitupitoisuus 509, syönti-indeksi 114 ja säilönnällinen laatu 9.

Kautian tila voitti Valio Artturi® -näytteenotto-kilpailun pääpalkinnon.

 

Rehu sekoitetaan kiinteässä apevaunussa ja jaetaan mattoruokkijalla. Kuiva vilja ja rypsi tulevat ruuvikuljettimilla siiloista apevaunuun, säilörehu nostellaan sekoittajaan kurottajalla.

80 hehtaarin rehualaa viljelevä tila varmistaa rehun laadun oikea-aikaisella ja nopealla korjuulla sekä huolellisella säilönnällä.

”Ensi kesänä siirrymme käyttämään kahden tilan korjuuketjuja eli kahta niittokonetta ja kahta noukinvaunua. Viime kesänä saimme ensimmäisen sadon siiloon kolmessa päivässä. Jatkossa yritämme selvitä kahdessa päivässä”, Heikki suunnittelee.

Oikean korjuuajankohdan yrittäjät päättelevät Valio Artturi® -korjuuaikanäytteistä ja kasvien, erityisesti timotein, kehitysvaiheista. Niitetyn nurmen kuivumisen nopeuttamiseksi tilalle hankittiin ensi kesäksi pöyhin. Samalla uusittiin karhotin.

Myös säilöntäaineen annostelu muuttuu. Biologinen säilöntäaine on ruiskutettu karholle ennen noukintaa. Jatkossa se sekoitetaan nurmen joukkoon noukinvaunun sullojalla ennen silppuamista. Näin säilöntäaine leviää rehuun tasaisemmin eikä ainetta hukkaannu peltoon.

Siilolla rehu tiivistetään traktorilla ja rehunlevityskelalla.

Peittämistä kehitetään siten, että käyttöön otetaan myös reunamuovit. Laakasiiloja on nyt kaksi. Osa rehusta säilötään torniin, jonka käy-töstä kuitenkin luovutaan jo tännä vuonna: sen täyttö ja purkaminen on liian hidasta.

 

Viime kesän poikkeukselliset säät aiheuttivat, että yrittäjät päättivät siirtyä kahteen korjuukertaan. Kolmas sato on jäänyt useimmiten pieneksi ja rehun laatu heikoksi. Riittämätön kuitumäärä on näkynyt maitomäärissä. Edes monipuolinen siemenseos ei ole auttanut.

Siemenseokset vaihdetaan nyt kahteen korjuukertaan sopiviksi.

Päälajeina ovat timotei ja nurminata. Lisäksi käytetään harkiten puna-apilaa. Yksinkertaista seosta Heikki Kinnunen perustelee helpolla kasvinsuojelulla ja edullisella siemenen hinnalla.

”Kun kolmas sato jää pois, lisäämme kuivan heinän tuotantoa ja käytämme sitä sekä ruokinnassa että kuivikkeena. Säilörehunurmien satoa on tarkoitus kasvattaa lisäämällä siemenmäärää kylvössä ja täydennyskylvössä.

Uusilla konsteilla on tarkoitus päästä 7 000–8 000 kilon keskimääräiseen kuiva-ainesatoon. Sadon määrän Kinnuset arvioivat noukinvaunukuormien lukumäärästä. Määrä tarkentuu vuoden mittaan, kun rehut punnitaan apesekoittimessa.

”Säilörehu on meille tosi tärkeä juttu ja haluamme satsata siihen. Viljojen viljelyn jätämme kai kokonaan”, Elina Kinnunen valottaa. ”Sampo-härkäpapua kylvämme keväällä 15 hehtaarin alalla. Koetamme nostaa valkuaisomavaraisuutta, vaikka ostorehukustannuksemme on jo nyt hyvin maltillinen”, Heikki täydentää.

 

 

Ruokintakauden aikana yrittäjät ottavat Valio Artturi® -näytteen ainakin kerran kuukaudessa ja aina, jos maitotuotoksessa tai eläinten käyttäytymisessä havaitaan muutoksia.

”Seuraamme tarkasti lannan koostumusta ja lehmien liikkumista ja syömistä. Juuri eilen huomasimme, että osa lehmistä on hieman kuralla ja lähetimme saman tien rehunäytteen analysoitavaksi."

