Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilehti

Ismo ja Katja Honkonen ovat tyytyväisiä säännöllisiin terveydenhuoltokäynteihin ja Lehmälääkärit Oy:n kanssa tehtyyn terveydenhuoltosopimukseen. Honkosten mukaan on henkinen helpotus, kun on joku, jolta voi aina tarvittaessa kysyä neuvoa. Kuva: Markku Pulkkinen

Ennaltaehkäisy on parasta hoitoa

Lehmälääkärit Oy:n auto kaartaa tuttua reittiä Honkosen navetan vierailijaovelle Perhossa. Edessä on kuukausittainen terveydenhuoltokäynti.

Eläinlääkärit Heidi Hiitiö ja Virve Korhonen ovat lähteneet aamulla reissuun Nurmijärven Laidunalueelta ja päätyneet 400 kilometrin lumisen taipaleen jälkeen Perhon Porasen kylään. Siellä he tapaavat yrittäjäpariskunta Ismo ja Katja Honkosen, jonka ovat tunteneet reilun vuoden.

Yhteistyö sai alkunsa lehmien ensiapukurssilta, jonka Heidi Hiitiö piti. Kun Honkosten navetassa ilmeni reilu vuosi sitten laajahko utaretulehdusongelma, Katja Honkonen otti yhteyttä entuudestaan tuttuun eläinlääkäriin.

Utaretulehduksen saneeraukseen ryhdyttiin ja ongelma saatiin määrätietoisella työllä hallintaan. Samalla syntyi ajatus säännöllisestä eläinten terveydenhuoltoyhteistyöstä.

Lehmälääkärit käyvät Honkosilla nyt noin viiden viikon välein. Kuusi muutakin maitotilaa samalta suunnalta on tehnyt terveydenhuoltosopimuksen Lehmälääkäreiden kanssa.

Lehmälääkäreiden Heidi Hiitiö.


Kuulumiset toimiston kahvipöydän ääressä on nopeasti vaihdettu. Työt odottavat. Tänään molemmat lääkärit ovat poikkeuksellisesti samalla tilalla, vaikka yleensä he työskentelevät eri tiloilla.

Lehmälääkärit tekevät työnjaon: Hiitiö lähtee nupouttamaan kahta vasikkaa ja Korhonen tekemään tiineys- ja poikimistarkastuksia. Lisäksi katsotaan lääkittyjen lehmien tilanne ja otetaan viideltä poikineelta lehmältä ketoosinäyte. Katja haluaa tällä kertaa opetella myös itse ottamaan verinäytteen häntäsuonesta, jotta ketoosin eli asetonitaudin seuranta ja hoitaminen olisi helpompaa.

Tämä visiitti on melko normaali terveydenhuoltokäynti ja vie 64 lehmäntilalla reilut kaksi tuntia. Yrittäjäpari on todella tyytyväinen terveydenhuoltoyhteistyöhön.

”Tärkeintä on, että pystymme ehkäisemään monet sairaudet ennalta. Se on halvempaa kuin sairauksien hoito. Terveydenhuolto on nyt myös säännöllistä ja suunnitelmallista ja meillä on käytössä aina uusin tieto”, Ismo kiittelee.

”On hyvä, kun voi keskittyä yhtenä päivänä kuukaudessa eläinten terveydenhoitoon. Terveysasiat tulee koottua yhteen ja kaikki käydään läpi samalla kerralla. Isojenkaan asioiden kanssa ei ole yksin, kun voi aina soittaa omalle eläinlääkärille. Se on henkisesti tärkeää”, Katja Honkonen korostaa.

”Etenkin vaikean utaretulehdusepidemian aikana ulkopuolinen apu oli erityisen tarpeellista, jotta kaiken lisätyön jaksoi tehdä.”

Keskituotos on saatu jälleen nostettua lähelle 11 000 kiloa ja Honkoset ovat tyytyväisiä.

”Nostan hattua kaikelle sille työlle, jonka Ismo ja Katja ovat tehneet utaretulehdusongelman haltuunotossa ja onnistuneet siinä hienosti”, Hiitiö kehuu.

Säännöllinen terveydenhuoltokäynti ei tuo tilalle isoja kustannuksia. Lehmälääkärit veloittavat palveluistaan 80 euroa tunnilta ja lisäksi 20 euron käyntimaksun sekä arvonlisäveron. Eläinlääkäri Heidi Hiitiö ja yrittäjä Katja Honkonen tutkimassa eläimiä terveydenhuoltokäynnillä.

Säännöllinen terveydenhuoltokäynti ei tuo tilalle isoja kustannuksia. Lehmälääkärit veloittavat palveluistaan 80 euroa tunnilta ja lisäksi 20 euron käyntimaksun sekä arvonlisäveron. Kirurgiset toimenpiteet on hinnoiteltu erikseen. Kilometrikorvaus laskutetaan myös, mutta sen jakaa useampi tila.

Jos lehmillä on akuutteja sairauksia, kuten poikimahalvaus tai ruoansulatuskanavan ongelma, kunnaneläinlääkäri hoitaa ne. Terveydenhuollon perimmäinen tarkoitus on, että akuutteja tapauksia tulisi mahdollisimman vähän.


