Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilehti

Vasikan kivusta väitellyt eläinlääketieteen tohtori Ann-Helena Hokkanen on yksi erikoistuvien eläinlääkäreiden hyvinvoinnin erikoistumisopintojen kouluttajaksi hyväksytyistä suomalaiseläinlääkäreistä. Kuva: Pekka Hokkanen

Hyvinvointia tehdään yhdessä

”Ihminen on käynyt kuussa – on siis oltava mahdollista parantaa eläinten hyvinvointia kaikkien eläimen hoitamiseen osallistuvien tahojen yhteistyöllä. Esimerkiksi kehittämällä helpommin annosteltavia kipulääkkeitä tuotantoeläimille”, eläinlääketieteen tohtori Ann-Helena Hokkanen sanoo.

Ann-Helena Hokkanen on yksi Suomen kolmesta asiantuntijasta, joilla on oikeus ottaa koulutettavakseen eläinten hyvinvointiin, etiikkaan ja lainsäädäntöön erikoistuvia eläinlääkäreitä Suomessa. ”European Veterinary Specialist in Animal Welfare Science, Ethics and Law” -koulutusohjelma on yhteiseurooppalainen. Siihen voidaan ottaa koulutettavaksi eläinlääkäreitä, joilla on oikeus harjoittaa ammattiaan Euroopassa.

Koulutuksen suomalaisversion luominen on käynnissä ja ensimmäisten koulutettavien eläinlääkärien koulutuspolkujen suunnittelu alkaa tänä syksynä.

Helsingin yliopiston professori Anna Valros on koulutusohjelman erikoisasiantuntija ja Hokkasen lisäksi kaksi muuta kouluttajaa ovat dosentti Laura Hänninen ja eläinlääketieteen tohtori Camilla Munsterhjelm Helsingin yliopistolta. Kullakin kouluttajalla on oikeus ottaa kaksi erikoistuvaa eläinlääkäriä koulutettavakseen.

Koko ketjua kuunneltava hyvinvointiasioissa

”Mediakohut ovat tuoneet eläinten hyvinvoinnin julkisuuteen, joskin kohujen seurauksena kuva tilanteesta voi vääristyä. Siksi meillä tarvitaan lisää asiantuntijoita, jotka pystyvät keskustelussa argumentoimaan ja sitä kautta vaikuttamaan”, eläinlääkäreiden erikoistumisohjalman kouluttaja dosentti Laura Hänninen sanoo. Kuva: Pihla Pesonius

Eläinten hyvinvoinnista tiedetään nyt huomattavasti enemmän kuin 10–20 vuotta sitten. Eläinten hyvinvoinnin, etiikan ja lainsäädännön de facto -kouluttajaksi neljä vuotta sitten hyväksytty Laura Hänninen toteaa, että esimerkiksi syy vasikan voimakkaalle imemisen tarpeelle selvisi 2000-luvulla hyvinvointitutkimuksen ansiosta.

Hänninen kertoo, että maidon laktoosi laukaisee vasikassa imemisen tarpeen ja imeminen pitää sen tyytyväisenä ja kylläisenä. Mikäli vasikka ei saa maitoaan imemällä, se pakonomaisesti imee jotain muuta, esimerkiksi lajitovereitaan tai karsinan rakenteita. Tutkimustiedon myötä tuttisankojen käyttö on yleistynyt.

Vasikan kivusta väitellyt eläinlääketieteen tohtori Ann-Helena Hokkanen on toinen tänä vuonna hyvinvoinnin erikoistumisopintojen kouluttajaksi hyväksytyistä suomalaiseläinlääkäreistä. Hän iloitsee siitä, että käynnistyttyään koulutusohjelma tuo uusia mahdollisuuksia pitää eläinten hyvinvointia ja sen tutkimusta esillä niin eläinlääkärikunnan sisällä kuin laajemminkin yhteiskunnassa.

On tärkeää, että eläimen hyvinvointia tehdään yhdessä kaikkien eläimiä hoitavien ihmisten kanssa.

"Heidän ääntään ei saa unohtaa, kun ajatellaan hyvinvoinnin kehityskohteita”, Hokkanen painottaa.

Tärkeitä yhteistyökumppaneita hyvinvointikoulutuksen kehittämisessä ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämisessä on paljon. Hänen mukaansa Evira, ministeriö, läänineläinlääkärit, ETT ry, tuottajajärjestöt, yliopistot, Luonnonvarakeskus, yritykset ja neuvontaorganisaatiot ovat mainioita kumppaneita, kun mietitään uudenlaisia toimintatapoja ja esimerkiksi tutkimustiedon viemistä käytäntöön.

”Tähänkin asti yhteistyö meijerien ja teurastamojen kanssa on ollut tosi hyvää. Valio on yksi tärkeä kumppani ja yhteistyötä on tehty esimerkiksi Valion hyvinvointipäivillä. Pidän tärkeänä, että toimitaan juuri näin: tehdään hyvinvointia yhdessä”, Hokkanen sanoo.

