Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Kestokuivikepohjaisten pihattojen toimivuutta maidontuotannossa tutkitaan Hollannissa. Tulokset ovat olleet lupaavia etenkin eläinten terveyden osalta. Kuva: Wageningen UR Livestock Research/Paul Galama

Hollannissa tutkitaan siirtymistä parsipihatosta avopihattoon

Hollannissa etsitään edullisempia ratkaisuja navettarakentamiseen. Tällä hetkellä tutkitaan, kuinka kestokuivikepohjainen avopihatto ilman makuuparsia toimisi lehmillä.

Tutkija Paul Galama painottaa, että navettasuunnitelmia tehtäessä pitää miettiä, mitä kuluttajat ajattelevat tulevaisuudessa. ”Kuluttajat kiinnittävät entistä enemmän huomiota eläinten lajityypilliseen käyttäytymiseen ja vapaaseen liikkumiseen. Paineet lehmien laiduntamiseen ja ulkoilemiseen lisääntyvät”, Galama näkee. Kuva: Markku Pulkkinen

Tutkija Paula Galama Waheningenin yliopistosta valotti Valion Navettaseminaarissa helmikuussa ensimmäisten pihattokokeilujen tuloksia.

”Kestokuivikepihatossa on monia hyviä puolia. Eläimillä on enemmän tilaa liikkua, jolloin ne pysyvät terveempinä. Myös lannan ja siitä haihtuvan ammoniakin hallinta on helpompaa. Tuotostaso on ollut yhtä hyvä kuin parsipihatoissa”, Galama tiivistää.


Hake kuivikkeena

Tutkimuksessa olevissa kymmenessä kestokuivikepihatossa käytetään kuivikkeena haketta, viherjätekompostia ja olkea. Yleisin kuivike on hake. Lehmää kohti on varattu tilaa 12–15 neliömetriä.

Kuivikekerros pidetään kuivana kääntämällä hake koneellisesti kerran päivässä ja imemällä tai puhaltamalla ilmaa sen läpi. Ilman imeminen vähentää navetan ammoniakkipäästöjä 25–50 prosenttia.

Avopihattoja käytetään tällä hetkellä myös Yhdysvalloissa ja Israelissa. Galaman yhdeksi esimerkiksi ottamassa minnesotalaisessa avopihatossa käytetään kuivikkeena hakkeen ja purun sekoitusta. Tilaa lehmää kohden on 7–8 neliömetriä. Israelissa kuivikkeena käytetään sen sijaan kuivattua lantaa ja tilaa lehmää kohti on peräti 20 neliötä.


Terveet eläimet

Kokeissa ei havaittu eroja lehmien utareterveydessä normaalin parsipihaton ja avopihaton välillä. Lehmien kestävyys on huomattavasti parempi kestokuivikepihatossa. Poistettavia eläimiä on ollut kolmannes vähemmän kuin parsipihatoissa.

Lehmät pääsevät liikkumaan avopihatossa vapaammin, mikä parantaa niiden jalka- ja muutakin terveyttä.

Entiseen kasvihuoneeseen rakennettu lehmäpuutarha tarjoaa eläimille varjoja ja näyttää kuluttajan silmään mukavalta. Kuva: Wageningen UR Livestock Research/Paul Galama

"Myös makuulle meneminen ja ylös nouseminen käyvät helpommin, kun pohja on pehmeä ja pitävä. Sorkkavaivoja ja ihovammoja on kestokuivikepihatossa vähemmän”, Galama kertoo.

Rahaksi laskettuna kestokuivikepihaton kannattavuus on ollut perinteistä pihattoa parempi. Paremmuus syntyy suurelta osalta kestävämpien eläinten kautta. Myös lantalan rakentamiselta vältytään, koska navetta toimii samalla lantavarastona. Pihaton käyttökustannus on hieman perinteistä pihattoa korkeampi, koska kuivike pitää pöyhiä kerran tai kaksi päivässä. Kestokuivikepihaton kannattavuuteen vaikuttaa suuresti se, millä hinnalla kuiviketta saa ostaa. Saatujen kokemusten perusteella sama kuivikekerros toimii vuoden ajan, jonka jälkeen se levitetään pellolle.

Kokeissa olleista kuivikkeista viherkomposti osoittautui ongelmalliseksi maidon laadun ja ammoniakkipäästöjen kannalta.

Hake ja olki olivat yhtä hyviä.

Jotta navetan kuivikepohja saadaan mahdollisimman tasaiseen käyttöön, pitäisi avotilassa on useampi siirrettävä ruokintapöytä. Ruokintapöytien sijaintia pitäisi vaihtaa kerran päivässä.


