Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Ilma, jota hengitän navetassa

Navetan hengitysilman epäpuhtauksilta voi suojautua parhaiten riittävällä tuuletuksella ja oikeilla suojaimilla.

Kaasumittari tosi toimissa lietteen pumppauksen aikana. Kuva Jukka Mäittälä

Navetan ilman laatuun vaikuttavat eläimet ja materiaalit, kuten rehut ja kuivikkeet, navettarakennus ilmanvaihtoineen ja lantajärjestelmineen sekä käytettävät työmenetelmät. Moni asia ja toimi navetassa heikentää ilman laatua, mutta onneksi ongelmiin on ratkaisuja.

Epäpuhtauksia sisältävän ilman laimentaminen on avainasemassa: riittävä ilmanvaihto suhteessa navetan ilmatilaan auttaa.

Korkeaharjaisessa pihattorakennuksessa lähtökohdat ilmanvaihdon toteuttamiselle ovat kovin erilaiset kuin matalakattoisessa parsinavetassa, mutta molemmissa on mitattu toisaalta ohjearvon ylittäviä määriä kaasuja ja pölyjä tai sitten lähes ulkoilmalaatuista sisäilmaa.

Yleisesti ottaen hyvin toimivalla ilmanvaihdolla navetan sisäilman laatu voidaan saada sille tasolle, että altistuminen ilman epäpuhtauksille on hyvin vähäistä eikä terveydelle koidu haittaa.

Poikkeustilanteissa tiettyjen työtehtävien aikana olen aistinvaraisesti havainnut ja mittareilla todistanut ilmanlaadun merkittävää heikkenemistä.


Nuorkarjan osastolla lietelanta saattaa jumittua kuiluihin, jolloin sen kulkeutumista koetetaan edistää pumppaamalla sekaan vettä.

Joskus lietettä kierrätetään pumppaamalla sitä ulkosäiliöstä takaisin navettaan, jolloin lietteestä irtoavan ammoniakin ja rikkivedyn määrät voivat nousta hälyttävän suuriksi voimakkaan sekoittumisen seurauksena. Ihmisellä voi ilmetä akuutisti päänsärkyä, myrkytysoireita ja tajunnan menetystä ja kroonisena seurauksena astmareaktioita.

Tilanteessa auttaa tehokas tuuletus navettaan työvaiheen ajaksi ja lisäksi hengityksensuojain, joka on
varustettu monikaasusuodattimella (ns. ABEK-suodatin).


Nupoutuksessa nousee ylöspäin työntekijän hengitysvyöhykkeelle valkoista savua, joka sisältää monipuolisen kattauksen kaasuja ja hiukkasia. Terveyden kannalta merkityksellisin asia on poltossa muodostuvien pienhiukkasten suuri määrä.

Nestekaasulla toimivan polttoraudan käytön yhteydessä on myös mitattu nupoutusta tekevän henkilön voimakasta altistumista häkäkaasulle. Hajuttomaksi työympäristönsä saa käyttämällä hengityksensuojaimessa yhdistettyä pölyn- ja kaasunsuodatinta mallimerkinnällä ABEK-P.

Häkäkaasulle ei sen sijaan ole olemassa sopivaa suodatinta. Ratkaisuna voisi olla moottoroidun hengityksensuojaimen käyttö niin, että puhallin ottaa ilmansa käyttäjän selän puolelta.


Sisätiloissa käytetään yhä useammin esimerkiksi traktoria, pienkuormainta, rehun-jakovaunua tai muuta polttomoottorikäyttöistä konetta.

Silloin ilmaan pääsee dieselpako-kaasuina muun maussa nokea eli pienhiukkasia ja monia haitallisia kaasuja, kuten typen oksideja ja PAH-yhdisteitä. Dieselpakokaasu on luokiteltu aineeksi, joka lisää keuhkosyövän riskiä. Pienhiukkasia pidetään yhtenä pahimmista ihmisten terveyttä uhkaavista ilmansaasteista.

Polttomoottorin korvaaminen sähkömoottorilla poistaisi ongelman. Toki akkukäyttöisiä pienkuormaimia on jo markkinoilla, mutta traktoreita vielä odotellaan. Odotellessa kannattaa vakavasti miettiä hiukkassuodattimella (P3-suodatusluokka) varustetun hengityksensuojaimen käyttöä.
 

Nenä ei aina kerro totuutta

Lietekaasujen esiintymistä ilmassa voi karkeasti arvioida aistein, mutta riskinarviointiin ja korjaavien toimenpiteiden suunnitteluun tarvitaan luotettavia mittaustuloksia. Hiilidioksidia ja häkää ei voi edes haistaa.

Kaasujen mittauksia voi kysyä työterveyshuollosta tai maatalouden neuvontapalveluista.

Toki mittarin voi hankkia itselleenkin, kunhan varmistuu sen toimintakunnosta säännöllisin huolloin ja kalibroinnein.

Työolojen selvittämiseen ja altistumisen arviointiin liittyvää palvelua voi kysyä myös Työterveyslaitokselta. Pölyjen mittaaminen navetan ilmasta on käytännössä mielekästä lähinnä ammattitauti-selvityksissä ja tutkimustarkoituksessa.
 

Teksti ja kuva Jukka Mäittälä, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos