Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Oman osuuskunnan kautta tehtävä maidon markkinointi vähentää maitotilayrittäjän riskejä, Hannu Kainu sanoo. Kuva: Tuomo Kautonen

Hannu Kainu luottaa valiolaisuuteen

Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen puheenjohtaja ja Valion hallintoneuvostossa vaikuttanut Hannu Kainu luottaa Valioon ja valiolaisen maidontuotannon tulevaisuuteen. Omissa käsissä pidettävän jalostuksen ja markkinoinnin merkitys suomalaiselle maitotilayrittäjälle on kiistaton.

Valioryhmän osuustoiminnassa kohdellaan jäsenyrittäjiä tasapuolisesti koosta tai sijainnista riippumatta, Keski-Suomen ja Pohjanmaan rajamailla Kyyjärven kunnassa maitotilayrittäjänä toimiva Hannu Kainu muistuttaa. Kainu omaa vankan kokemuksen valiolaisten hankintaosuuskuntien ja Valion hallinnosta. Hän tietää, että vahva tuotekehitys ja riittävä markkinaosuus antavat Valiolle sijaa kauppojen hyllyillä.

Hannu Kainu tuli omalta tilaltaan maidot keränneen Perhon Osuusmeijerin hallitukseen ja varapuheenjohtajaksi vuonna 1978. Oman osuuskunnan lisäksi hän on vaikuttanut maitokentän rakennemuutokseen ja kehitykseen useissa yrityksissä 36 vuoden ajan. Vuodesta 2012 hän on toiminut Pohjolan Maidon hallituksen puheenjohtajana ja Valio Oy:n hallintoneuvostoon Kainu kuului vuodet 1997–2014. Luottamustehtävät hän jättää vuoden 2015 lopussa 64 vuoden ikäisenä.

Eteenpäin katsova pärjää

Maitokentän rakennemuutoksilla on haettu entistä edullisempaa kustannusrakennetta, kilpailukykyä ja tätä kautta parempaa maidon hintaa omistajayrittäjille. Mitkä asiat korostuvat muutoksissa?

”On nähtävä riittävän kauaksi tulevaisuuteen. Asioita tutkimalla ja keskustelemalla löytyvät oikeat ratkaisut”, Hannu Kainu korostaa.

Muutostarve pitää ennakoida eikä saa jäädä odottelemaan.

Ensimmäisiä konkreettisia kokemuksia joskus vaikeistakin ratkaisuista Kainu sai siirrettäessä pienen Perhon osuusmeijerin voin valmistus suuremmalle meijeriyksikölle aluksi yhden kesän ajaksi ja myöhemmin pysyvästi.

Valio markkinoi yrittäjän puolesta

Hannu Kainun mielestä hankintaosuuskuntien ja Valion merkitys omistajayrittäjille on kiistaton. Hän laskee pitkälti Valion ansioksi, että maitoa pystytään tuottamaan Suomessa näinkin paljon. Kattava valikoima ja korkeakatteiset tuotteet kompensoivat vähemmän kannattavia. Pelkän vähäkatteisen perusmaitojauheen valmistukselle ei hänen mielestään suomalaista maidontuotantoa voida rakentaa.

Valion melko suurella markkinaosuudella on oma merkityksensä. Markkinataloudessa myös voima ratkaisee. Suuren tuotevalikoiman omaavaa yritystä ei niin vain korvata kaupan hyllyssä muilla toimittajilla.

Oman osuuskunnan kautta tehtävä maidon markkinointi vähentää maitotilayrittäjän riskejä. Yrittäjä kantaa kyllä vastuun tilansa investoinneista ja tuotannosta. Riskit vähenevät kuitenkin oleellisesti, kun maito markkinoidaan oman osuuskunnan ja oman jalostavan yhtiön toimesta.

Valio turvaa osaltaan tilan tuotannon jatkuvuuden kehittämällä uusia tuotteita ja etsimällä niille markkinakanavat.