Tulokset lupaavia

”Vapaan liikkumisen mahdollistava navetta voi olla kannattava, jos kuivikemateriaali ei ole liian kallista ja lehmien kestävyys paranee. Merkittävä asia on myös se, että ammoniakkipäästöt navetassa ja pellolla pienenevät. Hake sitoo aluksi enemmän typpeä kuin luovuttaa. Puolen vuoden jälkeen tilanne muuttuu, mutta silloinkin typpeä haihtuu ilmaan vain kymmenen prosenttia sen määrästä. Kompostoituva kuivike on hyvä maanparantaja”, Paul Galama summaa.

Hollannissa kiinnostusta avopihattoon lisää myös se, että kasvihuoneissa olisi tilaa myös muulle kuin vihannesten kasvattamiselle. Esimerkiksi kesällä lehmien laiduntaessa, voidaan osassa kasvihuonetta kasvattaa vihanneksia ja vain osa kasvihuoneesta on silloin lehmien käytössä. Vanhat kasvihuoneet on myös melko helppo muuttaa kokonaan pihatoiksi.

Galama uskoo, että kestokuivikepohjaiset avopihatot lisääntyvät Hollannissa. Vapaan liikkumisen mahdollistavat ratkaisut vaativat kuitenkin lisää tutkimista.


Keinolattiaakin kokeillaan

Entä jos lehmät kulkisivat ja lepäisivät trampoliinimaton kaltaisella keinolattialla, joka läpäisee virtsan ja jonka puhtaudesta huolehtii lantarobotti? Tästäkin lattiamateriaalista on menossa kokeita Hollannissa. Tällä hetkellä yksi tila käyttää keinolattiaa. Lattiamateriaalin ja -rakenteen valinta on kuitenkin ollut haasteellista.

Keinolattiaakin on kokeiltu Hollannissa. Lehmät ovat viihtyneet keinolattialla hyvin, mutta lantarobotin toimivuudessa on ollut ongelmia. Robotin pitää olla tehokas, mutta se ei saa olla liian painava eikä korkea. Kuva: Wageningen UR Livestock Research/Paul Galama

”Lehmät ovat viihtyneet hyvin keinolattialla, mutta lantarobotin toimivuudessa on ollut ongelmia. Robotin pitää olla tehokas, mutta se ei saa olla liian painava eikä korkea”, Galama sanoo.

Lattian joustavuus on mietittävä tarkasti, sillä robotti ei pysty siivoamaan lantaa liian joustavalta alustalta. Lehmien kannalta joustavuus puolestaan olisi hyvä ominaisuus. Robotti kuljettaa lannan navetan keskellä olevaan kuiluun, josta se raapataan koneellisesti ulos. Kokeen perusteella yksi robotti ehtii siivota sadan lehmän lannat.

”Lattiarakenteen pitää siis olla riittävän kova, jotta se pysyy puhtaana, mutta myös riittävän pehmeä, jotta se edistää eläinten hyvinvointia. Robotin liikkuminen häiritsee myös aina jonkin verran lehmiä”, Galama kuvailee.


Kuluttajia kuunneltava

Paul Galama painottaa, että navettasuunnitelmia tehtäessä pitää miettiä, mitä kuluttajat ajattelevat tulevaisuudessa.

Hollannissa paineet lehmien laiduntamiseen ja ulkoilemiseen lisääntyvät koko ajan.

"Tällä hetkellä noin kolmanneksella lehmistä on ulkoilumahdollisuus. Kuluttajat kiinnittävät jatkossa entistä enemmän huomiota eläinten lajityypilliseen käyttäytymiseen ja vapaaseen liikkumiseen. Maitoa ostava teollisuus voikin asettaa edellä kerrottuja vaatimuksia maidontuottajille hyvin piankin. Viitteitä siihen suuntaan jo on”, Galama näkee.

”Tuotantorakennusten sopiminen maisemaan on myös tärkeää. Esimerkiksi kasvihuoneiden kattojen kulmikkaat harjat koetaan teollisiksi. Kasvihuoneiden ja navetoiden päätyjä maisemoidaankin paremmin ympäristöön sopiviksi”, Galama kertoo.
 

Avopihaton hyvät ja huonot puolet

+ riittävästi tilaa liikkumiseen ja lajityypilliseen käyttäytymiseen

+ pienemmät investointikustannukset

+ terveet ja kestävät lehmät

+ parempi maitotuotos

+ ei investointia lantavarastoon

+ hyvälaatuinen lanta

- kestokuivikkeen saatavuus ja hinta

- kalliimmat ylläpitokustannukset

- kuivikkeen pöyhiminen lisää työtä.


Teksti: Markku Pulkkinen