Hokkanen kiittää Eläinten hyvinvointikeskusta, joka on viestinyt ansiokkaasti hyvinvointiasioista niin suurelle yleisölle kuin alan toimijoillekin.

”Meijerin kannustus paransi hyvinvointia”

Myös Ann-Helena Hokkanen kertoo esimerkin tutkimustiedon vaikutuksesta tuotantoeläinten arkeen. Hänen sydäntään ja ammattiosaamistaan lähellä on nautojen kivunhoito.

”Oli hieno asia, kun meijeri rupesi kannustamaan nupoutuskivun hoitamiseen. Kun asioita pidetään esillä ja niistä on tietoa saatavilla, alkavat ihmiset ajatella ja sitten toimia. Uskon, että kun saadaan kivunlievityksen käyttöä nupoutuksessa lisääntymään, mahdollisesti sitä saadaan lisättyä myös napatulehdusten ja muiden kivuliaaksi tiedettyjen asioiden lievittämisessä. Ja myös parempia lääkkeitä kehitettyä nautojen kivun lievittämiseen.”

Missiona omalle tutkijanuralleen kolmekymppinen eläinlääketieteen tohtori kertoo olevan, että eläimen kivusta tiedettäisiin enemmän ja sitä pystyttäisiin lievittämään mahdollisimman tehokkaasti.

Hokkanen toteaa, että hänelle itselleen opettaminen on palkitsevaa ja lisää myös omaa osaamista.

”Hyvinvointikeskustelua ei enää tarvitse perustella”

Laura Hänninen toteaa, että eläinten hyvinvoinnin, etiikan ja lainsäädännön erikoistumisohjelma tulee poikkeamaan totutuista, koska siinä eläin ei ole samalla tavalla keskiössä, vaan lähestymistapa on laajempi. Vaikka suuret laivat kääntyvät hitaasti, on eläinten hyvinvointi ja siitä käytävä keskustelu hänen mukaansa ottanut valtavan harppauksen sen kahden vuosikymmenen aikana, jona hän on asian parissa työskennellyt.

”Nykyään ei enää tarvitse perustella, miksi eläinten hyvinvoinnin edistämisestä pitää keskustella. Mediakohut ovat tuoneet asian julkisuuteen, joskin kohujen seurauksena kuva tilanteesta voi vääristyä. Siksi meillä tarvitaan lisää asiantuntijoita, jotka pystyvät keskustelussa argumentoimaan ja sitä kautta vaikuttamaan.”

Tulevaisuudessa valmistuva muutama hyvinvoinnin, etiikan ja lainsäädännön erikoiseläinlääkäri merkitsee jo suurta lisäystä suomalaisten asiantuntijoiden joukkoon.

”Suomi on tässä mielessä pieni maa. Kansainvälinen erikoistumiskoulutus sopii tilanteeseemme erittäin hyvin”, Hänninen huomauttaa.

Tulevaisuuden suuri haaste: eläintautivapaan Suomen säilyminen

Eläinlääketieteen tohtori, maitotilayrittäjä Ann-Helena Hokkanen on yksi kolmesta asiantuntijasta, jotka on hyväksytty kansainvälisen eläinlääkärien erikoistumiskoulutuksen suomalaiskouluttajaksi. Ohjelmassa valmistuu eläinten hyvinvointiin, etiikkaan ja lainsäädäntöön erikoistuneita eläinlääkäreitä.

Hokkasen mukaan eläinten hyvinvointi on äärimmäisen vaikea asia tutkia.

”Se on käsite, joka riippuu ihmisen omasta suhteesta eläimeen, empatiataidoista, kokemuksista, käsityksestä. Vielä on olemassa ajattelua, että ”vasikan nupoutus ei sattunut 60-luvullakaan, ei se satu nytkään”, hän sanoo.

Kun vanhat uskomukset todennetaan virheellisiksi ja tietoa viedään käytännönläheisesti eteenpäin, käytännöt muuttuvat.

”Tietämys laajenee, kivunlievityksen myönteisestä vaikutuksesta kerrotaan naapurille, joka kokeileekin rauhoitettuna ja kipulääkittynä nupouttamista. Näin hyvinvointi paranee”, Hokkanen toteaa.

Tautivapaus on myös hyvinvointikysymys

Ann-Helena Hokkanen toteaa, että eläinten tarttuvista taudeista keskustellessa unohtuu usein hyvinvointinäkökulma.

”Kun tilakoot kasvavat, nousee vahvasti esiin kysymys, miten saadaan Suomi pidettyä tautivapaana, esimerkiksi sikarutosta. Nautapuoli on sika- ja siipikarjatuotantoa jäljessä tautisulkuasioissa, ja siellä tarvittaisiin paljon lisää koulutusta ja osaamista.

”Koulutuksessa hyvinvointia katsotaan myös terveyden vinkkelistä. Meidän tutkijoiden ja kouluttajien tehtävänä on parantaa, ylläpitää ja edistää eläinten hyvinvointia. Tarttuvat taudit eivät ole muuttuvan maailman ongelmista todellakaan pienimmästä päästä.”

Teksti: Kati Leppälahti