Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Aflatoksiinin lähde on tyypillisesti homeinen vilja tai muu homehtunut rehukomponentti (esimerkiksi mäski). Selvityksiä tehtäessä myös apevaunujen puhtaus on huomioitava. Säilörehussa aflatoksiinia ei yleensä esiinny. Kuva: Anu Artjoki

Homeinen rehu aflatoksiinin lähde

Aflatoksiini M1 on homesienten tuottama terveydelle haitallinen, karsinogeeninen homemyrkky. Maitotuotteissa esiintyessään sen lähde on tyypillisesti eläinten syömä homeinen vilja tai muu rehukomponentti.

Afaltoksiinin M1 suuret pitoisuudet voivat olla vaarallisia eläimille. Raakamaitonäytteistä tutkitaan aflatoksiinia jatkuvasti, sillä sen valvonta kuuluu Suomessa kansalliseen vierasaineiden valvontaohjelmaan. Evira ottaa näytteitä tuotantotiloilta sekä kuljetuseristä.

Myös Valio tutkii aflatoksiinia M1 raakamaitonäytteistä omassa valvontaohjelmassaan. Näissä tutkimuksissa aflatoksiinia on löytänyt pieniä määriä kuljetuseristä, mutta pitoisuudet ovat olleet selvästi pienempiä kuin sallittu enimmäispitoisuus (raja-arvo = 0,05 ppb).

Valiolla valmistetuista maitojauheista on myös löytynyt muutamia kertoja pieniä määriä aflatoksiinia M1. Jauheista todetut määrät ovat olleet raja-arvon alapuolella, mutta yksittäisissä tilamaidoissa sallittu pitoisuus on ylittynyt. Homemyrkkylöydökset aiheuttavat aina selvitystyön, jotta tilanne saadaan korjattua tilatasolla.

Miten aflatoksiinia voi päätyä maitoon?

Maidossa esiintyy aflatoksiinia M1, joka on aflatoksiinin B1 metaboliatuote. Sitä muodostuu homeista rehua syöneiden lehmien maksassa. Maitoon aflatoksiinia M1 päätyy vain 1–2 prosenttia, loppu erittyy virtsaan. Aflatoksiinia erittyy maitoon noin 12–48 tunnin kuluttua siitä, kun lehmä on syönyt pilaantunutta rehua. Pitoisuus maidossa laskee 1–4 vuorokauden kuluessa, kun pilaantunut rehu poistetaan ruokinnasta.

Aflatoksiinin lähde on tyypillisesti homeinen vilja tai muu homehtunut rehukomponentti (esimerkiksi mäski). Selvityksiä tehtäessä myös apevaunujen puhtaus on huomioitava. Jos kasvavassa viljassa on homemyrkkyjä muodostavaa homesientä, saattaa homemyrkkyjä muodostua jo kasvupaikalla ja se voi levitä edelleen viljavarastossa. Kuivan viljan kastuminen varastossa voi myös lisätä homemyrkkyjen lisääntymisen riskiä varastoinnin aikana.

Murskeviljan säilöntä on kriittinen homeiden muodostuksen kannalta. Sen säilönnässä pätevät samat ohjeet kuin säilörehun tekemisessä. Säilöttävän viljan on oltava riittävän kosteaa, eli > 30–35 prosenttia, jotta rehumassa saadaan tiiviiksi. Rehumassaan jäävä ilma aiheuttaa riskin homeiden kasvulle. Kuiva vilja tulisi säilöä esimerkiksi propionihapolla, jolloin säilyminen ei perustu käymiseen tai ilmatiiviyteen, vaan propionihapon kykyyn estää hiivojen ja homeiden kasvua.

Ongelmaselvitykset

Maitojauheissa tai muissa maitovalmisteissa todetut aflatoksiinilöydökset aiheuttavat aina mittavan selvitystyön, joka tehdään yhteistyössä tuotantolaitoksen, Valio Alkutuotannon ja laboratorion sekä osuuskunnan ja tilojen kanssa. Seinäjoen aluelaboratoriossa on käytössä aflatoksiinin määritysmenetelmä, joten selvitystyö käy nyt aiempaa nopeammin, kun näytteitä ei tarvitse lähettää Eviraan. Tavoitteena on löytää tilat, joilta homemyrkkyjä on päätynyt maitoon, jotta voidaan tehdä korjaavat toimenpiteet.

Selvitysprosessin eteneminen