Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilehti

Saumatonta yhteistyötä. Eläinlääkäri Viljar Sedrik (toinen vasemmalta) tuo yhdet ulkopuoliset silmät Jorma, Mikko ja Kirsti Nivalan tilan maidontuotannon kehittämiseen. Sedrik vierailee tilalla kerran kuukaudessa.

Eläinlääkäri tuli kylään!

Kuukausittaiset terveydenhuoltokäynnit ovat parantaneet Nivalan tilalla karjan tuotosta. Laitala & Männistön tilalla on puolestaan kohennettu lehmien hedelmällisyyttä.

Aamun navettarupeama 84 parsipaikan pihatossa on valmis yhdeksältä. Yrittäjät Jorma, Kirsti ja Mikko Nivala voivat keskittyä pariksi tunniksi eläinten terveydenhoitoon. Eläinlääkäri Viljar Sedrik nostelee parhaillaan laukkujaan Nivalan maatalousyhtymän navetan porstuaan Merijärvellä.

”Parasta säännöllisissä käynneissä on, että kaikki asiat hoituvat kerralla ja terveydenhuolto on järjestelmällistä. Kokoamme kuukauden asiat yhteen, jotta muistamme kaikki hoidettavat eläimet ja asiat. Säännölliset terveydenhuoltokäynnit antavat meille myös lisää vapaa-aikaa eikä akuutteja sairastumisia tule niin paljon”, Kirsti Nivala tiivistää.

Tuttu eläinlääkäri tarjoaa tilalle yhdet ulkopuoliset silmät ja aivot tuotannon kehittämiseen. ”Parasta Viljarissa on, että hän haluaa kehittää tilan toimintaa ja on innostunut työstään”, Mikko Nivala kehuu.

 

Tänään eläinlääkärikäynnillä edetään normaalilla työlistalla. Sedrik lähtee Mikko Nivalan kanssa tekemään varhaistiineystarkastuksia. Sedrikillä on ultraäänilaite, jonka välittämän kuvan hän näkee otsapantaan kiinnitetystä ruudusta. Mikko kirjaa tulokset.

Tarkastaminen on helppoa, koska lehmät ovat aamulla syömään tulleessaan lukittuneet ruokintapöydän lukkoaitaan. Yhden lehmän tarkastaminen vie noin minuutin. Tiineydet on katsottu puolessa tunnissa, minkä jälkeen voidaan siirtyä vasikoiden nupoutuksiin: Sedrik lääkitsee sekä puuduttaa vasikat ja Mikko Nivala polttaa sarvenalut.

Nivalat teettävät jokaisesta lehmävasikasta genomikartan, jotta sen tuotanto-ominaisuudet saadaan selville mahdollisimman varhain.

”Haluamme karsia huonompia eläimiä pois, koska navetta on jo nyt täynnä. Jätämme itsellemme vain kaksi–kolme vasikkaa kuukaudessa. Näin säästyy nuorten nautojen kasvatustyötä. Tärkeimmät valintakriteerit ovat, passaako eläin robotille ja mikä on sen luonne. Myös kestävyyttä ja maidon pitoisuuksia pyrimme parantamaan”, Kirsti linjaa.

Tällä hetkellä 60 prosenttia tilan lehmistä on holsteineja ja loput ayrshirejä. Holsteinien osuus kasvaa vuosi vuodelta.

Sedrik ottaa vielä ketoosinäytteen yhdeltä lehmältä, jolla on asetonitaudin oireita. Diagnoosi varmistuu ja tilan väki osaa hoitaa lehmän terveeksi omin voimin.

Kun vasikka on rauhallinen, siltä on helppo ottaa samalla kaulavaltimosta veri-näyte genomi-testausta varten. Mikko Nivala auttaa eläinlääkäri Viljar Sedrikiä.  

Toimistolla keskustellaan viime aikoina vaivanneesta tiinehtyvyysongelmasta. Yhtä poikimista kohden on siemennetty noin  1,8 kertaa.

Seleenin puute voi olla yksi syy tiinehtyvyysongelmaan. Tankkimaidosta lähetetään saman tien näyte laboratorioon analysoitavaksi. Täysrehusiilossa on havaittu hometta ja sekin asia pitää ratkaista, ennen kuin tulee isompia tuotantohäiriöitä.

 

Säännöllinen terveydenhuoltoyhteistyö on jatkunut Nivalan tilalla kolmisen vuotta. Kummatkin osapuolet ovat tyytyväisiä toimintamalliin. Tuntiveloitus on 75 euroa ilman arvonlisäveroa. Kun käyntejä on vain yksi kuukaudessa, palvelun ostaminen ei kaadu hintaan.

