Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Kuva-arvoitus: mitkä hyvinvoinnin osa-alueet toteutuvat tässä kuvassa? Kuva: Kristiina Sarjokari

Hyvinvointi – mitä se on?

Kuluva vuosi on nimetty hyvinvoinnin teemavuodeksi. Kannattaako meidän edes puhua eläinten hyvinvoinnista, kun monilla ihmisilläkin on tällä hetkellä tiukkaa - taloudellisesti, henkisesti tai fyysisesti?

Mielestäni hyvinvoinnista kannattaa puhua, varsinkin asioista jotka ovat eläinten ja ihmisten hyvinvoinnille tärkeimpiä.

Mistä hyvinvointi koostuu käytännössä? Ensin kannattaa huolehtia perusasioista. Ne ovat samat kaikilla eläin-lajeilla. Raskas työ ei oikeasti vaadi raskaita huveja. Tärkeintä on levätä riittävästi, syödä terveellisesti, liikkua tarpeeksi, ja seurustella samanhenkisten kanssa. Perusasioiden jälkeen voi kyetessään tarjota lisää elämän mausteita.

Eläinten hyvinvoinnin määritelmiä on useita. Nykyään painotetaan eläinyksilön kokemusta hyvinvoinnista. Karja koostuu yksilöistä ja voi sitä paremmin, mitä useampi tuntee olonsa hyväksi. Elämä voi tuntua hyvältä vaikka joka ikinen asia ei olekaan täydellisesti. Tosin yksikin todella huonosti oleva asia (esimerkiksi voimakas kipu tai pelko) voi saada olon huonoksi. Kokonaisuus ratkaisee.

Welfare Quality® -järjestelmän periaatteet

Tuotantoeläinten hyvinvointia kuvaamaan on kehitetty Welfare Quality® -järjestelmä, joka sisältää neljä periaatetta ja 12 mittaria (WQ 1-12). WQ:n periaatteet ovat: 1) hyvä ruokinta, 2) hyvä kasvatusympäristö, 3) hyvä terveys ja 4) tarkoituksenmukainen käyttäytyminen. Eläimen hyvä olo muodostuu siitä, että perusasiat ovat kunnossa: se saa riittävästi rehua ja vettä, voi levätä tarpeekseen mukavassa makuupaikassa, pääsee liikkumaan vaivatta ja eläin saa osakseen mukavaa kohtelua niin ihmisen kuin lajitovereidensakin taholta. Sairaudet ja kipu pyritään ehkäisemään ja hoidetaan tarvittaessa.

Hyvän ruokinnan

mittari on hyvinvoinnin näkökulmasta se, ettei eläin ole kokenut pitkittynyttä nälkää(WQ-1) tai janoa(WQ-2). Tätä arvioidaan järjestelmän mukaan katsomalla navetassa eläinten lihavuuskuntoa, veden puhtautta ja tarjolla oloa sekä ruokinta- ja juottolaitteiden toimivuutta.

Hyvien pito-olosuhteiden

keskeiset kohdat ovat WQ:n mukaan mukava lepopaikka(WQ-3), sopiva lämpötila(WQ-4) ja liikkumisen helppous(WQ-5). Edellä mainittuja mitataan järjestelmässä havainnoimalla eläinten makuulle menoaikaa, osumista parsirakenteisiin, muualla kuin parsissa makaavien määrää, utareen ja jalkojen puhtautta sekä kytkettynä pitämisaikaa.

Hyvä terveys

tarkoittaa WQ:ssa sitä, ettei eläimellä ole vammoja(WQ-6), sairauksia(WQ-7) tai toimenpiteistä aiheutuvaa kipua(WQ-8). Keskeisiä arviointikohtia ovat ontuminen, ihovauriot, yskiminen, tihentynyt hengitys, sierain- ja silmävuodot, ripuli, emätinvuoto, maidon soluluku, kuolleisuus, synnytysvaikeudet, makaamaan jääneet, sekä kivun lievitys nupoutuksessa.

Tarkoituksenmukaiseen käyttäytymiseen

sisältyvät WQ -järjestelmässä eläinten välinen sosiaalinen käyttäytyminen(WQ-9), muiden lajinmukaisien käyttäytymismuotojen mahdollisuus(WQ-10), eläimen ja ihmisen välinen suhde(WQ-11) ja positiivinen tunnetila(WQ-12). Mittareina käytetään eläinten välisten kahinoiden havainnoimista, pakoetäisyystestiä ja laitumella olon mahdollisuutta.