Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Kansainvälinen maitotilakysely

Kansainvälinen maitotilakysely eläinten hyvinvoinnista antaa viitteitä tulevasta. Kasvanut kiinnostus eläinten hyvinvointiin on yleiseurooppalainen ilmiö.

Suomessa eläinten hyvinvointi on viime aikoina ollut eläinsuojelulain uudistuksen myötä tavallistakin enemmän esillä. Vastaavaa keskustelua käydään kuitenkin entistä enemmän myös muissa Euroopan maissa.

EuroMaito-hankkeessa mukana olevat 12 maitotilaa Itä-Suomesta osallistuivat Euroopan maidontuottajien (EDF) ja Saksalaisen Thünen-Instituutin kanssa eläinten hyvinvointi -teemaiseen kyselyyn. Kyselyn otsikko oli ”Mikä kuluttajat haluavat ja mitkä noista vaatimuksista jo täyttyvät?”.

Otsikon mukaisesti kysyttiin tuottajien näkemyksiä ja käytäntöjä karjanhoidosta, mutta toisaalta myös tuottajien näkemystä siitä, mitä jalostava teollisuus ja kuluttajat vaativat.

Kyselyyn vastasi lähes 200 maitotilaa 15 maasta. Tilat toimittivat maitoa noin 70 eri meijeriosuuskunnalle tai yhtiölle. Eniten vastauksia tuli Alankomaista, Ranskasta, Britanniasta, Ruotsista ja Saksasta.

Vastaajat edustivat melko suuria ja kehittyviä tiloja, sillä keskimäärin vastanneilla tiloilla oli 249 lehmää. Erikokoisia karjoja oli kuitenkin alkaen 30 lehmästä aina 1600 lehmään.

 

Kautta linjan eläinten hyvinvointi oli tuottajille hyvin tärkeää, eivätkä eri maiden vastaukset tässä suhteessa eronneet toisistaan paljoakaan.

Tuottajien mukaan hyvinvointi on asteikolla 1 - 6 tärkeää heille itselleen (5,3), yhteiskunnalle (5,3), kuin myös maidon jalostajille (5,0).

Tuottajien toteuttamat toimenpiteet eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi liittyivät yleensä ”viiteen vapauteen”, eli veden ja rehun saannin takaamiseen, epämukavuuksien ja kivun poistamiseen, lajinmukaisen käytöksen mahdollistamiseen sekä pelon ja stressin minimointiin.

Tuottajien mielestä nämä käytännön toimenpiteet eivät kuitenkaan nouse esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa, jossa sen sijaan puhutaan laiduntamisesta, lääkkeiden käytöstä, vasikanlihan tuotannosta tai maatilojen muutoksesta teolliseen mittakaavaan. Yhteiskunnallisessa keskustelussa kerrottiin puhuttavan myös teurastukseen liittyvistä ongelmista, kuten pitkistä kuljetusmatkoista.

 

Erikseen kysyttiin 15 eri toimenpiteen toteuttamisesta, kuten esimerkiksi lypsyssä tai ummessa olevien lehmien sekä hiehojen laidunnus, parsipaikkojen suhde eläinmäärään, ontumisen ja nivelvaurioiden tarkkailu ja hoitokäytännöt sekä erilaiset lääkintäkäytännöt.

Sveitsissä, Ruotsissa ja Briteissä toimenpiteet olivat vastausten mukaan useimmin lakisääteisiä. Suomi ja Tanska olivat lakisääteisyyden osalta keskisarjaa.

Lopuissa 10 maassa lainsäädännön vaikutus eläinten hyvinvointiin oli vähäinen ja toimenpiteiden toteutus pääasiassa tuottajien omassa harkinnassa. Noin 30 prosenttia vastaajista kertoi, että meijerillä oli jonkinlaisia eläinten hyvinvointiin liittyviä pakollisia sääntöjä kaikille tuottajille. Tämän lisäksi peräti 50 prosenttia vastaajista osallistui johonkin vapaaehtoiseen meijerin hyvinvointiohjelmaan.

 

Hyvät käytännöt nousevat esiin kaikissa maissa. Vaikka tilastojen perusteella antibiootteja käytetään edelleen monissa maissa liian paljon, 92 prosenttia kyselyyn vastanneista tekee tilallaan toimenpiteitä antibioottien käytön vähentämiseksi.

Suomalaisittain tuttu GMO-vapaus rehuissa toteutui tällä hetkellä hieman alle puolella kansainvälisistä vastaajista.

Kyselyssä kysyttiin myös tilallisten mielipiteitä siitä, mistä viiden vuoden päästä keskustellaan. Kaikissa maissa vastauksista nousivat esiin laiduntaminen, antibioottien käyttö ja eläintiloihin liittyvät ratkaisut, kuten eläinten kytkeminen.

 

EuroMaito-hanke

 

Teksti: Olli Niskanen, Luonnonvarakeskus, Tomke Lindena, Thünen Instituutti (Saksa)