Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka

Hyvät navettaolot – terveet utareet

Pistämällä navetan olot ja rakenteet kuntoon voidaan karsia noin kolmannes utareterveyden riskitekijöistä.

Olosuhteilla tarkoitetaan navetan ilmanvaihtoa, parsia ja karsinoita, ruokinta-pöytää sekä juoma-altaita ja pihatoiden lantakäytäviä.

Navetan rakenteet myös vaikuttavat suuresti eläinten käyttäytymiseen. Lisäksi eläimiä hoitavien ihmisten toimilla, kuten siivoamisella, on merkitystä utaretulehdusriskin synnyssä.

Ilmanvaihto

Kaikki mikrobit viihtyvät ja lisääntyvät kosteassa ja lämpimässä paremmin kuin viileässä ja kuivassa.

Navetan ilmanvaihto vaikuttaa siis paljon siihen, miten utaretulehdusmikrobit lisääntyvät ja viihtyvät.

Suomalaisten navetoiden ilmanvaihto on parantunut merkittävästi verhoseinäilmanvaihdolla tai ikku-
noiden vaihtamisella helposti nostettaviin ja laskettaviin kennolevyikkunoihin. Mikä parasta, molempien
ratkaisuiden käyttö ja huolto on edullista.

 

Parret ja karsinat

Makuupaikkojen rakenne ja puhtaus vaikuttavat utareterveyteen. Parsirakenteet eivät saa vaurioittaa eläimiä, ja makuualustat täytyy saada pidettyä helposti puhtaina.

Jotta parsirakenteet olisivat mahdollisimman helppoja eläimille, ne kannattaa mitoittaa eläinten koon mukaan.

Pihaton parren mitoitus-laskuri on Valmassa Valio Terveys -osiossa.

Parsinavetoissa kytkytlaitteiden ja pihatoissa parren etuosan putkien tulee antaa riittävästi tilaa nousemiseen ja makuulle menoon.

Parren pinnan sopivalla sileydellä, pehmeydellä ja kuivituksella estetään ihohankaumia, joissa lisääntyvät S.aureus, T.pyogenes ja Str. dysgalactiae.

Lehmät eivät saa maata parsinavetoiden lantaritilöillä, koska ne voivat vaurioitua. Syväkuivitetut parret näyttävät lisääntyvän pihatoissa, koska ne ovat eläinystävällisiä.

Parsia tulee siivota vähintään kolmesta neljään kertaa päivässä. Jos pihatto on sopiva eläimille ja toimii kuten pitää, eläimet pysyvät puhtaina. Parsinavetoissa saatetaan joutua pesemään eläimiä, mikä lisää navetan kosteutta ja edistää mikrobien lisääntymistä.

Myös poikimakarsinoiden makuualustan puhtauteen tulee kiinnittää huomiota. Vähän kuivitettu, kumimatto-betoniritilä-vaihtoehto on helppo siivota, mutta rankka lehmälle ja vasikalle. Lehmä ei yleensä osu kokonaan makaamaan kumimatolle ja vasikka syntyy näin ollen usein betoniritilälle, jossa se pyristelee
pystyyn hangaten napaansa likaisille betonipalkeille. Tästä seuraa helposti napatulehduksia.

Myös utaretulehdusriski kasvaa, jos utareen alla on likaisia betonipalkkeja.

Olkipohjainen poikimakarsina on mukava eläimille, mutta vaatii riittävän kuivituksen, jotta varsinkin
Str. uberis -utaretulehdukset pysyvät kurissa. Jälkeisten jättäminen olkipohjaiseen poikimakarsinaan lisää T.pyogenes-utaretulehduksia lämpimänä vuodenaikana.

Lehmät eivät saa maata jaloittelutarhassa, ellei siellä ole erillistä puhtaana pidettävää makuualuetta, esimerkiksi hiekkapetiä. Laidunten suosituimmat makuualueet likaantuvat myös, joten niitä kannatta
uusia puhtaalla hiekalla.

 

Lantakäytävät

Pihattojen lantakäytävien puhtaudella on ratkaiseva merkitys jalkojen ja siten vedinten puhtaudelle sekä utaretulehdusriskille.

Vedinten lantakontaminaatio voi lisätä E.coli-, Klebsiella-, Serratia-, Enterococcus-, Prototheca- tai hiivautaretulehduksia. Varsinkin AMS-lypsyn vedinten puhdistuslaitteet eivät riitä puhdistamaan likaisia vetimiä riittävästi, etenkin jos vedinten iho on vedinkaston seurauksena karhea.

Käytävien lantakolien tai ritiläpalkkien siivousrobottien rikkoutuminen lisää tyypillisesti E.coli-utaretulehduksia.

 

Ruokintapöytä ja juoma-altaat

Koska riittävällä ravinnolla on tärkeä merkitys lehmien puolustuksen toiminnalle, etenkin heti poikimisen
jälkeen, eläimen on saatava ruokaa helposti.

Sopiva ruokintapöydän pituus pihatossa on noin 70 senttimetriä lehmää kohden. Laumaeläiminä
lehmät haluavat syödä yhdessä.

Arimmat eläimet, yleensä ensikot, kärsivät eniten, jos ruokintapöytää on liian vähän.

Toki ruokintapöydän lyhyyttä voidaan kompensoida jonkin verran jakamalla rehua useammin.

Etenkin kesäaikana Klebsiella, Serratia ja Prototheca lisääntyvät juoma-astioissa. Kun lehmät juovat
mikrobivettä, mikrobit kulkeutuvat ulosteisiin ja sitä kautta vedinten pinnoille sekä yleensä lypsyn kautta
vetimiin. Juoma-astiat pitääkin lämpimänä vuodenaika tyhjentää vähintään joka toinen päivä ja pestä harjalla.