Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Me maitotilayrittäjät icon

Me maitotilayrittäjät

 

Kainuun vaaroilla

Ari Korhonen viljelee Sotkamossa sekä isänsä että äitinsä kotitilaa nurmituotantoa kehittäen.



Yrittäjä

 Ari Korhonen (38), kaksi tytärtä ja naisystävä Mervi Keinänen.


Tila

Viitalan tila Naapurinvaaralla Sotkamossa on Ari Korhosen isän kotitila, ja äidin kotitila sijaitsee noin 30 kilometrin päässä. Korhonen viljelee molempia, yhteensä noin 200 hehtaaria.


Navetta

Nykyinen navetta on rakennettu vuonna 2003 yhden robotin navetaksi. Kolme vuotta sitten tehdyssä remontissa hiehopaikat muutettiin lypsäville ja hankittiin toinen robotti. Samalla entisen hieho-osaston parsista tuli hiekalla täytetyt syväparret. Myös toisella puolella on hiekkaparret, jotka remontoidaan syväparsiksi kuluvana vuonna. Hiekkaa lisätään parsiin kerran viikossa, ja vuodessa sitä kuluu noin 300 kuutiota. Lietesäiliöön kulkeutuva hiekka tyhjennetään kaivurilla kerran vuodessa peltojen lannoitteeksi.


Karja 

Mustia lypsäjiä on hieman enemmän kuin ruskeita. 95 lehmän keskituotos on juuri ylittänyt 10 000 kilon rajan. Navettaremontin myötä Korhonen lopetti hiehojen kasvatuksen, siemensi kaikki lehmät liharodulla ja on viime vuodet ostanut kaikki uudistuseläimet. ”Sain idean ulkomaan reissuilta. Laskin hiehohallin tulevan kalliiksi ja toisaalta hiehoja oli paljon myynnissä.” Vaikka järjestely on toiminut hyvin, vuodenvaihteessa on syntynyt karjan parhailta lehmiltä ensimmäisiä lypsyrotuisia vasikoita. Ne on näillä näkymin tarkoitus itse kasvattaa lypsäviksi.


Viljely 

Tilan pellot ovat luomussa kolmatta vuotta. Säilörehunurmia on 110 hehtaaria, kokoviljasäilö-rehuksi korjattavia aloja 20 hehtaaria ja puitavaa viljaa 50 hehtaaria. Loput alat ovat luonnonhoitopeltoja ja kuivikkeeksi kasvatettavaa ruokohelpiä.


Nurmet

Monipuoliset seokset ja 4–5 vuoden kierto ovat nurmien perusta. Nurmet ovat timotei-nurminata-ruokonata-alsike- ja puna-apilaseoksia. Jos perustaminen epäonnistuu, paikkausseoksena käytetään timotei-englannin raiheinä-alsikeapilaseosta. Talvituhoja ei yleensä juuri ole. Kolmen nurmivuoden jälkeen on yksi tai kaksi viljavuotta, ja uusi nurmi perustetaan aina suojaviljaan joko kokoviljasäilörehuksi tai puitavaksi kylvettävän ohran alle.

Nurmille levitetään liete keväällä ja syksyllä kakkossadon korjuun jälkeen. Apila kärsi multainlevityksestä, joten levityksessä palattiin takaisin letkulevittimeen. Keinolannoitteita nurmille ei ole käytetty kymmeneen vuoteen.

”Viime kesänä syksylevityksen hyödyn näki nurmissa selvästi.”

Luomunurmissa sato on ollut noin 6 000 kuiva-ainekiloa hehtaarilta, viime kesänä apila tosin kärsi huonoista säistä ja sato jäi niukaksi. Tavoitteena on 8 000–9 000 kuiva-ainekilon keskisato. Ari on osallistunut aktiivisesti nurmipienryhmiin, ja opit ovat kohentaneet nurmituotantoa. Lajikevalikoima on monipuolistunut, lohkojen käyttö tehostunut ja sadon mittaus tarkentunut. Kehitystyö palkittiin viime vuonna nurmipalkinnolla.


Säilörehu

Kesän kahdesta säilörehusadosta pääosan korjaa urakoitsija ajosilppuriketjulla siiloihin. Pienet alat korjataan omalla paalain-ketjulla umpilehmien rehuksi. Lypsävien rehusta otetaan näyte kerran kuukaudessa ja paaleista kerätään kattava näyte kerralla.


Vapaa-aika

Lentopallo ja becah volley ovat mieleisiä harrastuksia, mutta viime ajat ovat menneet enemmän lehmien parissa. Matkailu kiinnostaa ja siitä Ari toivoo itselleen uutta harrastusta. Tavoitteena on päästä ainakin yhdelle pidemmälle vapaa-ajan- tai ammattimatkalle vuodessa.

Teksti ja kuvat: Eeva-Kaisa Pulkka