”Akuuttihoitokäynnit ovat vähentyneet ennalta ehkäisevän terveydenhuollon ansiosta, joten palvelu maksaa helposti itsensä takaisin”, Kirsti Nivala arvioi.

Kerran vuodessa eläinlääkäri ja yrittäjät laativat eläinten terveydenhuoltosuunnitelman, jota noudatetaan terveydenhuoltokäynneillä. Suunnitelman laatimiseen voi käyttää Neuvo 2020 -rahaa, joten se on tilalle käytännössä ilmainen.

Tila kuuluu myös Nasevaan.

Järjestelmän suurin hyöty on, että samasta paikasta löytyvät kaikki eläinten terveystiedot. Nasevaan kuuluville tiloille eläinlääkäri voi myös luovuttaa joitain lääkkeitä varalle, kuten kipulääkkeitä ja umpituubeja.

Poikimavälit ovat lyhentyneet ja tuotos kohonnut Nivalan tilalla säännöllisen terveydenhuollon ansiosta. ”Keskituotos junnasi pitkään 10 000 kilossa. Nyt olemme päässeet taas kasvu-uralle. Olemme satsanneet erityisesti eläinainekseen. Huonoja hiehoja ei kannata hankkia, vaikka niitä saa puolet halvemmalla kuin hyviä”, Jorma Nivala tähdentää.

 

Uusi pihatto yhdellä robotilla valmistui samana vuonna. Viiden vuoden päästä navettaan asennettiin toinen lypsyrobotti. Viime vuonna betoniritilöiden päälle hankittiin kumimatot ja otettiin käyttöön lehmien älypannat, jotka rekisteröivät muun muassa märehtimisajat.

”Parasta uudessa navetassa ovat robotit ja ilmanvaihto. Verhoseinät toimivat tosi hyvin”, Jorma kehuu.

Iloinen puheensorina toimistolla vaimenee, kun tilan luottolääkärin on lähdettävä peilijäistä tietä pitkin 15 kilometrin päähän seuraavalle tilalle. Sitä ennen kalenteriin on merkitty jo seuraavan visiitin ajankohta.

 

Maatalousyhtymä Laitala ja Männistö Merijärveltä on satsannut parin viime vuoden aikana erityisesti lehmien ja hiehojen hedelmällisyyteen apunaan säännölliset terveydenhuoltokäynnit.

Maitotilayrittäjät Kai-Pekka Laitala, 28, ja Sampo Männistö, 23, ovat valmistelleet eläinlääkäri Viljar Sedrikille noin tunnin työlistan. Varhaistiineystarkastuksia on vajaat kymmenen ja nupoutuksia kolme. Yhden lehmän ketoosioireet pitää varmistaa verikokeella. Lisäksi yhdelle lehmälle annetaan kiimapiikki.

Maitotilayrittäjät, velipuolet Kai-Pekka Laitala ja Sampo Männistö ottivat maitotilan hoitoonsa kuolinpesältä kaksi vuotta sitten.

 

Eläinlääkäri vierailee 40 lehmän tilalla kahden kuukauden välein. Yksi käynti vie reilun tunnin.

Yhteistyö sai alkunsa kolmisen vuotta sitten hedelmällisyysongelmien selvittämisestä. Silloin lehmien poikimaväli oli 430 päivää. Nyt se enää 396 päivää, mikä saa yrittäjät jo hymyilemään: turhat siemennykset ovat vähentyneet. ”Toimintatapojen kriittinen tarkastelu on ollut yhteistyössä parasta. Eläinlääkärin säännölliset käynnit tuovat varmuutta omiin ratkaisuihin. Viljar sanoo hyvät ja huonot asiat suoraan”, Männistö kiittää.

”Paras taloudellinen hyöty tulee säännöllisistä tiineystarkastuksista, joilla saadaan epäonnistuneet siemennykset kiinni. Viljarille voi soittaa aina, kun jokin asia mietityttää”, Laitala täydentää.

Viime vuonna säännöllisten käyntien kustannukset lääkkeineen olivat 1 400 euroa, joten kustannuksiinkaan yhteistyö ei kaadu. Akuutit sairauskäynnit hoitaa yleensä kunnan eläinlääkäri.

 

Sonnien kasvattaminen on lopetettu ja navetan päädyssä olevaan rehulatoon on rakennettu kylmäpihatto hiehoille ja umpilehmille. Navettaan saatiin 11 lehmäpaikkaa lisää. Nyt lehmiä on 40, joista suuri osa on edelleen melko nuoria. Viimeisen 12 kuukauden keskituotos on ollut 8 600 kiloa. Vuonna 2015 se oli lähes 9 000 kiloa. Karjasta 60 prosenttia on ayrshirejä, loput holsteineja.
”Tavoitteena on edelleen tuotoksen nostaminen ja myös poikimakertojen lisääminen”, Männistö linjaa. ”Aiomme rakentaa robottipihaton ja kolminkertaistaa eläinmäärän”, Laitala kertoo.