”Maitotilayrittäjä markkinoi tuottamansa maidon tätä kautta itse, eikä tärkeä tehtävä luisu sivullisten käsiin”, Kainu korostaa.

Valiossa tuottajat samanarvoisia

Osuustoiminnassa kohdellaan kaikkia omistajayrittäjiä samanarvoisesti: maidosta maksetaan sama hinta tilan sijainnista tai tilakohtaisesta maitomäärästä riippumatta. Omistajia ei luokitella hyviin tai huonoihin koon tai sijainnin mukaan.

Hannu Kainu kertoo itse olevansa Osuuskunta Pohjolan Maidon ehkä eteläisin tuottaja, ja osuuskunnan pohjoisin maito haetaan Utsjoelta.

”Eriarvoistaminen olisi tavallaan omistajan hylkäämistä ja merkitsisi osuustoiminnan loppua.”

Jo pelkkä osuuskunnan jäsenyys on Kainun mielestä tärkeää vaikuttamista, kuuluipa hallintoon tai ei.

Toisaalta omistajat kantavat myös vastuun huolehtimalla yrityksen omien pääomien riittävyydestä. Osuuspääomien perintä ei kuitenkaan Kainun mukaan ole toistaiseksi tullut erityisen raskaaksi hyötyyn verrattuna.

Omistuksen rajaaminen Suomeen on myös tärkeää. Esimerkiksi monikansallisen Arlan omistus jakaantuu moneen maahan, mutta yrityksen tuloksen jaossa ei huo­mioi­da erilaisia tuotanto-oloja.

Vapailla markkinoilla Valio pärjää

”Nyt eletään vaikeata aikaa, mutta syvimmästä aallokosta päästään pian eroon ja markkinatilanne normalisoituu”, Hannu Kainu luottaa.

Hän mainitsee kaksi rasitetta yli muiden: idänkaupan rajoitukset ja kotimaan markkinoiden viranomaissääntely.

Venäjälle viennin korvaajaksi haetaan voimakkaasti uusia markkinoita. Mahdollinen sanktioiden poistaminen lisää aikanaan mahdollisuuksia, mutta automaattisesti se ei kuitenkaan palauta entistä tilannetta. Valion maitomäärä näyttelee Kainun mukaan alle kahta prosenttia koko EU:n maidontuotannosta, joten tälle määrälle kyllä löytyy myyntikanavia.

Huomio kannattaa suunnata parhaan katteen antaviin tuotteisiin. Tuotekehitys ja markkinointi tuottavat jollain aikavälillä aina tulosta. Myynti on muutaman vuoden aikana lisääntynyt esimerkiksi Ruotsissa ja jopa voimakkaan maidontuotannon Tanskassa. Kaukana sijaitsevien Amerikan ja Kiinan lisäksi kannattaa katsoa myös lähemmäksi itäblokista irtautuneisiin uusiin EU-maihin, joiden kansantulo kasvaa nopeasti.

Kotimaassa tapahtuva kilpailun rajoittaminen harmittaa pitkäaikaista hallintomiestä erityisesti.

”Ulkopoliittisten vientirajoitusten lisäksi viranomaiset vaikeuttavat tavattomasti suomalaista maidontuotantoa. Valiolaiset maitotilayrittäjät on laitettu maksajiksi erityisen haastavassa tilanteessa.”

Viranomaisten asettamat rajoitukset koskevat erityisesti kotimaan perusmaitomarkkinoita, joten sääntely kattaa suunnilleen puolet koko tuotannosta. Riittäisi ainoastaan kotimaan rajoitusten purkaminen, koska Valio kyllä pärjää vapailla markkinoilla.

Pätevä johto ja luotettava henkilöstö

Valion johto ja työntekijät saavat Kainulta tunnustusta. ”Asiat kyllä osataan!”

Tuotekehityksen tuloksia nähdään päivittäin maitohyllyissä. Työntekijöiden edustus Valion hallintoneuvostossa lisää keskinäistä luottamusta, omistajan näkökulma pysyy esillä ja mahdolliset muutostarpeet tiedostetaan ajoissa.

Organisaatiossa ajoittain käytäviä yt-neuvotteluja ei voi välttää. Kainu muistuttaa kuitenkin, että jatkuva muutos on tuttua myös maitotilayrittäjille.

”Suomen maitotiloilla käydään jatkuvaa yt-neuvottelua.”

Tilojen tuotantoa on tehostettu jatkuvasti ja karuimmillaan se on merkinnyt maitotilojen lukumäärän rajua pudotusta vuosi toisensa jälkeen.
 

Maitotilayrittäjä ja hallintomies

Hannu Kainu (64 v.) toimii maitotilayrittäjänä Kyyjärven kunnassa Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan rajamailla.

Seija ja Hannu Kainu ovat hoitaneet Kaunisto-nimistä tilaansa Hannun veljen Heikki Kainun kanssa maatalousyhtymänä vuodesta 1981.

Kainu on pyörittänyt Kyyjärven kirkonkylän tuntumassa sijaitsevan Kaunisto -nimisen tilan tuotantoa puolisonsa Seijan ja veljensä Heikin kanssa aluksi perikunnan nimissä ja vuodesta 1981 maatalousyhtymänä. Perheet asuvat paritalossa eri talouksissa. Maatilan työt on vuosien ajan tehty osakkaiden voimin, mutta nyt Heikki Kainu työskentelee myös tilan ulkopuolella.

Navetassa on 46 partta lypsylehmille ja lisäksi uudistustarpeen verran paikkoja hiehoille ja vasikoille. Sonnivasikat lähetetään välitykseen. Muutamaa holstein-yksilöä lukuunottamatta puhdas ayrshire-karja tuottaa lehmää kohti 9–10 000 maitokiloa vuodessa.

Navettatyötä helpotetaan lisälaitteilla, joista tärkeimpiä ovat sukkularuokkija sekä kaikkiaan kuutta lypsintä kuljettavat lypsykiskot.

Säilörehu jaetaan Avantilla ja rehusäilönnässä Kainut käyttävät AIV S -happoa. Viljan propionihapposäilönnästä on useiden vuosien pääosin myönteiset kokemukset.

Tilan peltojen sijainnista ja läheisestä asutuksesta johtuen lehmiä ei laidunneta. Eläimet liikkuvat navetan lähelle sijoitetulla laajalla jaloittelualueella ja ruokitaan sinne säilörehulla.

Viljeltävästä 65 hehtaarista yhtymä omistaa 27 hehtaaria. Pellot ovat pääosin nurmella ja viljasta merkittävä osa puidaan maidontuotannosta luopuneen naapurin pelloilta.

Naapuriyhteistyöstä on saatu hyviä kokemuksia jo edellisen sukupolven aikana. Omaa tarkkuussilppuria lukuun ottamatta lähes kaikki peltokoneet on hankittu yhdessä naapurin kanssa. ”Koneet saa puoleen hintaan, kun hankkii kahdestaan”, Hannu Kainu havainnollistaa.

Vuosien mittaan kustannukset tasaantuvat, joten kustannusten jaossa ollaan suurpiirteisiä, eikä hiuksia halota.

Hannu ja Seija Kainun perheen kaksi aikuisikäistä poikaa ovat valinneet ammattinsa tilan ulkopuolelta. Kauniston tilalla ei siis ole tiedossa jatkajaa. Nykyisin voimin tuotanto jatkuu kuitenkin toistaiseksi.

Valiolaisten luottamustehtävien lisäksi Kainulla on takanaan pitkä ura kunnan ja tuottajajärjestön useissa luottamustehtävissä. Vapaa-aikanaan hän viihtyy metsällä ja kirjojen parissa. Kuntoiluharrastuksista ehkä mieluisin on syvälumihiihto pohjoisen rinteillä.
 

Teksti ja kuvat: Tuomo Kautonen