Näyte on helppo ottaa. Heikki repii rehua leikkuupinnasta metrin välein kolmelta eri korkeudelta kattaen koko leikkuuleveyden. Hän sekoittaa näytteet ja laittaa edustavan otoksen näytepussiin. Aikaa kuluu vain kymmenen minuuttia. Tulokset ilmestyvät Valmaan yleensä viidessä arkipäivässä.

Rehun korjuuvaiheessa Kinnuset ottavat näytteitä noin kerran päivässä säilöntäaineettomasta karhosta.

Tarkemmin rehu analysoidaan vasta syksyllä, kun se on tekeytynyt biologisen säilöntäaineen kanssa. Biologista säilöntää jatketaan jo ihan työturvallisuussyistä. Myös viljojen laatu analysoidaan tilalla tarkasti. Sekä kuivasta että murskesäilötystä viljasta tiedetään kivennäis- ja tärkkelyspitoisuudet. Analyysien jälkeen Heikki laatii ruokintasuunnitelmat excelillä.

”Kuuntelemme ruokinta-asiantuntijoidenkin suosituksia, mutta muokkaamme heidän reseptejään oman kokemuksemme perusteella”, Elina sanoo.

 

Reilun vuoden omaa maitotilaa pyörittäneillä nuorilla yrittäjillä on selkeät kehittämistavoitteet. Molemmilla on muistissa myös tuoreet opit AMK-agrologikoulutuksesta Mustialasta.

”Navetan tilanne on nyt ihan hyvä, kun saimme viime vuonna saneerattua karjaa vaivanneen Streptococcus agalactiaen pois. Keskituotos oli epidemiasta huolimatta 12 170 kiloa. Haluamme pitää keskituotoksen edelleen yli 12 000 kilossa. Määrästähän meillä maksetaan. Maidon pitoisuuksia koetamme kuitenkin hieman parantaa”, Kinnuset linjaavat. Maidon rasvapitoisuus oli viime vuonna 3,93 ja valkuaispitoisuus 3,28 prosenttia. Tänä vuonna rasva on noussut jo 4,4 prosenttiin. Navetan toiminnallisuutta yrittäjät aikovat kohentaa siirtämällä umpilehmät mahdollisimman pian kestokuivikepohjalle vanhaan laakasiiloon. Samalla umpilehmien ruokintaa pystytään tarkentamaan.

"Jossain vaiheessa laiduntaminen tulee maidontuotannossa normiksi. Paine saattaa tulla kuluttajilta tai kaupalta, kuten kananmunissakin on käynyt."

”Lypsylehmien ulkoilutarhan aiomme rakentaa mahdollisimman pian. Pyrimme siirtymään kaikkien lehmien laiduntamiseen lähivuosina, sillä pystymme tuplaamaan navetan vieressä olevan nykyisen neljän hehtaarin laidunalan. Laidunnus parantaa eläinten terveyttä ja luo maidolle hyvää imagoa”, Elina Kinnunen uskoo.

 

"Valio Artturi® -kisan pääpalkinto yllätti kivasti. Otamme jatkossakin Valio Artturi® -näytteitä vähintään kerran kuukaudessa. Niistä on suuri hyöty ruokinnan suunnittelussa", Elina ja Heikki vakuuttavat.

 

 

Kautian tila, Niinilahti, Viitasaari

Yrittäjät Elina (25) ja Heikki Kinnunen (26)

Eläimet 70 lehmää (hol 95 %, ay 5 %)
Tila 155 ha viljelyalaa, josta säilörehunurmea 80 ha ja laidunta 4 ha
Navetta yhden robotin pihatto (2009)

Tuotos keskituotos 12 170 kg, EKM 11 970 kg

3,93 %, valkuaista 3,28 % (2017)
Maitoa 758 000 l maitoa meijeriin (2017)
Motto Mitä mittaat, sitä voit parantaa.

 


 

Kinnusten resepti hyvään säilörehuun

• Aito motivaatio hyvän rehun tuottamiseen

• Kunnossa oleva, tehokas koneketju

• Pellon hyvä kasvukunto

• Oikeat, tilan maalajeille ja paikkakunnalle sopivat siemenseokset

• Oikea korjuuaika ja nopea korjuu

• Tilojen välinen yhteistyö