 

Navettatöiden jälkeen kahvipöydässä Sedrik sanoo, että ruokinnassa olisi jonkin verran muutostarvetta, jos tuotosta halutaan parantaa. Maidon ureapitoisuus on hieman alhainen. Lehmille voisi antaa jopa kilon enemmän täysrehua tai rypsirouhetta. ”Väkirehuosuuden nostamista kannattaa kokeilla. Verratkaa viikon päästä märelukua ja kokonaismaitomäärää nykyiseen", Sedrik kannustaa.

Hän vinkkaa myös, että valaistuksen parantaminen lisäisi lehmien ruokahalua. Kunnolla valoisaa aikaa saisi olla vähintään 13 tuntia päivässä. Kahvipöydän ääressä tarkastellaan myös talouslukuja. Rehukustannuksella vähennetty maitotuotto on 10,60 euroa lehmää kohden päivässä, mikä on eläinlääkärinkin mielestä todella hyvä.

 

Viljar Sedrik hoitaa säännöllisesti 25 nautatilan eläinten terveyttä. Samalla yrittäjät saavat konsultointia tuotannon kehittämisessä.

Viljar Sedrik – eläinlääkäri ja teräsmies

Virossa eläinlääkäriksi opiskellut Viljar Sedrik on tullut monelle Keski-Pohjanmaan maitotilalle tutuksi. Hän on työskennellyt Suomessa viitisen vuotta.

Ennen Suomeen tuloaan Sedrik työskenteli Virossa 450 lehmän maitotilalla. Eläinlääkärin työ siellä kävi kuitenkin tylsäksi ja hän halusi haastavampia töitä.

Viimeiset kolme vuotta Sedrik on tehnyt yhteistyötä terveydenhuoltoeläinlääkärinä Faban omistaman Emovet Oy:n kanssa. Hän käy säännöllisesti 25 maitotilalla ja viidessä vasikkakasvattamossa. Säännöllisen terveydenhuollon toimintamallin edut on huomattu ja se on yleistynyt Keski-Pohjanmaalla, kuten muuallakin Suomessa.

”Säännöllisillä käynneillä opin tuntemaan tilan tuotantotavat ja eläimet. Pystymme rauhassa tarkastelemaan asioita hieman laajemmin, kun emme hoida vain kiireellä akuutteja oireita. Käynneillä on sairauksia ennalta ehkäisevä ja tuotantoa kehittävä vaikutus. Päämäärämme on yhteinen eli karjan terveyden parantaminen ja tuotannon kehittäminen”, Sedrik tiivistää.

”Keskitymme yhden tai kahden ongelman ratkaisemiseen kerralla ja siirrymme vasta sen jälkeen seuraaviin. Kaikki asioita ei voi laittaa kuntoon yhtä aikaa.”

 

Säännölliset terveydenhuoltokäynnit säästävät maatalousyrittäjien työaikaa, kun eläinten terveysasiat kootaan yhdellä käynnillä hoidettaviksi. Akuutteja ongelmiakin syntyy vähemmän. Ulkopuoliset silmät ovat aina eduksi myös tuotannon kehittämisessä.

Sedrik käy isoilla tiloilla 2–3 viikon välein, 1–2 robotin tiloilla kerran kuukaudessa ja alle 60 lehmän tiloilla joka toinen kuukausi.

Palvelu ei ole kovin kallista, sillä yksityiset tuotantoeläinlääkärit veloittavat käynneistään 75–80 euroa tunnilta ja matkakulut. Tyypillinen käynti vie tunnista kahteen tai kolmeen tuntiin. Työ sujuu nopeasti ja tehokkaasti, kun työt on suunniteltu ja listattu etukäteen.

 

Vilkkaan ja puheliaan Sedrikin kanssa aika ei käy pitkäksi. Juttu luistaa hyvällä suomen kielellä ja työskentely on tehokasta sekä ammattitaitoista.

Urheilulliselta eläinlääkäriltä ei lopu virta kesken, sillä hän harrastaa triathlonia, juoksua ja varjoliitoa. Sedrik on oikea teräsmies, sillä hän on uinut, pyöräillyt ja juossut läpi yhden täysimittaisen ja neljä puolimatkan triatlonia. Takana on myös useita maratoneja. Liikunta onkin 30-vuotiaan Sedrikin rakkain harrastus.


Teksi ja kuvat Markku Pulkkinen


Lue lisää suunnitelmallisesta terveydenhuollosta


Ennaltaehkäisy on parasta hoitoa, Lehmälääkärit kylässä Honkosilla