Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Maitotilayrittäjä Petri Hovi Lappeenrannasta korostaa, että nurmenviljelyssä on aina pidettävä mielessä loppuasiakas eli lehmä. Kuva: Sanne Katainen / Maaseudun Tulevaisuus

Hovin tilan vinkit nurmentuotantoon

Kaikki tehdään lehmää varten, eli lehmä palkitsee nurmentuotannossa lopulta huolellisesti tehdyn työn. Näin sanovat vuoden 2018 Laidunyhdistyksen säätiön valtakunnallisen nurmipalkinnon saajat Petri ja Tanja Hovi, jotka vastaanottivat palkinnon 12. lokakuuta KoneAgria-näyttelyssä. Tänä vuonna Hovin tilalla päästiin nurmessa yli 7 000 kuiva-ainekilon hehtaarisatoon.


Hovin tila lyhyesti

Tanja ja Petri Hovi ovat isännöineet Hovin maitotilaa Lappeenrannassa vuodesta 1996. Tilan pinta-ala on kasvanut 33:sta 131 hehtaariin, josta nurmilla on tällä hetkellä noin 80 hehtaaria. Tilan ns. tehokas nurmiala on noin 70 hehtaaria, koska viljelyssä on myös luonnonhoitopeltoja.

Hovin tilalla on eläimiä kaikkiaan 130–140, holstein-karjassa lypsäviä on tällä hetkellä 67. Lypsyrobotti on lypsänyt navetassa vuodesta 2005, ja viime tammikuussa robotti vaihdettiin uuteen. Tanja ja Petri Hovi ovat tilan seitsemäs isäntäpari.

 

Miten nurmenviljely on tilallanne kehittynyt

”Aloittaessamme tilanpidon nurmenviljely ei ollut niin tavoitteellista kuin tänä päivänä”, Petri Hovi sanoo. ”Maitotilayrittäjyys on muuttunut enemmän yrityspohjaiseksi toiminnaksi, ja tulosta on saatava aikaan jokaisella osa-alueella.”

Myös pinta-alassa mitattuna nurmirehujen tuottaminen on laajentunut Hovin tilalla parissa kymmenessä vuodessa runsaasti, kun tilan pinta-alaa on kasvatettu jatkuvasti.

”Nurmesta on oltava aidosti kiinnostunut ja on tiedettävä, mitä siellä peltolohkoilla kasvaa. Säilörehu on kallis rehu, varsinkin jos sen tuottamisessa epäonnistuu.”

 

Tilalle sopivat nurmiseokset

Hovin tilan maat ovat pääosin muta-, multa- ja turvepohjaisia, eikä savikoita juurikaan löydy. Aiemmin nurmiseokset ovat olleet nurminatapainotteisia, mutta nyt toista vuotta viljelyssä on ollut timoteivaltainen nurmi.

”Kaipasimme nurmeen lisää kuitua, ja timoteillä kuitupitoisuutta onkin saatu lisättyä”, Petri kertoo. ”Nurmiseoksessa on 70 prosenttia timoteitä, 20 prosenttia nurminataa ja 10 prosenttia raiheinää.”

Apilaa nurmissa ei ole enää käytetty, koska se kestää huonosti nurmien kasvinsuojelutoimenpiteitä.

”Emme järjestelmällisesti ruiskuta nurmia, mutta jos tarvetta on, käsittelemme esimerkiksi Staranella nurmet keväällä. Ja rikkakasveista voikukka on se ongelmallisin.”

 

Millainen on nurmenkorjuun strategianne

Nurmenviljelyssä yhteistyö tilojen välillä ja konekustannusten jakaminen ovat hyviä keinoja pienentää nurmen tuotantokustannuksia.

Hovin tilalla säilörehun tuotantokustannuksia on joskus seurattu jopa lohkokohtaisesti.

”Rehuketjun olemme halunneet pitää kuitenkin pääosin omissa käsissämme, jotta emme ole liian riippuvaisia esimerkiksi urakoitsijoiden aikatauluista”, Petri kertoo.