Honkoset ovat mukana nautojen terveydenhuoltoa palvelevassa Naseva-palvelussa. Nasevaan viedään tiedot lehmien poikkeuksellisista terveystilanteista ja lääkityksistä. Osa tutkimustuloksista, kuten Valion utareterveystulokset, siirtyvät sinne automaattisesti.

Nasevaan kuuluminen on vapaaehtoista, mutta erittäin suositeltavaa. Yli 70 prosenttia Valion maitotiloista on Nasevan piirissä. Siihen liittyminen edellyttää vähintään yhtä terveydenhuoltokäyntiä vuodessa.

”Nasevan käyttöä hieman vielä opetellaan. Lääkitykset merkitään Nasevaan saman tien. Ohjelmaa on kyllä melko helppo käyttää. Lääkitystiedot säilytetään kuitenkin myös paperilla ja kansiossa.”, Katja Honkonen kertoo.

Lehmälääkäreiden ja yrittäjien terveydenhuoltoyhteistyö sujuu mutkatta.

Sekä yrittäjät että eläinlääkärit pitävät Nasevaa kätevänä tapana säilyttää eläinten terveystiedot. He toivovat Nasevasta myös mobiiliversiota, jolloin lääkitystiedot voisi viedä sinne suoraan lehmän vierestä.


Lehmälääkärit Oy on yksi Suomessa toimivista tuotantoeläinlääkäriyrityksistä. Yritys tekee terveydenhuoltotyötä lähinnä maitotiloilla ja järjestää lisäksi nautoihin liittyviä kursseja ympäri maan. Lehmälääkärit tekee säännöllistä terveydenhuoltoa noin 30 maitotilalla.

Terveydenhuollon toteuttaminen aloitetaan laatimalla eläinten terveydenhuollon vuosisuunnitelma. Siinä määritellään, kuinka usein tilakäyntejä tehdään ja mitä niihin sisällytetään.

Joskus terveydenhuollon lähtökohtana on ongelman selvittäminen. Joskus sillä halutaan parantaa tilan toimintaa entisestään ilman sen kummempia taustaongelmia.

KLIKKAA KUVA SUUREMMAKSI

”Tavoitteiden asettaminen eläinten terveydentilalle on suunnitelman olennaisimpia asioita. On tärkeää, että asiat pohditaan yhdessä. Terveydenhuoltoeläinlääkäri on vain yksi osa terveyden-huoltotiimiä. Mukana on tarpeen mukaan muita asiantuntijoita, kuten maitotilaneuvojat, lomatoimi, hoitava eläinlääkäri ja sorkkahoitaja. Ilman muita osaajia terveydenhuoltoa ei voida toteuttaa kunnolla”, Heidi Hiitiö tähdentää.

Katso vasemmalta kuva säännöllisen terveydenhuollon eduista

Kivuton nupoutus

Kaksi vasikkaa odottaa karsinassaan nupoutusta. Yrittäjä Katja Honkonen pitää vasikkaa aloillaan, kun eläinlääkäri Heidi Hiitiö antaa sille rauhoittavan lääkkeen pistoksena.

Tuotantoeläinten hyvinvointikorvaukseen sitoutuneilla tiloilla vasikoiden nupoutus pitää tehdä aina kivunlievitystä käyttäen. Nupoutukset sisältyvät Honkosen tilan ja eläinlääkäriyrityksen tekemään terveydenhuoltosuunnitelmaan. Nupoutuksia riittääkin jokaiselle terveydenhuoltokäynnille, sillä vasikat pitää nupouttaa 1–5 viikon ikäisinä.

Nupoutuksen tarkoitus on polttaa sarven aiheen ympärillä olevat verisuonet, jolloin sarvi ei lähde kasvamaan.

Naru-vasikka astelee karsinassa viitisen minuuttia, kunnes lääke alkaa vaikuttaa ja polvet notkahdella. Naru käy rauhallisesti makuulle.

Seuraavaksi Hiitiö antaa vasikalle pistoksena kipulääkkeen ja puuduttaa kumpaankin sarveen menevät hermot. Puudutusaine saa vaikuttaa kolmisen minuuttia. Samalla Hiitiö ajaa karvat sarvenalkujen ympäriltä, tarkastaa navan kunnon sekä poistaa mahdolliset lisävetimet.

Varsinaisessa nupoutuksessa kaasulla tai sähköllä kuumennettavaa rautaa painetaan sarvenalkua vasten muutaman sekunnin ajan, jolloin sarviin aiheutuu kolmannen asteen palovamma. Puudutusaine on tehonnut eikä Naru liikahda.

Sarven ympärille jää kuumasta kolvista siisti, punareunainen ympyrä, joka osoittaa, että nahka on kauttaaltaan irti sarven aiheen ympäriltä. Poltetun sarven ja palaneen nahan päälle suihkautetaan vielä palovammaa suojaavaa ainetta. Naru alkaa tunnin pötköttelyn jälkeen kömpiä jälleen jaloilleen.

”Vasikan sarven aluissa on yhtä paljon tuntoa kuin ihmisen ihossa. En missään nimessä lähtisi nupouttamaan vasikkaa ilman kivunlievitystä, vaikka se nykyisen eläinsuojelulainsäädännön mukaan valitettavasti on vielä mahdollista”, Hiitiö painottaa.

Katso Naru-vasikan nupoutusvideo Valmasta Valio Terveys -osiosta

Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen