Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilehti

Suomessa rakennettiin tänä vuonna noin 20 uudeksi navetaksi luettavaa pihattoa. Kuva: Mikko Keskinen

Elämän suurin hanke

Uuden navetan rakentaminen on viljelijälle yrittäjäuran suurin investointiprojekti, johon otetaan elämän suurin laina. Navetan rakentaminen on suunniteltava niin hyvin, että projekti varmasti onnistuu.

Maidon hinnan matalasuhdanteesta huolimatta maidontuotanto on edelleen kannattavin perusmaatalouden tuotantosuunta Suomessa. Navetan rakentaminen onkin perusteltua, kunhan tilakohtaiset edellytykset ovat kunnossa.

Navetan rakentamista suunnittelevalla maitotilalla velkojen kokonaismäärän tulisi olla maltillinen. Täysin velaton ei toki tarvitse olla, mutta velan määrän tulisi olla pienempi kuin maatilan nykyisen kokonaisliikevaihdon. Liian korkea velka-aste on yleisin syy, miksi viljelijän rahoittajapankki ei lähde navettahanketta rahoittamaan.

Maitotilan käytettävissä olevaa peltopinta-alaa tarvitaan yksi hehtaari lypsylehmää kohden navetan valmistuttua. Riittävä pinta-ala on tarpeen rehuomavaraisuuden turvaamiseksi ja maksuvalmiuden suojaamiseksi rehun hinnan vaihtelulta. Myös ympäristölupa edellyttää riittävää peltopinta-alaa lannanlevitykseen.

Tärkein edellytys uuden navetan rakentamiselle on yrittäjäperheen ammattiosaaminen. Osaamista tarvitaan niin tuotannon, tuotantotalouden kuin strategisen johtamisenkin osalta. Eikä pahitteeksi ole IT-osaaminen ja remonttimiehen taidotkaan.

Selkein mittari maitotilan yrittäjäominaisuuksien toteamiseen on tuotostaso. Jos meijeriin saadaan vuodessa maitoa vähintään 9 000 litraa keskilehmälukua kohden, voidaan olettaa yrittäjäperheestä löytyvän aito lehmäihminen. Navettatyö on aina maitotilan ydinliiketoimintaa, joka yrittäjän tulee osata ja jota ei voi ulkoistaa.

Selvitä strategia ja suunnittele huolella

Navetan rakentaminen kannattaa aloittaa maitotilan liiketoimintasuunnitelman ja strategian päivittämisellä. Mitä uudelta navetalta halutaan, miksi se ylipäätään pitää rakentaa ja millainen meidän maatilan halutaan olevan silloin, kun siitä sukupolvenvaihdoksen yhteydessä luovutaan? Riittääkö tavoitteeksi paikkakunnan suurin maitotila vai onko tärkeämpää vaurastua henkilökohtaisesti tai ehkä parantaa elämänlaatua lisäämällä yrittäjän vapaa-aikaa?

Navettainvestoinnin kannattavuus on vahvasti riippuvainen investoinnin todellisesta toteutuvasta kustannuksesta – käytännössä lehmäpaikan hinnasta – mikä vaikuttaa jatkossa tuotetun maitolitran kiinteään kustannukseen. Navetan hinta määräytyy jo sen suunnitteluvaiheessa. Suunnittelun pitää perustua talous-, tuotanto- ja rakennussuunnittelun yhteistyöhön.

Navetan suunnittelu ei saa olla pelkkää piirtämistä, jossa lähtökohtana ovat vain tekniset ratkaisut.

Suunnittelulla määritetään navetan kokoluokka, sen sopivuus maitotilan peltoalaan ja velan määrään, sekä navetan sisällä tapahtuvan navettatyön sujuvuus. Missään tapauksessa navetan suunnittelu ei saa olla pelkkää piirtämistä, jossa lähtökohtana ovat vain tekniset ratkaisut.

Navetan kokoluokkaa pohdittaessa kannattaa muistaa, että tilastojen mukaan investointiavustusta saaneiden uusien navetoiden keskimääräinen koko on ollut jo neljä vuotta peräkkäin noin 82 lehmäpaikkaa. Navetoiden kokoluokka ei ole siten viime vuosina kasvanut.

Omilla asiakastiloillani, tilakohtaisten edellytysten täyttyessä, on maidontuotannon laajentaminen ollut yleensä perusteltua 200 lehmän kokoluokkaan saakka.

Miten paljon kustannukset vaihtelevat?

Navetoiden toteutuneissa rakentamiskustannuksissa on edelleen merkittäviä eroja. Lisäksi epätietoisuutta aiheuttavat käsitteiden eroavuudet. Välillä navetan hinnalla tarkoitetaan vain lypsävien lehmien pihattorakennusta ja toisinaan taas maidontuotantokokonaisuuden kustannusta, mikä pitää sisällään myös nuorkarjan tilat ja rehuvarasotot.

Tyypillisesti 70 lehmän kokoluokassa, vuosina 2014–2015, kalustetun pihaton ja lantalan toteutunut rakentamismeno on ollut 890 euroa neliöltä.

Jos pihattorakennuksen kokonaispinta-ala on 1 000 neliötä, muodostuu lehmäpaikan hinnaksi 12 700 euroa/mpp. Suurimmillaan vastaava toteutunut rakentamismeno on ollut 1 060 euroa neliöltä, jolloin lehmäpaikan hinta on 15 100 euroa/mpp.

Jos 70 lehmän pihattoon sijoitetaan myös nuorkarja, kasvaa rakennuksen pohjapinta-ala yli 1 200 neliön. Tällöin pihaton rakentamismeno on tyypillisesti 1 100 000 euroa ja lehmäpaikan hinta 15 700 euroa/mpp. Suurimmillaan vastaavan pihattonavetan toteutunut rakentamismeno on ollut yli 20 000 euroa/mpp.

Lehmäpaikan hinnassa toimii myös niin sanottu suuruuden ekonomia, vaikka se ei maitotilan juoksevien kustannusten kohdalla toimikaan.

Kun pihattonavetan kokoluokka kasvaa 70:stä 130 lehmään, laskee yhden makuuparsipaikan hinta noin 500–700 euroa. Samassa suhteessa laskee navetan rakentamiskustannus, jos kokoluokka edelleen kasvaa 130:sta 200:aan.

Uuden navetan hintaa voidaan laskea rakentamalla uusi pihatto vain lypsylehmien käyttöön ja sijoittamalla umpilehmät ja nuorkarja vanhaan navettaan tai uuden navetan läheisyyteen rakennettavaan uuteen kylmäpihattoon. Näin voidaan alentaa 70 lehmän maitotilan navetan rakentamismenoa noin 200 000 eurolla.

Maitotilan kehittämisen seuraavassa vaiheessa on mahdollista rakentaa vastaava pihatto edellisen yhteyteen, jos halutaan kaksinkertaistaa tuotanto. Vaihtoehtoisesti voidaan jättää nyt rakennettava pihatto nuorkarjalle ja rakentaa kokonaan uusi pihatto seuraavaan kokoluokkaan.

Huomio kokonaisvelkamäärään

Ammattitaitoisesti hoidetun maitotilan kokonaisvelkamäärä saa olla enintään 1½-kertainen sen liikevaihtoon verrattuna.

Ehdoton maksimi on kaksi kertaa liikevaihto. Suositeltava velan määrä on puolestaan pienempi kuin vuotuinen liikevaihto.

Tyypillisesti 70 lehmän navetan rakentamisesta syntyy uutta pitkäaikaista lainaa noin 500 000 euroa, ja kun kyseisen kokoluokan maitotilan kokonaistulot ovat noin 350 000 euroa vuodessa, on suositeltava kokonaislainamäärä siten enintään 525 000 euroa. Tämä tulisi olla lähtökohta navetan suunnittelussa.

Navetoiden rakentamismeno suhteessa maitotilan antamaan tuottoon on ollut viime vuosina suhteettoman korkea. Siksi tulisi löytää keinoja navetoiden rakentamismenon alentamiseen.

Vuoden 2016 aikana rakennettujen navetoiden toteutuneiden rakentamismenojen jälkilaskentaa ei ole vielä voitu tehdä. Keväällä saatujen tarjousten perusteella voi kuitenkin päätellä, että ensimmäistä kertaa moneen vuoteen rakentamiskustannukset olisivat laskeneet edelliseen vuoteen verrattuna.

Tähän toivottavaan tilanteeseen ovat voineet vaikuttaa rakentamisteräksen maailmanlaajuinen lähes 30 prosentin hinnanalennus ja navettahankkeiden pieni lukumäärä kesän 2016 aikana. Suomeen lienee rakennettu uudeksi navetaksi luettavia pihattoja noin 20 kappaletta, kun lukumäärä suurimmillaan on ollut moninkertainen.

Hienoista navettainvestointien viriämistä on kuitenkin nähtävissä. Kuluvan vuoden aikana jätettyjen navettainvestointien investointiavustusten määrä on selvästi suurempi kuin edellisenä vuotena, joskin hankkeet ovat olleet pääosin laajennus- ja peruskorjauskohteita.

Elämän suurimpia hankkeita toteutunee vuonna 2017 saman verran kuin tänäkin vuonna.

Lue punkaharjulaisten Kimmo Kaskinen ja Stina Kurjen navetan peruskorjauksesta