Nurmenkorjuussa käytetään toisen maitotilan kanssa yhteisomisteista nurmikalustoa: hinattavaa tarkkuussilppuria ja niittokonetta. Petri ajaa silppuria ja naapuritilan isäntä kuormia siiloon. Urakoitsijat huolehtivat karhottamisesta ja siiloilla rehun tiivistämisestä.

Säilörehun teossa on onnistuttu silloin, kun kaikki rehuntekijät ymmärtävät, että työn tavoitteena on raikas rehu lehmän edessä.

”Meidän rehuntekoketjussamme kaikki sen ymmärtävät”, Hovit toteavat.

Raaka-ainenäytteitä otetaan korjuun edetessä lähes joka kuormasta kourallinen, ja näistä yhteisnäytteet lähetetään Valion laboratorioon analysoitaviksi.

”Kun lohkot muuttuvat, on hyvä tietää mitä tavaraa siiloihin menee. Rehun laatu vaihtelee 30 metriä pitkässä siilossa väkisinkin.”

 

Miten varmistatte nurmisadon laadun

Kaikki työvaiheet nurmiketjussa on tehtävä huolella, perustamisesta lähtien. Petri antaa esimerkin: jos perustamisvaiheessa jätät kivet keräämättä pellolta, voi siitä korjuuvaiheessa koitua yllättävä kustannus ja viivytys rikkoutuneiden koneiden muodossa.

Kun oikea korjuuajankohta on selvillä, on tärkeää, että korjuuajan sää suosii eikä ole esimerkiksi liian märkää.

”Ennen korjuuta otamme Valio Artturi® -korjuuaikanäytteitä joka toinen päivä. Aina rehuntekoa ei kuitenkaan pysty aloittamaan silloin, kun korjuuaikanäyteiden perusteella pitäisi, koska sääkin vaikuttaa korjuun aloitukseen”, Petri muistuttaa.

Maitotilayrittäjä Tanja Hovi ottaa laakasiilosta edustavan rehunäytteen Valio Artturi® -rehuanalyysiin. "On tiedettävä, mitä lehmä syö." Kuva: Sanne Katainen / Maaseudun Tulevaisuus

Kaikki työvaiheet nurmenkorjuussa ovat tärkeitä, mutta kaiken pystyt pilaamaan, jos peität siilon huonosti.

”Sosiaalisessa mediassa voi usein nähdä hehkutettavan tehokkaita ja nopeita nurmen korjuuketjuja, joka on toki tärkeää, mutta aikaa on oltava myös riittävästi tiivistämiseen ja siilojen peittämiseen huolella. Ei saa olla kiireinen väärässä kohdassa.”

Hovin tilalla säilöntään käytetään AIV 2 Plus:aa. Biologisia säilöntäaineita on testattu, mutta hapon on todettu toimivan varmimmin vaihtelevissa sääolosuhteissa. Rehut säilötään laakasiiloihin, ja tarvittaessa tehdään lisäksi paali- ja aumarehua.

”Noin 3–4 viikon välein otamme siiloista säilörehunäytteitä. Siilojen rehurintauksen suojauksessa olen todella huolellinen: rintaukseen ei saa päästää vettä tai se vaikuttaa oitis navetassa väki- ja karkearehun syöntisuhteisiin.”

Hovin tila on osallistunut useisiin nurmipienryhmiin, joista viimeisimmän ryhmän toiminta päättyy tämän vuoden lopussa.

”Nyt on aika soveltaa opittua käytäntöön."

Pienryhmiin osallistuminen on tuonut meille paljon lisää tietoa, sekä pienryhmien vetäjiltä, että viljelijäkollegoilta.

Sen lisäksi, että ajatusten ja tiedon vaihtaminen on tärkeää, esimerkiksi nurmilajikkeet kehittyvät koko ajan ja niistä saa uutta tietoa pienryhmissä.

 

Kuinka mittaatte nurmisadon määrää

Nurmisadon määrä on pystyttävä arvioimaan, jotta tietää miten viljelyssä on kehitytty. Petri Hovi kertoo, että merkitsee jokaisen pellolta siiloon lähtevän kuorman kalenteriinsa ylös.

”Emme ole harkinneet vaa’an hankkimista, koska pystymme arvioimaan rehun määrän raaka-ainenäytteestä määritetyn kuiva-aineen ja siilokuutioiden mukaan mielestämme riittävällä tarkkuudella.”

Tilalla korjataan pääsääntöisesti kolme nurmisatoa, säiden mukaan. Kuluneena kasvukautena alkukesä näytti Lappeenrannan seudulla surkealta: toukokuussa satoi 10 mm, kesäkuussa 16 mm.

Ensimmäisen nurmisadon pelasti aikainen lannoitus, kun nurmi sai hyödynnettyä kevätkosteuden maksimaalisesti.

"Ensimmäiseen rehuntekoon ryhdyimme vajaa viikkoa normaalia aikaisemmin eli 4. kesäkuuta. Kolmannen sadon olemme jo korjanneet, sen korjuu alkoi 19. syyskuuta.”

Hovin tilalla päästiin tänä vuonna keskimäärin reilun 7 000 kg ka nurmihehtaarisatoon. Ykkösen keskimääräinen hehtaarisato oli 3 236 kg ka ja kuiva-aine-% 35, kakkossadon 2 310 kg ka ja 37 prosenttia ja kolmossadon 1 490 kg ka ja vajaat 20 prosenttia.

”Saimme siiloihin normaaliin kasvukauteen verrattuna noin kolme neljäsosaa sadon määrästä. Kokonaisuudessaan rehutilannetta pelastaa se, etten lopettanut viime syksynä niin paljoa nurmia kuin olisi pitänyt. Muutoinkin on jännä juttu, että joka vuosi kaikki rehut ovat tilallamme kuluneet eikä rehua ole koskaan jäänyt yli”, Petri pohtii.

 

Miten uudistatte nurmet

Nurmien uudistamisessa on käytetty joko puitavaa suojaviljaa tai säilörehuksi korjattavaa vihantaviljaa. Myös kokemusta valkuaiskasveja sisältävän seoksen käytöstä nurmen suojakasvina on.

”Parhaimmaksi perustamistavaksi on osoittautunut kaura suojaviljana, kunhan kaura korjataan hyvissä ajoin niin, että nurmi ehtii vahvistua seuraavaa kasvukautta silmällä pitäen”, Petri sanoo.

Nurmet lopetetaan kemiallisesti, ja samalla saadaan lohkoilta monivuotisia rikkakasveja pois. Aiemmin Hoveilla oli jopa 6 vuotta vanhoja nurmia, mutta tilanne on muuttunut peltoalan kasvaessa. Nyt nurmikierto on 4 vuotta.

”Myös 6 vuoden nurmikierto voi onnistua, jos nurmista pidetään hyvää huolta ja täydennyskylvöön panostetaan”, Petri toteaa.

Hovit ovat täydennyskylväneet nurmia pitkään ja korostavat täydennyskylvön merkitystä: nurmet on pidettävä täystieheinä, niin satoa saadaan.

 

Petri Hovi vastaanotti valtakunnallisen nurmipalkinnon KoneAgria-näyttelyn yhteydessä 12.10.2018. Kuva: Heikki Sulander

Hovin tilan nurmentuotannon motto

Älä luista nurmenviljelyssä missään!

 

Kahdeksatta kertaa jaettavalla Laidunyhdistys ry:n säätiön valtakunnallisella nurmipalkinolla palkitaan monipuolisesti nurmentuotantoaan kehittänyt tila. Hovin tila sai palkinnoksi viljelijäparin matkan Eurotier-näyttelyyn Hannoveriin. Palkinto ja kunniakirja luovutettiin perjantaina 12.10. Jyväskylässä KoneAgria-näyttelyn yhteydessä. Palkinnon jakoivat Laidunyhdistys ry:n säätiön varapuheenjohtaja Jaakko Helminen ja ProAgria Etelä-Suomen nurmiasiantuntija Asko Laapas.